Haastattelimme Heidi Liimataista opiskelijatarinaa varten. Heidi valmistui pelastajakurssilta 114 keväällä 2022 ja sai valmistuttuaan heti työpaikan Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Miten päädyit hakemaan pelastajakoulutukseen? 

Erityisesti pelastajan työn merkityksellisyys puhutteli: haluan tehdä työtä, jolla tosissaan on tarkoitusta ja jossa voi oikeasti auttaa ihmisiä. 

Olen aiemmin suorittanut kaksoistutkinnon (ylioppilas ja sähköasentaja), minkä jälkeen opiskelin sähkötekniikkaa AMK:ssa. Työskentelin kahdeksan vuotta vakuutusalalla ensin sähköturvallisuuden asiantuntijana ja sittemmin vahingontorjunnan asiantuntijana. Olin silloin tekemisissä myös pelastusviranomaisten kanssa esimerkiksi palotutkinnoissa ja palotarkastuksissa. Siitä minulla heräsi ajatus kouluttautua uudelleen: pääsisin katsomaan vahingontorjuntatyötä pelastusalan näkökulmasta ikään kuin toiselta puolelta.  

Olin pohtinut pelastajatutkintoa jo ennen AMK-tutkintoni suorittamista, mutta en silloin ollut vielä niin hyvässä fyysisessä kunnossa, että olisin voinut hakea koulutukseen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin olin ehtinyt muhitella ajatusta rauhassa pääni sisällä, ja kuntonikin riitti sisään pääsemiseen.  

Millaisia opinnot ovat olleet? 

Opiskelu koronan aikana oli välillä vähän haastavaa, mutta tilanteet ja olosuhteet huomioon ottaen opiskelu onnistui kyllä jouhevasti. 

Parasta opiskelussa on ehdottomasti ollut käytännönläheisyys. Erityisesti olen tykännyt harjoitusaluepäivistä ja ns. ”keikan ajoista”. Opiskelu on ollut minulle myös epämukavuusalueella olemista. Etenkin alussa jännitti, mutta mitä lähemmäs valmistumista on tullut, niin epämukavuus on hävinnyt.  

Yllätyin siitä, että opinnoista jopa kolmasosa on ensihoidon opiskelua. Siellä tuli minulle paljon uutta asiaa, minulla kun ei ole minkäänlaista taustaa terveydenhuollon puolelta. 

Mitä odotat työelämältä? 

Vaikea sanoa, kun en ole pelastusalan töitä vielä tehnyt. Olen kuitenkin oppinut hirveän paljon, ja uskoisin että opeista on hyötyä työelämässä.  

Millainen Pelastusopisto on ollut opiskelupaikkana? 

Olen viihtynyt Pelastusopistossa hyvin. Puitteet ovat aivan erinomaiset, etenkin harjoitusalue on ainutlaatuinen paikka, ihan maailmanlaajuisestikin. On ollut hieno kokemus päästä siellä harjoittelemaan. 

Tämä on hyvin yhteisöllinen koulu, käytävillä moikataan niin opettajia, rehtoria, kurssikavereita kuin muiden tutkintojen opiskelijoitakin. Se on yllättänyt positiivisessa mielessä ja on tuntunut mukavalta.  

Mitä vinkkejä antaisit muille naisille, jotka miettivät pelastajaksi hakemista? 

Pääsykokeita ei kannata jännittää liikaa. Ne ei ole mahdottomat, vaan varsin mahdolliset myös naisille. Fakta on, että varmasti joutuu naisena tekemään enemmän töitä sen fyysisen puolen kanssa, mutta ei tässä tarvitse olla mikään superihminen. Liikuntatausta ja valmistautuminen riittää. 

Opinnoista selviytyminenkään ei vaadi mitään supervoimia. Jos pääsykokeet pääsee läpi, niin saa kyllä tutkinnonkin suoritettua. Rohkeasti siis vain muutkin naiset hakemaan! 

Tutustu pelastajatutkintoon. Seuraava hakuaika on 18.7.-12.8.

Mökkilaiturilla ilta-auringossa itikoita hätistellessä vierähtää mieleen ajatus, olisiko mökille pitänyt sittenkin hankkia säilykeruoan ja wc-paperin tilalle kunnollista hyttyskarkotetta. Helmikuun 24. päivänä Ukrainan sodan alettua ajatus varautumisesta poikkeusoloihin tuntui antavan turvaa, joten ruoan ja wc-paperin varastointi mökille pahan päivän varalle vaikutti hyvältä idealta. Eihän sitä koskaan tiedä. Kesän ollessa kauneimmillaan koronapandemian ja Ukrainan sodan kaltaiset ikävät asiat kuitenkin unohtuvat varsin helposti arkisten haasteiden, kuten itikoiden ja paarmojen kanssa touhutessa.

CBRNE-osaaminen erityisen tärkeää häiriö- ja poikkeusoloissa

Olemme seuranneet Ukrainan tapahtumia uutisten ja muiden tiedotusvälineiden kautta, mikä on avartanut näkökulmia erilaisiin uhkiin, joita yhteiskuntaamme voi kohdistua poikkeusoloissa. Pelastustoiminta on ollut näkyvillä maailmalle uutisoiduissa kuvissa usein.

Voimme hallita riskejä ja uhkia normaalioloissa varsin tehokkaasti lainsäädännöllä ja ohjeilla. Poikkeusoloissa riskien hallitseminen vaikeutuu ja varautumisen tärkeys korostuu, koska normaaliolojen lait ja ohjeet eivät välttämättä enää pädekään.

Kemikaalien (C), biologisten (B) ja radioaktiivisten aineiden (R), ydinaseiden (N) ja räjähteiden (E) aiheuttamien onnettomuuksien, eli CBRNE-onnettomuuksien riski kasvaa olennaisesti sodankaltaisissa poikkeusoloissa, mutta myös esimerkiksi laajan kansainvälisen pandemian yhteydessä. CBRNE-uhka tuntuikin kovin todelliselta maaliskuisena korona-ajan aamuna wc-paperisäkkejä umpihangessa mökkitiellä ahkiossa vetäessä.

Viranomaisyhteistyötä tehdään ja kehitetään jatkuvasti myös CBRNE:n osalta

Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutusta tulisi lisätä koskien häiriö- ja poikkeusolosuhteiden CBRNE-onnettomuuksia. Säilykeruoan hamstraamisen sijasta olemme kevään aikana saaneet Pelastusopistolla osallistua varautumiseen tuottamalla opetusmateriaalia myös mahdollisten poikkeusolojen pelastustoimintaan.

CBRNE-aineille altistuneiden henkilöiden puhdistaminen ja hoidon järjestäminen laajassa onnettomuudessa tai poikkeusoloissa vaatii laajaa viranomaisyhteistyötä. Suomessa on hyvät lähtökohdat tällaiselle eri viranomaisten väliselle yhteistyölle. VIRVE-radio ja hätäkeskus ovat mahdollistaneet sujuvan viranomaisyhteistyön normaaliolojen suurissakin onnettomuuksissa.

Eri viranomaisten toimintamallien ja -tapojen yhtenäistäminen on tärkeä osa varautumista. Vakituisen pelastushenkilöstön osalta CBRNE-onnettomuuden puhdistustoiminnan harjoittelu poikkeusolojen onnettomuuksissa on hyvässä vauhdissa puolustusvoiminen suojelun osaamiskeskuksen kanssa tehtävän yhteistyön ansiosta. Porin Prikaatin järjestämissä koulutuksissa reserviläisten kanssa puhdistustoimintaa harjoittelee sekä pelastustoimen että ensihoidon ammattilaisia.

Yhteinen opetusmateriaali mahdollistaa sujuvan yhteistyön

Viranomaisille tarkoitettu, CBRNE-hankkeessa tuotettu opetusmateriaali on todettu pelastuslaitoksissa tarpeelliseksi, ja se on otettu osaksi päätoimisen pelastushenkilöstön koulutusta tälle vuodelle. Hankkeen materiaalin pohjalta tehdään opetusmateriaali myös sopimushenkilöstölle vastaamaan CBRNE-tilanteisiin liittyvän perustason pelastustoiminnan tarpeita.

Sopimushenkilöstön osaamista on tärkeää kehittää CBRNE-tilanteissa tapahtuvassa pelastustoiminnassa sisäministeriön suorituskykyhankkeen mukaisesti, koska sopimushenkilöstö vastaa pienten paikkakuntien ja haja-asutusalueiden pelastustoiminnasta. Olemme Pelastusopistolla parhaillamme tekemässä sopimushenkilöstölle CBRNE-kurssia, jonka tavoitteena on, että sopimushenkilöstö kykenee aloittamaan ensitoimenpiteet CBRNE-tilanteissa sekä hoitamaan tilanteen edellyttämät puhdistustoimenpiteet.

Toisten viranomaisten ja muiden toimijoiden toimintaperiaatteet tulee olla osapuolten tiedossa tehokkaan ja turvallisen toiminnan takaamiseksi CBRNE-tilanteissa. Sisällöltään yhtenäisen opetusmateriaalin käyttäminen päätoimisen ja sopimushenkilöstön kouluttamisessa mahdollistaa sujuvan yhteistyön tilannepaikoilla niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Meillä Pelastusopistolla on merkittävä rooli tuottaa opetusmateriaalia viranomaisyhteistyön tueksi. Jatkamme tätä työtä lomien jälkeen syksyllä.

Sitä ennen nautimme kuitenkin kesästä. Oikein mukavaa kesää kaikille!

Pelastusopiston sopimushenkilöstökoulutuksen suunnittelijat Jari Ruotsalainen, Ville Ala-Kokko ja Kirmo Savolainen