Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen tähtäävät toimenpiteet purevat osittain

15.1.2025

Pelastusopiston toteuttama ja Palosuojelurahaston rahoittama Nollatoleranssi-hanke on selvittänyt epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja toimenpiteitä pelastusalalla. Tämä blogi on osa neljän julkaisun blogisarjaa, jossa käsitellään valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksia. Lue aikaisempi blogi täältä.

Nollatoleranssi-hankkeen neljännessä ja viimeisessä blogissa käsittelemme epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua estäviä toimenpiteitä. Missä määrin eri toimenpiteitä on otettu käyttöön, mitä vaikutuksia niillä voi olla, ja mitä muita toimenpiteitä vastaajat haluaisivat nähdä otettavan käyttöön?

Muistutamme, että kyselyn aihe voi aiheuttaa valikoitumisharhaa. Tuloksia tulee tulkita varovaisesti ja välttää yleistämistä koko alaan.

Useimmat toimintaohjelman toimenpiteet on otettu käyttöön

Sisäministeriö julkaisi vuoden 2021 lopussa pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman, joka sisälsi useita eri toimenpiteitä epäasiallisuuksien vähentämiseksi. Haimme toimintaohjelmasta yhteensä 12 eri toimenpidettä, jotka kohdistuivat suoraan organisaatioiden toimintaan. Kysyimme vastaajilta, missä määrin toimenpiteet ovat heidän mielestään käytössä heidän organisaatioissaan.

Useimmat toimenpiteet tiedetään tai luullaan olevan käytössä omassa organisaatiossa (Kuva 1). Kuitenkaan noin kolmannes vastaajista ei tunnista epäasiallisen kohtelun tunnistamiskoulutusten, yhdenvertaisuusaiheisten keskustelutilaisuuksien tai henkilöstön infotilaisuuksien olevan käytössä. Epävarmojen osuudet ovat myös huomattavat, vaihdellen 10 prosentista jopa vajaaseen 40 prosenttiin vastaajista.

Pylväskuvio organisaatioiden käyttämistä toimenpiteistä. Kuvio on järjestetty laskevassa järjestyksessä aloittaen toimenpiteistä, jotka vastaajat tietävät parhaiten olevan käytössä. Kuvion pylväiden arvot ovat: Henkilöstön turvallisuusselvitykset: Tietää olevan käytössä 63 %, luulee olevan käytössä 17 %, ei osaa sanoa 10 %, luulee ettei ole käytössä 4 %, tietää ettei ole käytössä 6 %. Ohjeet uhka- ja väkivaltatilanteen käsittelyyn: Tietää olevan käytössä 48 %, luulee olevan käytössä 28 %, ei osaa sanoa 14 %, luulee ettei ole käytössä 5 %, tietää ettei ole käytössä 3 %. Ilmoitusjärjestelmä epäasiallisen kohtelun raportoimiseksi: Tietää olevan käytössä 45 %, luulee olevan käytössä 25 %, ei osaa sanoa 18 %, luulee ettei ole käytössä 6 %, tietää ettei ole käytössä 5 %. Toimintaohjeet epäasialliseen käytökseen, häirintään tai seksuaaliseen häirintään reagointiin: Tietää olevan käytössä 43 %, luulee olevan käytössä 31 %, ei osaa sanoa 16 %, luulee ettei ole käytössä 5 %, tietää ettei ole käytössä 3 %. Koulutus uhka- ja väkivaltatilanteiden kohtaamiseen: Tietää olevan käytössä 42 %, luulee olevan käytössä 10 %, ei osaa sanoa 18 %, luulee ettei ole käytössä 10 %, tietää ettei ole käytössä 9 %. Nuorten kanssa toimivien rikostaustojen tarkastaminen: Tietää olevan käytössä 35 %, luulee olevan käytössä 21 %, ei osaa sanoa 29 %, luulee ettei ole käytössä 9 %, tietää ettei ole käytössä 5 %. Ohjeet ahdistelutilanteen käsittelyyn: Tietää olevan käytössä 26 %, luulee olevan käytössä 32 %, ei osaa sanoa 27 %, luulee ettei ole käytössä 9 %, tietää ettei ole käytössä 4 %. Tasa-arvo- tai yhdenvertaisuussuunnitelma: Tietää olevan käytössä 26 %, luulee olevan käytössä 33 %, ei osaa sanoa 26 %, luulee ettei ole käytössä 8 %, tietää ettei ole käytössä 5 %. Ohjeet alaikäisten koskemattomuuden turvaamiselle: Tietää olevan käytössä 25 %, luulee olevan käytössä 24 %, ei osaa sanoa 37 %, luulee ettei ole käytössä 9 %, tietää ettei ole käytössä 3 %. Koulutus epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen: Tietää olevan käytössä 16 %, luulee olevan käytössä 23 %, ei osaa sanoa 30 %, luulee ettei ole käytössä 18 %, tietää ettei ole käytössä 12 %. Keskustelutilaisuuksia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheista: Tietää olevan käytössä 12 %, luulee olevan käytössä 15 %, ei osaa sanoa 32 %, luulee ettei ole käytössä 23 %, tietää ettei ole käytössä 17 %. Henkilöstön infotilaisuudet organisaation yhdenvertaisuustilanteesta: Tietää olevan käytössä 10 %, luulee olevan käytössä 14 %, ei osaa sanoa 35 %, luulee ettei ole käytössä 23 %, tietää ettei ole käytössä 15 %.
Kuva 1. Organisaatioiden käyttämät toimenpiteet vastaajien käsitysten mukaan.

Eniten varmasti tai luultavasti käytössä olevat toimenpiteet ovat henkilöstön turvallisuusselvitykset (79 % tietää tai luulee toimenpiteen olevan käytössä), ohjeet uhka- ja väkivaltatilanteiden käsittelyyn (76 %) sekä toimintaohjeet epäasialliseen käytökseen, häirintään tai seksuaaliseen häirintään reagointiin (75 %).

Vastaavasti eniten varmasti tai luultavasti käyttämättä olevat toimenpiteet ovat keskustelutilaisuudet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheista (40 % tietää tai luulee, ettei toimenpide ole käytössä), henkilöstön infotilaisuudet organisaation yhdenvertaisuustilanteesta (38 %) sekä koulutukset epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen (29 %).

Käyttöönotolla on lieventävä yhteys epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyteen ja psyykkisiin vaikutuksiin

Rakensimme summamuuttujan toimintaohjelman toimenpiteiden käyttöönotosta. Mittari vaihtelee -36 pisteestä 36 pisteeseen. Pienin pistemäärä tarkoittaa, ettei vastaaja tunnista yhtään käyttöön otettua toimenpidettä organisaatiossaan, ja suurin määrä, että kaikki toimenpiteet olisivat varmasti käytössä organisaatiossa. Vertasimme muuttujan pistemääriä epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyteen organisaation sisällä ja ulkopuolella.

Mitä enemmän vastaaja tunnisti käyttöön otettuja toimenpiteitä omasta organisaatiostaan, sitä vähemmän hän raportoi kohdanneensa epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua organisaationsa sisällä. Organisaation ulkopuolella yhteys oli päinvastainen; mitä enemmän toimenpiteitä oli käytössä, sitä enemmän epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua vastaaja oli kohdannut organisaation ulkopuolella. Tämä yhteys on kuitenkin organisaation sisäistä yhteyttä selkeästi heikompi.

Halusimme myös selvittää, voiko toimenpiteiden käyttöönotolla olla lieventävää yhteyttä koetun kohtelun vaikutuksiin. Näemme, että mitä useampi toimenpide on käytössä, sitä lievemmät ovat kokemukset psyykkisistä vaikutuksista. Fyysisten tai ammatillisten vaikutusten osalta emme kuitenkaan näe yhteyttä, eli toimenpiteet eivät laske tai nosta näiden vaikutusten vakavuutta vastaajissamme.

Aikaisemmasta tutkimuksesta löytyy useita hyödyllisinä koettuja lisätoimenpiteitä

Osana hankkeen keväällä 2024 toteutettua systemaattista kirjallisuuskatsausta haimme aikaisemmissa tutkimuksissa esiintyneitä toimenpiteitä, joita vastaajat tai haastateltavat olivat ehdottaneet epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun estämiseksi. Valitsimme yhteensä 13 eri toimenpidettä, ja kysyimme niiden koetusta hyödyllisyydestä kohtelun estämisessä kyselyssämme.

Kaikki toimenpiteet koettiin enemmistön mukaan vähintään jokseenkin hyödyllisiksi (Kuva 2). Eniten epävarmuutta esiintyi monimuotoisten työyhteisöjen (21 % vastaajista ei kokenut toimea hyödyllisenä tai hyödyttömänä), automaattisten rikosilmoitusten (19 %) sekä yhdenvertaisuuskoulutusten (18 %) kohdalla.

Pylväskuvio ehdotettujen lisätoimenpiteiden koetusta hyödyllisyydestä. Kuvio on järjestetty laskevassa järjestyksessä aloittaen toimenpiteistä, jotka vastaajat kokevat eniten erittäin hyödyllisiksi. Kuvion pylväiden arvot ovat: Johdon selkeä nollatoleranssin ilmaisu: Erittäin hyödyllinen 41 %, hyödyllinen 28 %, jokseenkin hyödyllinen 13 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 6 %, jokseenkin hyödytön 4 %, hyödytön 3 %, erittäin hyödytön 1 %. Puuttuminen epäasialliseen kohteluun: Erittäin hyödyllinen 41 %, hyödyllinen 36 %, jokseenkin hyödyllinen 13 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 4 %, jokseenkin hyödytön 1 %, hyödytön 1 %, erittäin hyödytön alle 1 %. Nimettömän palautteen tai ilmoituskanavan käyttö: Erittäin hyödyllinen 25 %, hyödyllinen 31 %, jokseenkin hyödyllinen 22 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 9 %, jokseenkin hyödytön 5 %, hyödytön 3 %, erittäin hyödytön 2 %. Lainsäädännön tai seuraamuksien tiukentaminen: Erittäin hyödyllinen 24 %, hyödyllinen 22 %, jokseenkin hyödyllinen 25 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 16 %, jokseenkin hyödytön 6 %, hyödytön 3 %, erittäin hyödytön 2 %. Turvallisuusviranomaisten yhteistyön parantaminen: Erittäin hyödyllinen 23 %, hyödyllinen 37 %, jokseenkin hyödyllinen 21 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 12 %, jokseenkin hyödytön 2 %, hyödytön 1 %, erittäin hyödytön 1 %. Ohjeet epäasiallisen kohtelun jälkeisistä menettelyistä: Erittäin hyödyllinen 22 %, hyödyllinen 38 %, jokseenkin hyödyllinen 24 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 8 %, jokseenkin hyödytön 2 %, hyödytön 2 %, erittäin hyödytön 1 %. Avoimet keskustelut epäasiallisesta kohtelusta yleisellä tasolla: Erittäin hyödyllinen 21 %, hyödyllinen 34 %, jokseenkin hyödyllinen 27 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 8 %, jokseenkin hyödytön 4 %, hyödytön 2 %, erittäin hyödytön 1 %. Työterveydenhuollon tuen laajentaminen: Erittäin hyödyllinen 19 %, hyödyllinen 32 %, jokseenkin hyödyllinen 25 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 12 %, jokseenkin hyödytön 5 %, hyödytön 2 %, erittäin hyödytön 1 %. Monimuotoiset työyhteisöt: Erittäin hyödyllinen 16 %, hyödyllinen 27 %, jokseenkin hyödyllinen 19 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 21 %, jokseenkin hyödytön 5 %, hyödytön 5 %, erittäin hyödytön 5 %. Automaattiset rikosilmoitukset: Erittäin hyödyllinen 12 %, hyödyllinen 17 %, jokseenkin hyödyllinen 27 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 19 %, jokseenkin hyödytön 12 %, hyödytön 6 %, erittäin hyödytön 3 %. Voimankäyttökoulutus tai -välineiden käyttöönotto: Erittäin hyödyllinen 11 %, hyödyllinen 21 %, jokseenkin hyödyllinen 28 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 15 %, jokseenkin hyödytön 11 %, hyödytön 6 %, erittäin hyödytön 5 %. Yhdenvertaisuuden koulutukset: Erittäin hyödyllinen 10 %, hyödyllinen 22 %, jokseenkin hyödyllinen 27 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 18 %, jokseenkin hyödytön 9 %, hyödytön 5 %, erittäin hyödytön 5 %. Organisaation nimetty yhdenvertaisuusvastaava: Erittäin hyödyllinen 9 %, hyödyllinen 19 %, jokseenkin hyödyllinen 29 %, ei hyödyllinen eikä hyödytön 17 %, jokseenkin hyödytön 10 %, hyödytön 7 %, erittäin hyödytön 5 %.
Kuva 2. Ehdotettujen lisätoimenpiteiden koettu hyödyllisyys.

Hyödyttömimmiksi toimenpiteiksi koettiin organisaatioiden nimetyt yhdenvertaisuusvastaavat (22 % vastaajista piti toimenpidettä vähintään jokseenkin hyödyttömänä), automaattiset rikosilmoitukset kohtelun ilmoituksissa (22 %) sekä voimankäyttövälineiden käyttöönotto sekä koulutukset (22 %).

Hyödyllisimmiksi toimenpiteiksi vastaajat kokivat epäasialliseen kohteluun puuttumisen (90 % vastaajista koki vähintään jokseenkin hyödylliseksi), ohjeet epäasiallisen kohtelun jälkeisistä menettelyistä (84 %) sekä johdon selkeän nollatoleranssin ilmaisun (82 %).

Yhteenveto

Tämän blogisarjan aikana olemme osoittaneet, miten kyselymme vastaajat kokevat useita eri epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun muotoja niin työyhteisöjensä sisällä kuin ulkopuolisten toteuttamana. Olemme myös todenneet, että kohtelu on yhteydessä laajoihin yksilö- ja organisaatiovaikutuksiin, kuten terveyteen ja työpaikan pitovoimaan. Tässä blogissa halusimme keskittyä ongelman ratkomiseen, eli missä määrin toimenpiteitä on toteutettu ja miten ne ovat mahdollisesti purreet.

Vastaajien mielestä useimmat sisäministeriön vuonna 2021 osoittamat toimenpiteet ovat käytössä, mutta toisaalta myös merkittävä vähemmistö on epävarma toimenpiteiden toteutuksista. Pelastusalan kaikkien organisaatioiden olisi syytä vahvistaa toimenpidesuunnitelmiaan ja -toteutuksia, ja varsinkin varmistaa, että toteutetut toimenpiteet myös näkyvät henkilöstölle ja toimintaan osallistuville. Epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kitkeminen vaatii pitkäjänteistä ja organisaatiorajoja ylittävää sitoutumista toimintaan. Toivomme myös, että organisaatiot tuovat selkeästi esille, että epäasiallinen kohtelu on haitallista niin kohtelua kokeville henkilöille kuin myös organisaatioiden muille toimijoille.

Toimenpiteiden käyttöönotolla näyttäisi olevan yhteyttä madaltuneeseen epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrään sekä vakavuuteen, mutta ensisijaisesti vain organisaation sisällä. Vaikka eräät toimenpiteet eivät tunnu vastaajien keskuudessa niin tehokkailta, niillä näyttäisi olevan kokonaisvaltaista vaikutusta. Tämä tieto vahvistaa toimenpiteiden käyttöönoton tarvetta, mutta muistuttaa samalla tehokkuuden osoittamisen tärkeydestä organisaation sisällä. Jotta kaikki organisaatiotoimijat sitoutuvat toimenpiteiden toteutukseen, on tärkeää osoittaa niiden toimivuus ja tarkoitus.

Toisaalta toimintaohjelman toimenpiteet eivät itsessään riitä. Organisaation ulkopuolelta tuleva kohtelu ei ole yhteydessä toimenpiteiden käyttöönottoon, eli asiakas- ja potilasväkivallan suitsimiseksi tarvitaan muita toimia. Aikaisemmassa tutkimuksessa kohtelua kohdanneet ovat itse ehdottaneet useita eri toimenpiteitä, ja nämä toimenpiteet nauttivatkin suurta suosiota kyselymme vastaajien keskuudessa. Organisaatioiden on syytä ottaa ehdotukset vakavissaan ja kokeilla erilaisten uusien toimenpiteiden vaikuttavuutta sisäisellä seurannalla.

Epäasiallinen ja väkivaltainen kohtelu on monimutkainen ongelma. Tutkimushankkeemme on kuitenkin osoittanut, että ongelma on todellinen, sisäisessä muodossaan vähintään yhtä vakava kuin asiakas- ja potilasväkivalta sekä haitallinen niin yksilöille kuin pelastusalan tulevaisuudelle. Toisaalta ongelma on myös ratkaistavissa, ja pelastusala on osoitetusti ottanut askelia kohti turvallisempaa ja yhdenvertaisempaa työkulttuuria.

Nollatoleranssi-hanke päättyy helmikuussa päätösseminaarin merkeissä. Päätösseminaari järjestetään tiistaina 25.2. klo 10:00–15:00 Kuopiossa Pelastusopistossa sekä etäyhteydellä, ja seminaariin ovat tervetulleet kaikki pelastusalan toimijat. Seminaarissa käymme läpi tutkimushankkeen tuloksia, kuulemme puheenvuoroja työturvallisuuden ja työterveyden näkökulmista sekä keskustelemme paneelimuotoisesti alan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Lisätietoa seminaarista ja ilmoittautumisesta tulee lähiaikoina Pelastusopiston sosiaalisten medioiden ja viestintäkanavien kautta – pysy siis kuulolla. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita ja työtä tukeneita!

Nollatoleranssi-hanke jatkuu helmikuun 2025 loppuun asti. Hankkeen tuloksia työstetään pelastusalaa osallistavissa asiantuntijatyöpajoissa, ja tuloksista vedostetaan toimenpide- ja jatkotutkimusehdotukset. Lue lisää hankkeesta osoitteessa www.pelastusopisto.fi/nollatoleranssi. Hankkeesta viestitään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PTNollatoleranssi.

Oliver Saal
Tutkija ja projektipäällikkö
Nollatoleranssi-hanke

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

Kevätlukukauden avajaiset ti 7.1.2025

7.1.2025

Pelastusopistolla juhlittiin lukukauden avajaisia perinteisin menoin. Alkava lukukausi on järjestyksessään 66. Opiskelijat ja henkilökunta kokoontuivat kuulemaan musiikkiesityksiä ja puheenvuoroja.

Rehtori Mervi Parviainen kertoi puheessaan Pelastusopiston kasvaneesta opiskelijamäärästä, mikä tarkoittaa myös sitä, että asioita tehdään eri tavalla. ”Rakentava palaute, yhteinen tahtotila asioiden hoitamiseksi sekä kärsivällisyys ovat valttia tulevalle lukukaudelle.”

Aloittavia opiskelijoita istumassa penkkiriveillä avajaisjuhlassa.
Opintonsa aloittivat hätäkeskuspäivystäjäkurssi 46, pelastajakurssit 133–136 sekä alipäällystökurssi 53.
Henkilö pitää kiitospuheenvuoron.
Oppilasyhdistys palkitsi vanhempi opettaja Mika Smuran vuoden opettajaksi.
Aloittavat pelastajakurssilaiset vastaanottaa opiskelijatunnukset.
Uudet opiskelijat saivat avajaisissa opiskelijatunnukset.

Henkilökunnan puheenvuorossa opettaja Vesa-Pekka Kemppainen muistutti, että opiskelijat valmistuvat ammattiin, jossa ei pärjää yksin, vaan kaikki tehdään yhdessä. Oppilasyhdistyksen tervehdyksen lausui Antti Järvelä AMKN24-kurssilta. Järvelä kannusti opiskelijoita olemaan ylpeitä siitä, mitä he tekevät: ”Kantakaa osaamistanne ylpeydellä ja olkaa osa sitä muutosta kohti parempaa ja turvallisempaa yhteiskuntaa.”

Opintonsa aloittivat hätäkeskuspäivystäjäkurssi 46, pelastajakurssit 133–136 sekä alipäällystökurssi 53. Avajaisissa jaettiin uusille opiskelijoille opiskelijatunnukset.

Tervetuloa uudet opiskelijat ja hyvää alkanutta lukukautta kaikille!

Lisätietoja:
Mervi Parviainen
Rehtori
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
029 545 3470

Kategoria: Tapahtumat, Uutisia

Pelastusopistosta 20.12.2024 valmistuneet tutkinto-opiskelijat

20.12.2024

Juhlimme valmistujaisia tänään Pelastusopistolla. Tutkintotodistukset jaettiin yhteensä 92 valmistuneelle opiskelijalle.

Juhlaa pystyi seuraamaan etänä Pelastusopiston YouTube-kanavalla. Juhlan tallenne on katsottavissa YouTubessa kaksi viikkoa juhlan jälkeen.

Pelastusopiston priimusstipendit jaettiin opinnoissaan parhaiten menestyneille. Stipendin saivat Joona Lehtonen hätäkeskuspäivystäjäkurssilta ja Vili Simonen pelastajakurssilta. Omat stipendinsä jakoivat Pelastustieto-lehti, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL, Hätäkeskuslaitos sekä Suomen Poliisijärjestöjen liitto SPJL.

Rehtori jakaa priimusstipendin valmistuvalle pelastajalle.
Rehtori jakaa priimusstipendin valmistuvalle hätäkeskuspäivystäjälle.
Valmistuneet kättelevät opettajia juhlan jälkeen.

Juhlapuheen piti Puolustusvoimien Pohjois-Savon aluetoimiston päällikkö Marko Leppänen. Leppänen kannusti valmistuneita luottamaan itseensä ja tarttumaan uusiin haasteisiin rohkeasti. Valmistuvien pelastajien valan vastaanotti sisäministeriön pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka. Päättävän kurssin puheenvuoron piti Vili Mononen (pelastajakurssi 126). Valmistumisen jälkeen oppiminen jatkuu työelämässä: “Elämä on jatkuvaa oppimista ja täältä me ollaan saatu hyvä perusta lähteä rakentamaan omaa uraa ja ammattitaitoa”, kertoo Mononen.

Valmistuneet opiskelijat kursseittain

Hätäkeskuspäivystäjäkurssi 43

Andelin Nina Maria, Eurajoki
Angervuo Annika Mirjam Aliina, Riihimäki
Blomqvist Johanna Maria, Nakkila
Haavisto Anni Emilia, Seinäjoki
Haikonen Iia-Stiina Henrietta, Rauma
Harsu-Pennanen Katja Irene, Kuopio
Hietikko, Harri Viljami, Vaasa
Häggblom Kia Susanna Sofia, Vantaa
Järvinen Pilvi Helinä, Tampere
Karlsson Monica Margareta, Lapinjärvi
Kaunismaa Birgitta Maria, Maarianhamina – Mariehamn
Käppi Riikka Anneli, Lieto
Laine Alex Johannes, Raisio
Lappalainen Tuuni Elisa, Kotka
Lehtonen Joona Onni Matias, Helsinki
Leppänen Sanna Mari, Kuopio
Malinen Noora Birgitta, Oulu
Martini Tuuli Kaarina, Karkkila
Poukkanen Essi Henriikka, Kuopio
Tuhkanen Laura Anne Susanna, Kuopio
Turtinen Noora Eveliina, Oulu
Venho Katri Johanna, Turku
Virolainen Vilma Iina Maria, Lempäälä

Pelastajakurssi 125

Aho Ville Valtteri, Kuhmo
Aulakoski Julius Eliel, Raahe
Feodoroff Miikka Pekka Ilmari, Tampere
Haikala Tino Hannu, Mäntsälä
Hautanen Teemu Matias, Kauhava
Heikkilä Jere Mikael, Hamina
Heinänen Aleksi Tapio, Oulu
Hietajärvi Olli-Pekka, Rovaniemi
Hyvönen Juho Eemeli, Jyväskylä
Hyvönen Antti Markus Juhani, Kuopio
Jukkala Mika Tapani, Kuopio
Jutila Nikandr Kristian, Kuopio
Järvinen Ilari Antero, Lahti
Kaipainen Antti Veli Oskari, Leppävirta
Kaksonen Pasi Elmeri, Lappeenranta
Keski-Säntti Henri Justus, Helsinki
Kiiala Lauri Tapio, Kontiolahti
Kyösti Leevi Mikael, Muhos
Laakkonen Riku Heikki Kristian, Jyväskylä
Laakkonen Veikka Kalevi, Kajaani
Lahtinen Eevert Ilkka Oskari, Ylöjärvi
Laitinen Veikka Paulinpoika, Oulu
Lantto Aleksanteri Johannes, Pori
Laukkanen Eelis Valtteri, Mikkeli
Liikanen Miko Emil Antero, Oulu
Lukka Leevi Johannes, Rovaniemi
Luokkanen Niklas Eemeli, Ranua
Luomala Elias Arttu August, Jyväskylä
Lylykangas Eetu Anton Ilmari, Kuopio
Lyytinen Simo Oula Juhani, Siilinjärvi
Michellis Mano Emmanouil, Järvenpää
Moilanen Tomi Markus, Tampere
Putkonen Toni Artturi, Kitee
Schellhammer Roope Elmo Kristian, Tampere

Pelastajakurssi 126

Karjalainen Jaro Antero, Lappeenranta
Koskinen Jere Aki Kristian, Kuopio
Mononen Vili Oskari, Riihimäki
Mäkinen Peter Samuel, Espoo
Mäkipää Ossi Jussi Olavi, Hämeenkyrö
Mäntylä Eemeli Albert, Pori
Niemelä Markus Petteri, Jyväskylä
Niemi Henri Mikael, Järvenpää
Nieminen Janne Jukka, Kouvola
Nuutinen Tuomas Rikhard, Vaasa
Pekurinen Topias Johannes, Jyväskylä
Piirainen Jere Joonatan, Kuhmo
Piirainen Saku Kalle Santeri, Kuhmo
Purola Elias Niilo Oskari, Oulu
Pyyhtiä Tuomas Pekka, Turku
Repo Toni Juho Sebastian, Rovaniemi
Ripatti Anssi Timo Tapio, Lahti
Ristola Akke Miro Viktor, Lappeenranta
Runnakko Tuomas Otto Eemil, Kuusamo
Ruopas Matti Juhani, Jyväskylä
Salonen Jere Mathias, Kerava
Saukko Jussi Juha Petteri, Seinäjoki
Siikavirta Juho Veikko Oskari, Kuopio
Siivola Juho Joonas, Rovaniemi
Simonen Vili Valtteri, Turku
Tahvanainen Teemu Jukka Petter, Kuopio
Taivainen Leo Petteri, Turku
Tarkkala Miikka Luukas, Tampere
Taskila Eemil Veikko Viljami, Haapavesi
Toorikka Tero Tapani, Urjala
Tuovinen Teemu Pasi Antero, Kuopio
Valkonen Niko Samuli, Helsinki
Vilppu Tommi Mikael, Turku
Vuorinen Samu Valtteri, Pirkkala
Widén Oscar Villehad, Kirkkonummi

Kategoria: Tapahtumat, Uutisia

Tervetuloa TOKEVA 2024 -webinaareihin tammikuussa 2025

19.12.2024

TOKEVA 2024 -torjuntaohjekokonaisuus kemikaalionnettomuuksien vaaratilanteille on päivitetty uuteen versioon. TOKEVA 2024 -webinaarissa esitellään hankkeen tulokset ja keskeiset muutokset aiempaan ohjeistukseen. Tervetuloa kuulemaan, mitä uutta päivitetty ohjeistus sisältää!

Kaikki webinaarit pidetään samansisältöisinä klo 13:00–14:30

  • keskiviikko 15.1.
  • torstai 16.1.
  • tiistai 21.1.
  • keskiviikko 22.1.

Webinaarista luotiin tallenne, ja se oli katsottavissa kuukauden ajan.

Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeiden kehittäminen -hankkeessa laaditut ohjeet on tarkoitettu pelastuslaitosten sekä teollisuuspalokuntien käyttöön. Kyseessä on pelastustoimen keskeisin ohje kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto ja Pelastusopisto.

Lisätietoja:

Jouni Salminen
Projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Puh. 029 545 3521

Lue lisää hankkeesta
Tutustu päivitettyihin TOKEVA-ohjeisiin

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Epäasiallisuuksia ja väkivaltaa ei raportoida, jos ilmoitusjärjestelmää ei ole olemassa

18.12.2024

Pelastusopiston toteuttama ja Palosuojelurahaston rahoittama Nollatoleranssi-hanke on selvittänyt epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja toimenpiteitä pelastusalalla. Tämä blogi on osa neljän julkaisun blogisarjaa, jossa käsitellään valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksia. Seuraava blogi julkaistaan 15. tammikuuta 2025. Lue aikaisempi blogi täältä.

Nollatoleranssi-hankkeen kolmannessa blogissa käsittelemme epäasialliseen ja väkivaltaiseen kohteluun liittyviä ilmoitus- ja raportointijärjestelmiä. Missä määrin järjestelmiä on otettu käyttöön, ja onko niihin saatavilla koulutusta? Millaiseksi järjestelmät mielletään?

Muistutamme, että kyselyn aihe voi aiheuttaa valikoitumisharhaa. Tuloksia tulee tulkita varovaisesti ja välttää yleistämistä koko alaan.

Järjestelmiä on vaihtelevasti käytössä

Kysyimme vastaajilta, onko heidän organisaatiossaan käytössä ilmoitusjärjestelmää epäasialliselle ja väkivaltaiselle kohtelulle. Järjestelmät jaettiin kolmeen ryhmään: työpaikan sisällä tapahtuvalle kohtelulle, työpaikan ulkopuolelta tulleelle kohtelulle sekä molemmat tekoympäristöt kattaviin järjestelmiin.

Noin 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että heidän organisaatiossaan on ilmoituskanava organisaation sisäisille tai ulkoisille tapahtumille (Kuva 1). Molempia tekoympäristöjä yhdistäviä järjestelmiä näyttäisi olevan hieman harvemmin käytössä. Epävarmuutta on kuitenkin paljon – järjestelmästä riippuen 20–40 prosenttia vastaajista ei tiedä, onko järjestelmää olemassa.

Palkkikuvio, josta näkyy vastaajien käsitykset ilmoitusjärjestelmien olemassaolosta. Organisaation sisällä tapahtuneille tilanteille 62,3 % ilmoitti olevan järjestelmä, 22,3 % ei osannut sanoa, 9,6 % ilmoitti ettei järjestelmää ollut, ja 5,8 % jätti vastaamatta. Organisaation ulkopuolelta tulleille tilanteille 58,3 % ilmoitti olevan järjestelmä, 25,2 % ei osannut sanoa, 10,0 % ilmoitti ettei järjestelmää ollut, ja 6,5 % jätti vastaamatta. Sekä sisäisiä että ulkoisia tilanteita yhdistäville järjestelmille 43,6 % ilmoitti olevan järjestelmä, 39,7 % ei osannut sanoa, 13,1 % ilmoitti ettei järjestelmää ollut, ja 3,5 % jätti vastaamatta.
Kuva 1. Ilmoitusjärjestelmien raportoitu olemassaolo.

Vastaajat, joiden organisaatioissa on olemassa ilmoitusjärjestelmä, ovat kohdanneet enemmän organisaation ulkopuolelta tulevaa epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua kuin muut. On oletettavaa, että yksilö, joka kokee epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua, on myös tietoisempi organisaationsa tarjoamista työkaluista. Siksi onkin yllättävää, ettei yhteyttä nähdä organisaation sisällä koetun kohtelun osalta: vastaajat ovat yhtä (epä)tietoisia järjestelmän olemassaolosta riippumatta siitä, miten paljon epäasiallisuutta ja väkivaltaa he ovat kohdanneet työpaikan sisällä. On mahdollista, että sisäisten ongelmien raportoimiselle ei käytännössä ole käytössä järjestelmiä, tai ettei henkilöstö tiedä järjestelmistä tarpeeksi käyttääkseen niitä.

Koulutusten käytössä on suuria puutteita

Niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat raportointijärjestelmän olemassaolon, kysyimme myös järjestelmän käyttöön liittyvästä koulutuksesta. Eri järjestelmien koulutusten välillä ei nähdä eroja: noin kolmannes vastaajista, jotka ilmoittavat järjestelmän olevan olemassa, ilmoittaa myös käyneensä koulutuksen järjestelmän käyttöön (Kuva 2). Toisaalta yhtä suuri osa ei tiedä, onko koulutusta olemassa, ja viidennes ilmoittaa, ettei koulutusta ole käytössä.

Palkkikuvio, josta näkyy vastaajien käsitykset olemassa olevien ilmoitusjärjestelmien koulutuksesta. Organisaation sisällä tapahtuneille tilanteille 33,0 % ilmoitti käyneensä koulutuksen, 13,1 % että koulutusta on mutta he eivät ole käyneet sitä, 20,1 % että koulutusta ei ole ja 33,7 % eivät osanneet sanoa. Organisaation ulkopuolelta tulleille tilanteille 30,0 % ilmoitti käyneensä koulutuksen, 14,6 % että koulutusta on mutta he eivät ole käyneet sitä, 19,0 % että koulutusta ei ole ja 36,4 % eivät osanneet sanoa. Sekä sisäisiä että ulkoisia tilanteita yhdistäville järjestelmille 29,4 % ilmoitti käyneensä koulutuksen, 14,6 % että koulutusta on mutta he eivät ole käyneet sitä, 20,2 % että koulutusta ei ole ja 35,8 % eivät osanneet sanoa.
Kuva 2. Olemassa olevien ilmoitusjärjestelmien koulutukset.

Yleinen syy raportoimatta jättämiselle on osaamisen puutteet ilmoitusjärjestelmien käytössä: jos järjestelmää ei osata käyttää tai ei löydetä organisaation tiedoista, epäasiallisia ja väkivaltaisia kokemuksia ei myöskään raportoida. Siksi onkin huolestuttavaa, että vastaajamme eivät usein näytä käyneen koulutusta tai tietävän sellaisen olemassaolosta. Raportointiasteen nostamisen kannalta organisaatioiden olisi tärkeä tuoda järjestelmiä ja niiden käyttöä esille. Jos koulutusta ei ole olemassa, sellaisen järjestäminen on suotavaa.

Ilmoitusjärjestelmiin kohdistuvat asenteet huononevat, mitä enemmän kohtelua vastaaja on kohdannut

Kysyimme kaikilta vastaajilta heidän mielipidettään 18 eri väittämään ilmoitusjärjestelmistä ja raportoinnista. Näistä 14 väittämää koskivat raportointiprosesseja, ja ne mittasivat kahta eri asennetta: vastaajan kokemaa suhdetta ilmoittamisen hyödyn ja henkilöresurssien välillä, sekä vastaajan pelkoa negatiivisista seuraamuksista (Taulukko 1). Rakensimme kahdet mittarit, joilla suurempi arvo tarkoittaa enemmän negatiivisuutta (heikompi koettu hyöty-panos-suhde tai suurempi pelko negatiivisista seuraamuksista).

Taulukko 1. Vastaajien asenteet ilmoitusjärjestelmiä kohtaan.

Koettu hyöty-panos-suhdePelko negatiivisista seuraamuksista
Ilmoitusprosessit ovat liian raskaita tai työläitäPelko esihenkilön vastatoimista ilmoittajaa kohtaan
Prosessit eivät johda toimenpiteisiinPelko ammattitaidon kyseenalaistamisesta
Vastaajalla ei ole tilaisuutta tai mahdollisuutta tehdä ilmoituksiaVastaaja ei halua pahaa kohtelun tekijälle
Vastaajalle on epäselvää, milloin tulisi tehdä ilmoitusPelko, että tekijä saa tietää ilmoituksesta
Vastaaja unohtaa ilmoittaaPelko työpaikan menettämisestä
Vastaaja ajattelee, että joku muu hoitaisi ilmoituksen hänen puolestaanPelko kollegoiden vastatoimista ilmoittajaa kohtaan
Valtakunnallisesta ilmoitusprosessista olisi hyötyä†
† Analysoitu käänteisellä vastausskaalalla.

Molemmat asennemuuttujat ovat yhteydessä molemmissa ympäristöissä kohdatun kohtelun määrän kanssa (Kuva 3). Toisin sanoen: mitä enemmän vastaaja on kohdannut epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua, sitä negatiivisempi hän on ilmoitusjärjestelmiä kohtaan. Yhteydet ovat vahvempia sisäisen kohtelun kuin ulkoisen kohtelun osalta, mikä voisi osoittaa, että organisaation sisäisiä ongelmia koetaan tulevan huonommin käsitellyiksi kuin työpaikan ulkopuolisia ongelmia.

Neljä pistekaaviota, joista näkyy epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelumäärän korrelaatio ilmoitusjärjestelmäasennemuuttujien kanssa erikseen. Organisaatiosisäisen kohtelun osalta korrelaatio koettuun hyöty-panos-suhteeseen on 0,39 ja merkitsevyys on 3,8 * 10^-34. Vastaavasti korrelaatio seuraamusten pelkoon on 0,52 ja merkitsevyys on 1,1 * 10^-61. Organisaatioulkoisen kohtelun osalta korrelaatio koettuun hyöty-panos-suhteeseen on 0,25 ja merkitsevyys on 1,4 * 10^-14. Vastaavasti korrelaatio seuraamusten pelkoon on 0,19 ja merkitsevyys on 7,8 * 10^-09. Koetun hyöty-panos-suhteen korrelaatioiden osalta otoskoko on 899 vastaajaa, ja seuraamusten pelon korrelaatioiden osalta otoskoko on 892 vastaajaa.
Kuva 3. Asennemittareiden yhteys epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kokemusmäärän kanssa.

Yhteenveto

Kukaan ei halua tulla kohdatuksi epäasiallisesti tai väkivaltaisesti. Jos epäasiallisuutta kuitenkin tapahtuu, yksilö hakee turvaa ja tukea lähiympäristöstään. Tämän turvan kehittäminen on niin laillisesti kuin moraalisesti organisaation vastuulla, mutta sekä kehittämistä että jatkotoimenpiteiden kohdentamista varten organisaatio tarvitsee saada tietoa tapahtuneesta kohtelusta. Kyselyymme vastanneet eivät kuitenkaan riittävästi pääse ilmoittamaan kohtelusta sille sopivassa järjestelmässä, joko osaamisvajeen tai järjestelmän puuttumisen takia. Pelastusalan ja ensihoidon organisaatioiden tulisi ottaa käyttöön laajoja, mutta helppokäyttöisiä ja ymmärrettäviä ilmoituskanavia, joiden kautta organisaatiotoimijat voivat saada tarvitsemansa avun ja tuen.

Näemme kuitenkin, että myös nykyisiä järjestelmiä tulisi kehittää. Vastaajat kokevat usein järjestelmät heikoiksi, toimimattomiksi ja omia resurssejaan haaskaaviksi, kuten on myös havaittu eurooppalaisessa tutkimuksessa laajemmin. Tämä negatiivinen asenne näyttää vahvistuvan kokemuksen myötä: jos epäasiallisuuksia kokeva henkilö tekee ilmoituksen, mutta lopputulos ei tyydytä häntä, kokemus voi vähentää hänen halukkuuttaan tehdä ilmoituksia jatkossa. Siksi on erittäin tärkeää, että organisaatiot tarkastelevat ilmoitusjärjestelmiensä käytettävyyttä ja prosesseja. Organisaatioiden tulisi varmistaa, että ilmoitukset todellisuudessa johtavat tukitoimiin, ja että nämä tukitoimet tuodaan organisaation tietoon.

Ilmoitusjärjestelmien käyttöönotto ei kuitenkaan itsessään riitä estämään epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelua. Blogisarjan viimeisessä osiossa tarkastelemme sisäministeriön Pelastusalan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toimintaohjelman toimenpiteiden käyttöönottoa ja mahdollisia vaikutuksia epäasiallisuuksien ja väkivaltaisuuksien esiintyvyyteen.

Nollatoleranssi-hanke jatkuu helmikuun 2025 loppuun asti. Hankkeen tuloksia työstetään pelastusalaa osallistavissa asiantuntijatyöpajoissa, ja tuloksista vedostetaan toimenpide- ja jatkotutkimusehdotukset. Lue lisää hankkeesta osoitteessa www.pelastusopisto.fi/nollatoleranssi. Hankkeesta viestitään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PTNollatoleranssi.


Oliver Saal

Tutkija ja projektipäällikkö
Nollatoleranssi-hanke

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • …
  • 30
  • Next Page »
  • Suomeksi (FI)
  • På svenska (SV)
Contacts  •  Search

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions

Pelastusopisto – Emergency Services Academy Finland

We provide vocational education for firefighters, sub-officers, fire officers and emergency response centre operators in Finland. We also offer a wide variety of specially tailored further training and in-service training for national and international professionals in the rescue and emergency field. We are also responsible for the training and recruitment of Finnish experts to international civil protection missions.

Education

Emergency Response Centre Operator »

Firefighter »

Sub-Officer »

Fire Officer »

Tailor-made Training »

Preparedness Training »

Shortcuts

Contacts »

RDI Services »

Contact Request for Training »

Library »

Material Bank »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close