Pelastustoimen nollatoleranssi syrjinnälle ja häirinnälle – faktaa vai fiktiota?

ÖTILLÖ Swimrun -maailmanmestaruuskilpailut kisattiin Tukholman saaristossa maanantaina 4. syyskuuta. Kilpailuun osallistunut pelastajaopiskelija Heidi Hyvärinen menestyi parinsa Teemu Toivasen kanssa sijoittumalla toiseksi. Kysyimme Hyvärisen mietteitä käydystä kilpailusta.

Onnea toisesta sijasta! Mitkä ovat fiilikset kilpailun jälkeen?

– Kahden vuoden projekti sai ansaitun palkinnon MM-hopean myötä, joten hyvät fiilikset on. Palautuminen kisasta on myös edennyt melko hyvää tahtia ja vähitellen alkaa olo tuntumaan normaalilta.

Swimrun koostuu uinnista ja juoksusta, ja lajissa kilpaillaan luonnon keskellä yhdessä parin kanssa.

– Swimrunin hieno puoli onkin se, että siinä kilpaillaan parin kanssa. Olen kisannut viimeiset kaksi vuotta joukkueessa Team Last Run yhdessä Teemu Toivasen kanssa, Hyvärinen kertoo.

Lisäksi swimrunin reitit ovat hyvin monipuoliset ja ne voivat kulkea missä vain luonnon keskellä. 

– Esimerkiksi MM-kisan reitti kulki Tukholman saaristossa 25 saaren halki Sandhamnista Utö:ön. Kisan pituus oli päälle 70 kilometriä, josta noin 9 kilometriä oli uintia ja loput juoksua. 

Miten valmistauduit kisoihin, ja millainen urheilutausta sinulla on?

– Meillä oli parini kanssa tavoite saavuttaa MM-mitali swimrunissa ja tällä kertaa se tarkoitti kahden vuoden sitoutumista yhteiseen projektiin. Valmistautuminen alkoi siis oikeastaan jo kaksi vuotta sitten.

Hyvärinen on pystynyt hyvin sovittamaan harjoittelun opintojen kanssa toimivaksi kokonaisuudeksi.

– Olen aikaisemmin opiskellut kaksi ammattia ja tehnyt useita vuosia kolmivuorotyötä, joten harjoittelun suunnittelu ja rytmittäminen on tullut hyvin tutuksi vuosien mittaan, Hyvärinen toteaa.

Hyvärisellä on yli 20 vuoden kokemus kilpaurheilusta. Taustalla on monipuolinen valikoima kestävyysurheilulajeja.

– Lajeina minulla on ollut kestävyysjuoksu, triathlon ja nyt viimeisimpänä lisäksi parin vuoden ajalta swimrun. Triathlonissa olen voittanut useita suomenmestaruuksia. Lisäksi olen käynyt kahdesti, vuonna 2015 ja 2018, lajin arvostetuimmissa Ironmanin MM-kilpailuissa Havaijilla. Vuonna 2018 sijoituin viidenneksi omassa ikäryhmässäni, Hyvärinen kertoo.

Mitä mahdollisuuksia Pelastusopiston ympäristö antaa harjoitteluun?

– En ole kovinkaan tehnyt harjoituksia Pelastusopistolla, vaan hyödynnän Kuopion kaupungin liikuntapalveluita. Olen Kuopion alueen urheiluakatemian jäsen, sen myötä pystyn hyödyntämään kaupungin liikuntapaikkoja todella hyvin ja monipuolisesti. 

– Pelastusopisto tarjoaa kyllä hyvät puitteet erilaiseen liikkumiseen, Hyvärinen lisää.

Millainen opiskelupaikka Pelastusopisto on ollut? 

Hyvärinen on tykännyt etenkin pelastajaopintojen monipuolisuudesta ja käytännönläheisyydestä. Koulutus antaa hyvät valmiudet työelämään.

– Koulutuksessa keskitytään vahvasti työelämässä eteen tuleviin asioihin ja haasteisiin.

Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on pelastaja- ja urheilu-uran suhteen?

– MM-hopean myötä sain osallistumisoikeuden vuoden 2024 swimrunin MM-kilpailuihin. Lähden sinne ilman muuta kisaamaan.

– Jatkossa tavoitteena on myös palata triathlonin pitkille matkoille ja tavoitella MM-tasolla podium-sijoitusta myös näissä kilpailuissa, Hyvärinen lisää.

Opintojen jälkeen Hyvärisen tavoitteena on työllistyä pelastajaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.

– Minulla on toimi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa nuorisopsykiatrian poliklinikalla, mutta toivon tietenkin pääseväni tekemään töitä pelastustoimessa.

Ensihoitoa säätelevät terveydenhuoltolaki ja asetus ensihoitopalvelusta

Ensihoitoa ja siihen oleellisena osana liittyvää ensivastetoimintaa säätelevät terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetus ensihoitopalvelusta (585/2017). Ensivastetoimintaan osallistuvien ensiauttajien koulutusvaatimukset säädellään hyvin lyhyesti STM:n asetustekstissä, eikä esim. ensiauttajatoiminnan edellyttämää koulutusta tarkemmin määritellä. Asetuksen 8§:ään on kirjattu: “1) Ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus;” (STM. 585/2016, 8§).

Vuodesta 2015 alkaen on Suomen Meripelastusseuran (SMPS), Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sekä Suomen Punaisen Ristin (SPR) yhteistyössä rakentama ensivastekurssi toiminut hyväksyttynä vähimmäiskoulutuksena sairaanhoitopiireillä, eli nykyisillä hyvinvointialueilla.

Pelastuslain muutoksella vastuu Pelastusopistolle

Pelastuslain muutoksen myötä tammikuussa 2019 siirtyi Pelastusopiston vastuulle pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen henkilöstön sekä sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstön opetussuunnitelman valmistelu, ylläpito ja kehittäminen, kouluttajakoulutus, kouluttajarekisterin ylläpito sekä opetusmateriaalin tuottaminen. Huomioitavaa on, että ensivastetoiminta kuuluu osana ensihoitopalvelua sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle, mutta sopimushenkilöstökoulutuksen opetussuunnitelmasta ja opetusmateriaalin tuottamisesta vastaa sisäministeriön alainen Pelastusopisto.

Tilastojen mukaan hätäkeskuksen kautta hälytetyistä ensivastetehtävistä valtaosa on pelastustoimen suorittamia tehtäviä (v. 2022 yli 17 000), joten luontainen jatkumo sopimushenkilöstökoulutuksen osalta onkin rakentaa tätä koulutuspakettia Pelastusopiston koulutusjärjestelmän yhteydessä.

Sopimushenkilöstön koulutusuudistukseen on kuulunut osaltaan myös sopimushenkilöstön ensiapu- ja ensivastekoulutuksen uudelleenorganisointi. Muutos on ollut toiminnallisesti varsin suuri, koska ensivastekoulutusta ei ole Pelastusopisto aiemmin järjestänyt, tuottanut tai suunnitellut.

Pelastusopiston päämääränä on korkeatasoinen kouluttajakoulutusjärjestelmä, jolla varmistetaan sopimushenkilöstön laadukas koulutus eri puolella Suomea. Vastaavat kouluttajat ovat järjestelmän kulmakiviä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Kouluttajille pedagogista ja aihekohtaista koulutusta

Koulutuksen siirtyessä Pelastusopiston hallinnoimaksi ovat koulutuksen järjestäjän velvollisuudet osittain kasvaneet erityisesti vastaavan kouluttajan pätevyyksien osalta. Tällä hetkellä kaikilla sopimushenkilöstön kurssien vastaavalla kouluttajalla tulee olla suoritettuna pedagoginen koulutus sekä tämän lisäksi aihekohtainen koulutus huomioiden yksittäisten kurssien mahdolliset siirtymäsäännökset. Nämä muutokset koskevat myös ensiapu- ja ensivastekurssien vastaavia kouluttajia. Pedagoginen koulutus antaa kouluttajille pedagogisia valmiuksia ja aihekohtainen koulutus kunkin kurssin sisältöön ja organisointiin tarvittavaa osaamista.

Vastaavan kouluttajan pedagogisella koulutuksella pyritään tukemaan kouluttajien pedagogista osaamista, jotta kursseilla saavutetaan niille asetetut osaamistavoitteet, sekä varmistamaan koulutuksen tasalaatuisuus huolimatta siitä, millä pelastustoimen alueella tai missä organisaatiossa koulutusta toteutetaan.  Vastaavan kouluttajan osaaminen todennetaan kouluttajakoulutuksessa, koulutusnäytöllä tai aikaisemmin hankitun osaamisen todentamisella (AHOT), esimerkiksi järjestöjen tai muun koulutusorganisaation koulutuksella.

Opetusmateriaaleja päivitetään vuosittain

Sopimushenkilöstön opetussuunnitelmaa sekä ensiapu- ja ensivastekurssien opetusmateriaaleja päivitetään vuosittain. Uusi materiaali on ollut käytössä osittain jo viime vuonna (2022), mutta materiaalin täysin uudistettu versio on ollut käytettävissä kaikilla alueilla vuoden 2023 alusta alkaen.

Ensiapu- ja ensivastekoulutusten järjestämisestä olivat siis aikaisemmin vastanneet SMPS, SPEK sekä SPR:n muodostama koalitio. Yhteistyötä mainittujen tahojen kanssa on tehty edelleenkin kokonaisuuden rakentamisessa ja kehittämisessä. Hyvästä yhteistyöstä konkreettisena esimerkkinä on Ensiauttajan taskuopas -kirjan päivitystyö, joka tehtiin osittain päällekkäin oppikurssien sisältöjen muokkaamisen kanssa. Näin ollen Koulumaali-oppimisalustalla olevat luentorakenteet olivat mahdollisimman yhdenmukaisia ns. “kentän” käytänteiden kanssa – samalla me saimme omia visioitamme ja ajatuksiamme esille myös ensiauttajien päivittäiseen koulutukseen ja toimintaan – sinne potilaan viereen.

SMPS, SPEK ja SPR ovat yhteistyössä toteuttaneet luentosarjan, joka on tallennettu verkkoon kouluttajien käyttöön. Ensi vuonna järjestöjen tavoitteena on organisoida näitä luentoja ensiauttajille. Luentoja voidaan hyödyntää esimerkiksi viikkokoulutuksissa yhdessä Pelastusopiston kurssimateriaalin kanssa.

Jouko Gorski
Yliopettaja
Ensihoitotiimi

Jonna Holopainen
Opettaja
Ensihoitotiimi