Pelastusopistolla on käynnistynyt Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet -hanke (LION), joka luo litiumioniakkupaloja koskevat palo- ja työturvallisuusohjeistukset pelastuslaitosten käyttöön ja viestii litiumioniakkupaloista myös laajemmille kohderyhmille.

Litiumioniakkupaloissa kehittyy myrkyllisiä kaasuja, joilta pelastajan tulisi pystyä suojautumaan oikeaoppisesti. Haastavia kohteita ovat erityisesti suljetut ja maanalaiset tilat, joissa kaasut eivät pääse poistumaan vapaasti.

Litiumioniakkujen vikaantuessa akut alkavat lämmetä ja savuttaa. Tällöin syntyy helposti syttyviä kaasuja, jotka aiheuttavat leimahduksen vaaran. Reaktiota kutsutaan termiseksi karkaamiseksi. Myös vesi ja mahdolliset epäpuhtaudet sammutustyön yhteydessä lisäävät riskiä vedyn syntymiselle, joka lisää leimahduksen vaaraa. Riskit tulee aina huomioida sammutustyössä ja akkujen siirrossa.

– Litiumioniakkupalot tulevat lisääntymään akkujen lisääntyessä, ja tietoa siitä, miten niiden kanssa tulee toimia pelastustoiminnassa, on erittäin tärkeää tutkia sekä kouluttaa pelastusalan ammattilaisille, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen.

Hankkeessa kootaan tietopankki altistumisesta, suojautumisesta ja sammutuksesta

LION-hanke tutustuu kansallisiin ja kansainvälisiin pelastustoimen ohjeistuksiin ja toimintamalleihin sekä litiumioniakkuteknologia-alan yrityksiin ja toimijoihin. Selvitystyön pohjalta rakennetaan tietopankki pelastajien altistumisesta ja suojavarusteista sekä tehokkaimmista sammutustekniikoista ja -taktiikoista.

Lisäksi hanke luo turvaohjesuositukset litiumioniakkujen valmistuslinjoille sekä akkujen käsittelyyn ja purkamiseen pelastustoimen näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan myös litiumioniakkujen turvallisuutta energiavarastoina.

Litiumioniakuissa on vaaroja, jotka kaikkien käyttäjien tulisi tietää: Tulipalo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti

Aihe on ajankohtainen ja tärkeä paloturvallisuuden kannalta, sillä esimerkiksi vuonna 2023 kodeissa ja yrityksissä tapahtui noin 60 litiumioniakkupaloa, joista suurin osa aiheutti hengenvaaraa ihmisille. Useammassa tapauksessa palo oli saanut alkunsa latauksessa olleesta pienakusta tai laitteesta.

Tietoa litiumioniakkujen paloturvallisuudesta tulee lisätä

Litiumioniakkujen ikääntyminen ja niiden käytön lisääntyminen kasvattavat paloriskiä. Palo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti. Sen sammuttaminen on haastavaa myös pelastustoimelle. Litiumioniakkupalot voivat olla voimakkaita, ja niiden paloaika vaihtelee akun koon ja tyypin mukaan.

Tietoa akkujen turvallisesta käytöstä ja mahdolliseen akkupaloon varautumisesta onkin tarpeen lisätä. Tietoa tarvitaan akkujen turvallisesta käytöstä, säilytyksestä, valvotun latauksen tärkeydestä ja käytönjälkeisestä kierrätyksestä.

– Esimerkiksi akkukäyttöisten potkulautojen tai polkupyörien lataaminen asunnon eteisessä ei ole turvallisin vaihtoehto, sillä palon sattuessa se voi estää turvallisen poistumisen asunnosta, kertoo Pelastusopiston tutkija Jari Mikkonen.

Jos akkua ei saa heti siirrettyä tai sammutettua, on turvallisempaa soittaa 112, poistua tilasta ja sulkea ovat tilasta poistuttaessa, jottei palo ja savukaasut pääse leviämään laajemmin.

– Palanut sähköauton tai energiavaraston litiumioniakku voi syttyä vielä uudelleen ensimmäisen sammuttamisen jälkeen pitkänkin ajan kuluttua, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen.

Hanke kestää vuoden 2025 loppuun ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto. Hankkeen etenemisestä ja tilaisuuksista viestitään hankkeen verkkosivulla www.pelastusopisto.fi/lion ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #LIONhanke.

Lisätietoa:

Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi
029 545 3498

Jari Mikkonen
Tutkija
jari.mikkonen@pelastusopisto.fi
029 545 3497

Miehittämätön ilmailu kehittyy nopeasti, ja laitteiden mahdollisuuksista opitaan jatkuvasti lisää. Pelastustoimi lähti takamatkalta hyödyntämään droneja toiminnassaan, ja kehityksessä on hyödynnetty muilta viranomaisilta saatuja oppeja. Haasteita dronejen käyttöön pelastustoiminnassa luovat aikakriittisyys, koulutus ja yhdenmukaisuus. Tällaiseen tulokseen tultiin Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä -hankkeen selvityksessä, jossa kartoitettiin miehittämättömän ilmailun tilaa pelastustoimessa. Hankkeen tuloksia käsiteltiin loppuwebinaarissa perjantaina 15.3. Webinaaritallenne on katsottavissa kahden viikon ajan täältä: Loppuwebinaaritallenne. 

Aikakriittisyys ominaista pelastustoimen UAS-toiminnassa  

Suurimpana erona muiden viranomaisten jokapäiväiseen toimintaan on pelastustoiminnan aikakriittisyys, mikä luo oman haasteensa laitteiden käyttöön niin osaamisen kuin yleisen turvallisuuden näkökulmasta.  

– Pelastustoimen tehtäviä ei voida suunnitella etukäteen kaikkiin tilanteisiin. Tehtäviä varten voidaan kuitenkin harjoitella erilaisissa ympäristöissä, jotta UAS-toiminta olisi turvallisempaa ja tehokkaampaa, kertoo suunnittelija Timo Ikonen. 

Hälytyksen tullessa pelastustoiminnan tai tilannepaikan johtaja päättää, onko dronesta hyötyä tehtävällä. Ympäristöstä ja tehtävästä riippuen tehtävä voi olla matalan riskin toimintaa, jolloin lennätys on suoraviivaista. Mikäli dronen käyttö tapahtuu esimerkiksi UAS-ilmatilavyöhykkeillä tai näköyhteyden ulkopuolella, tarvitaan lennätyksen valmisteluun hieman enemmän aikaa ja ilmatoiminnan turvallisuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. 

Uusia koulutuksia dronejen käytön hyödyistä ja haastavista UAS-toiminnan tilanteista 

Hankkeessa kehitettiin pelastustoiminnan ja tilannepaikan johtajien UAS-koulutus, jotta johtajilla on ajantasainen tieto dronejen käytön hyödyistä pelastustoiminnassa. Kurssin on tammikuun loppuun mennessä suorittanut lähes 90 henkilöä. 

Pelastusopistolla valmistellaan UAS-jatkokoulutusta, jossa keskitytään haastavimpiin UAS-toiminnan tilanteisiin kauko-ohjaajan näkökulmasta. Ensimmäinen koulutus pidetään elokuussa 2024, ja jatkossa koulutus on tarkoitus pitää kerran tai kahdesti vuodessa. 

Yhteiset toimintamallit viranomaisyhteistyön ilmatoimintaan 

Hankkeessa luotiin viranomaisten yhteinen ilmatoiminnan koordinoinnin koulutusmateriaali, jonka avulla eri viranomaiset voivat toimia droneilla yhteisellä toimintamallilla. Poliisiammattikorkeakoulun kanssa järjestettiin myös ensimmäinen viranomaisten UAS-seminaari, joka kokosi yhteen viranomaiset ja viranomaistoimintaan kiinteästi liittyvät tahot. Tilaisuuden myötä eri toimijoiden tarpeet ja toiveet tulivat kuulluksi. 

Tulevaisuuden haasteena eri toimijoiden yhteensovittaminen 

UAS-toiminnan tulevaisuuden haasteena on useiden eri toimijoiden yhteensovittaminen, kun mukana on sekä miehitettyä että miehittämätöntä ilmailua.  

– Toiminnan yhteensovittamista edesauttaa mahdollisimman yhdenmukaiset toimintamallit toimialalla ja eri viranomaisten kesken. Yhteensovittamisen pohjatyölle on jatkossakin selkeä tarve, korostaa suunnittelija Kimmo Rytkönen. 

Hankkeen loppuraportti on saatavilla seuraavasta linkistä: Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja viranomaisyhteistyössä MiPeVi-hankkeen loppuraportti 

Lisätietoa MiPeVi-hankkeesta ja pelastustoimen UAS-toiminnasta:  

Timo Ikonen 
Suunnittelija, projektipäällikkö 
Puh. 029 545 3663 
timo.ikonen@pelastusopisto.fi 

Kimmo Rytkönen
Suunnittelija 
Puh. 029 545 3498 
kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi