Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

Avoin tiede pelastusalan arvostuksen kohottajana

5.2.2024

Julkisuuslain vaatimukset ovat varmasti tuttuja pelastusviranomaisille. Julkisen vallan käyttäjinä seuraamme toimissamme periaatetta ”niin avoin kuin mahdollista, niin suljettu kuin tarpeellista.” Tieteen tekijöille saman tapaiset normistot avoimuudesta löytyvät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) valtakunnallisista ohjeistuksista.

TENK:n uusimpien hyvän tieteellisen käytännön ohjeiden mukaan eettisesti hyvä tiede on luotettavaa, rehellistä, arvostavaa ja vastuunkantavaa. TENK suosittelee ohjeissaan avoimen tieteen periaatteiden noudattamista: eettinen tiede on myös avointa tiedettä.

Avoimempi tiede voi lisätä ulkopuolisten luottamusta tieteellistä tietoa kohtaan ja vahvistaa viranomaistoimintaa. Koska maallikolle tiede voi helposti näyttäytyä mustana laatikkona, luottamus sen toimintaa kohtaan ei välttämättä pohjaudu tietoon tieteen toimintatavoista.

Lopulta tiede on kuitenkin arvoitusten ratkaisemista, selvitysten tekemistä ja uuden oppimista – toimintaa, jota myös ei-tieteentekijät voivat toteuttaa omassa arjessaan ja työssään. Tämän ajatustavan pohjalle rakentuvat avoimen tieteen periaatteet.

Miten harjoittaa avointa tiedettä?

Tieteellisen seurain valtuuskunnan (TSV) Avointiede.fi-verkkopalvelussa todetaan, että avoimuus tieteessä voi kohdistua toimintakulttuuriin, tutkimusaineistoihin ja -menetelmiin, tutkimusjulkaisuihin sekä oppimiseen ja oppimateriaaleihin. Avoimuutta voidaankin edistää tieteen kaikilla osa-alueilla, ja sitä voivat harjoittaa kaikki tiedettä tekevät aloittelevista tutkijoista Nobel-ehdokkaisiin.

Avointa toimintakulttuuria voi edistää esimerkiksi resursoimalla avoimen tieteen palvelujen koordinointiin sekä tukemalla tutkijoiden yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Organisaatioissa voidaan järjestää avoimen tieteen koulutuksia. Kaikkiin tieteellisiin prosesseihin ei myöskään tarvitse tohtorinkoulutusta: tutkimukseen osallistuvien informanttien aitoa osallistumista tutkimusprosesseihin voidaan edistää vaikkapa kansalaistieteen menetelmillä.

Tutkimuksen kaikki osa-alueet voidaan tehdä enemmän tai vähemmän avoimiksi. Valinta on tutkijan – ja joskus myös rahoittajan. Nykyaikaiset tutkimusjulkaisut mahdollistavat lukijalle avoimen ja ilmaisen pääsyn tutkimusartikkeleihin, joihin voidaan liittää tutkimusdata sellaisenaan sekä esimerkiksi analyysien protokollat ja tilastolliset ohjelmointikoodit – ja paljon muuta. Suomessa useimmat tieteelliset aikakauslehdet ovat jo suuressa määrin avoimesti luettavissa Journal.fi-palvelun kautta. Rajaamattomat lukuoikeudet yleistyvät myös maailmalla.

Erityisesti haluaisin nostaa tässä esille tutkimusdatan avoimen julkaisun. Suomessa Tampereen yliopiston koordinoima Tietoarkisto toteuttaa suomalaisen ihmistieteellisen tutkimusdatan avointa julkaisemista ja auttaa tutkijaa myös pohdinnoissa liittyen muun muassa tutkittavien anonymiteettiin ja tietosuojaoikeuksiin. Vastuulliseen tutkimukseen kuuluu kuitenkin aina myös tutkittavilta saatu lupa aineiston julkaisemiseen. Ilman julkaisulupaa data jää väistämättä lojumaan tutkijan pöytälaatikkoon.

Viestintä on avoimen tieteen ytimessä. Tutkimusprosessin dokumentointi tai aineistojen avoin julkaiseminen eivät vielä takaa tutkimuksen vaikuttavuutta, vaan tutkimustieto ja saadut tulokset tulee myös saattaa eri ryhmien tietoon. Tutkijoina haluamme, että mahdollisimman moni lukisi tutkimusartikkelimme, kiinnostuisi tutkimistamme aiheista ja lähtisi jopa analysoimaan tuottamaamme dataa eteenpäin.

Pelastusalan tutkimus on avoimuuden suhteen erikoisasemassa

Pelastusalan tutkimusta tuotetaan yleensä valtiollisten rahoitusinstrumenttien kautta eli verovaroin. Tämän pitäisi itsessään jo synnyttää meille eettisen velvoitteen olla niin avoimia kuin mahdollista. On kuitenkin tosiasia, etteivät tutkimuksemme saa moneen muuhun turvallisuustutkimuksen tieteenalaan verrattuna kovinkaan laajaa näkyvyyttä. Miten tilannetta voisi parantaa?

Uskon, että lisätty avoimuus on avain pelastusalan tutkimuksen – ja siten koko pelastusalan – näkyvyyden nostamiseen. Kuinka moni alan ulkopuolinen edes tietää, että pelastusalalla tehdään tutkimusta? Tai moniko osaa mainita edes yhden pelastusalan tutkimusorganisaation?

Avoin tiede tarkoittaa toisinaan myös kiistanalaisten tai alan strategisten tavoitteiden kannalta ei-imartelevien tulosten esilletuomista. Tämän ei kuitenkaan tarvitse automaattisesti merkitä, että alan maine sen myötä heikkenisi. Päinvastoin avoimella viestinnällä voidaan vahvistaa pelastusalan nauttimaa luottamusta sen antaessa signaalin kyvystämme kehittymiseen. Kannattaa pohtia, kuinka monen toimialan julkisuuskuva onkaan kärsinyt skandaaleista, joita on avoimen viestinnän sijaan yritetty peitellä tai kieltää.

Avoimen tieteen tekeminen on pelastusalalle mahdollisuus. Sen kautta voimme lisätä alan näkyvyyttä, jo korkealla olevaa kansalaisten kokemaa luottamusta sekä alan veto- ja pitovoimaa. Kannustankin jokaista pelastusalan tutkijaa ja tutkijaksi pyrkivää tutustumaan avoimen tieteen toimintatapoihin ja periaatteisiin. Avoimuuden kautta voimme tehdä pelastusalasta turvallisuustutkimuksen edelläkävijän.

Lue lisää avoimen tieteen periaatteista ja työkaluista osoitteessa avointiede.fi

Tutustu myös Pelastusopiston 4T-hankkeen tuottamaan tutkimusviestinnän oppaaseen, josta löydät hyviä linkkejä avoimen tieteen tekemiselle.

Jos olet väitöskirjatutkija, voit suorittaa ilmaiseksi avoimen tieteen kursseja FinDocNet-verkoston kautta: findocnet.fi

Oliver Saal on Pelastusopiston tutkija. Hän työskentelee projektipäällikkönä Nollatoleranssi-hankkeessa ja pyrkii edistämään avoimen tieteen periaatteita kaikissa tutkijauransa osa-alueissa.

Kategoria: Blogi

Astronauttien tekniikka pelastajien apuna

5.2.2024

Syöpävaaralliset palojäämät ovat hankalia puhdistaa pelastajien sammutus- ja suojavarusteista. Näille ja lukuisille muille haitallisille aineille altistutaan niin sammutustehtävillä kuin varustehuollossa. Vuonna 2022 kansainvälinen syöväntutkimusjärjestö (IARC) nosti palomiehen työn syöpävaarallisuuden korkeimpaan luokkaan, ryhmä 1.

Pelastusopiston kaksivuotisessa hankkeessa, Varusteiden ja kaluston puhdistusmenetelmien arviointi ja kehittäminen (SAVE-hanke), selvitettiin perinteisen vesipesun sekä uusien ja edistyneiden pesutekniikoiden tehokkuutta syöpävaarallisten aineiden poistamiseksi. Tarkoituksena oli löytää tehokkaimmat puhdistustekniikat altistumisen taklaamiseksi.

– Koska syöpävaarallisille aineille ei voida määritellä turvallista rajaa, altistuminen tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä, toteaa erikoistutkija Juha Laitinen. Vesipesu tulee olemaan pitkään pysyvä osa varusteiden normaalia puhdistamista, mutta rinnalle kaivataan uusia syväpuhdistavia pesutekniikoita.

Puhdistuskäytännöt ovat parantuneet vuosien saatossa, mutta nykypaloissa syntyy yhä myrkyllisempiä kemikaalikoktaileja, ja samalla haasteet myrkyllisten aineiden puhdistamiseksi ovat lisääntyneet.

– Vesipesulla saadaan parhaimmillaankin vain noin puolet epäpuhtauksista pois, tutkija Riikka Salmi kertoo.

Hankkeessa testattiin vesipesun yhdistämistä otsonointiin tai vetyperoksidikäsittelyyn. Lisäksi tutkittiin otsonivesipesun ja nestemäisen hiilidioksidipesun puhdistustehokkuutta. Tuloksista oli nähtävissä, että edistyneemmillä pesutekniikoilla pystytään vähentämään pelastajien varusteiden kautta tulevaa altistumista pelkkää vesipesua tehokkaammin.

– Aistinvarainen arvio varusteiden puhtaudesta ei välttämättä riitä, vaan epäpuhtaudet tulisi saada varmuudella pois, korostaa Salmi. Hankkeen aikana nousi myös huoli siitä, voiko erilaiset pesutekniikat muuttaa haitallisia aineita toisiksi haitallisiksi aineiksi. Tämä seikka koettiin hyvin tärkeäksi selvittää.

Pukujen monikerroksisuus ja muut erityiset ominaisuudet asettavat haasteita puhdistustekniikoille. Pukujen suojaominaisuudet tulisi lisäksi saada säilymään pesukerrasta toiseen. Oikeanlaisella pesumenetelmällä puvuista tulee sekä syväpuhtaita että pukujen elinkaari pitenee. Lisäksi tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää ottaa huomioon myös ympäristöasiat.

– Pesu nestemäisellä hiilidioksidilla vaikutti lupaavimmalta pesutekniikalta. Se on hellävarainen pestäville materiaaleille sekä poisti tehokkaasti epäpuhtauksia. Tämä menetelmä on jo Euroopassa käytössä monilla eri viranomaisilla. Pesumenetelmän saamista myös Suomeen olisi hyvä tulevaisuudessa selvittää, toteaa Salmi.

Lisätietoja:

Juha Laitinen
Erikoistutkija
029 545 3443, juha.laitinen@pelastusopisto.fi

Riikka Salmi
Tutkija
029 545 3493, riikka.salmi@pelastusopisto.fi

Hankkeen loppuraportti
Hankkeen sivut

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeiden kehittäminen -hanke (TOKEVA 2024)

26.1.2024

  • Home

Pelastustoimen vaarallisten aineiden tilanteiden torjuntaohjeiden kehittäminen -hanke (TOKEVA 2024)

Hankkeen kesto:1.12.2023–28.2.2025
Hankkeen rahoitus:Palosuojelurahasto
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto

Hankkeen kuvaus

Palosuojelurahaston tukema TOKEVA 2024 -hankkeen tavoitteena on kehittää ja päivittää TOKEVA-ohjeet vastaamaan uudistettua sisäministeriön ohjetta pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan. Sisäministeriön julkaisema ohje on yhdistänyt eri onnettomuustyyppien vaara-aluemääritelmät ja määrittänyt kemikaalisukelluksen suorituskykyvaatimukset. Uudet vaara-alueet poikkeavat nykyisistä TOKEVA-ohjeista, ja tässä hankkeessa TOKEVA-ohjeet päivitetään sisällöllisesti ja terminologisesti vastaamaan pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaohjetta. Päivitettyjen ohjeiden avulla varmistetaan, että pelastustoiminnan johtaminen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteissa on tehokasta ja turvallista.

TOKEVA-ohjeet (Torjuntaohjeet kemikaalien vaaratilanteille) ovat ensisijaisesti pelastuslaitosten käytössä ja ne muodostavat tärkeimmän toimintaohjeen vaarallisten aineiden onnettomuustilanteisiin. Nykyiset ohjeet tunnetaan nimellä TOKEVA 2021 ja kaikkien vapaasti saatavilla osoitteesta https://tokeva.fi/. Alun perin ohjeet laadittiin Pelastusopiston johdolla sisä(asiain)ministeriön ohjauksessa yhteispohjoismaisena hankkeena 1990-luvulla. Päivityksiä on tehty vuosina 2004, 2012, 2020 ja 2021.

TOKEVAa hyödyntävät myös mm. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sopimuspalokunnat ja teollisuuspalokunnat. TOKEVA:sta löytyvät vaarallisten aineiden onnettomuuksien taktiset torjuntaohjeet pelastustoiminnan johtamiseen (T-ohjeet) sekä menetelmäohjeet (M-ohjeet) torjuntatoimiin ja muihin tukitoimiin (kuten tiedustelu, alueen eristäminen, mittaustoiminta). TOKEVA-ohjeista löytyvät myös Pelastusopiston Pelastustoimen kemikaalisukellusopas – julkaisun sisällöt. TOKEVA-ohjeisiin on linkitetty kolmansien osapuolten tuottamia, vaarallisten aineiden onnettomuuksissa tarvittavia sivustoja mm. OVA-ohjeet, kansainväliset kemikaalikortit, Escape-leviämisennusteohjelma ja KemiDigi.

TOKEVA-ohjeisto on erittäin keskeisessä roolissa kaikissa Pelastusopiston pelastusalan tutkintojen, erityisesti päällystötutkinnon (AMK) ja alipäällystötutkinnon vaarallisten aineiden opetuksessa. TOKEVA-ohjeita hyödynnetään myös vaarallisten aineiden täydennyskoulutuksissa.

Hankkeen konkreettiset tavoitteet

1. Yhdenmukaistaa TOKEVA-ohjeiden käsitteistö uuden pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnasta annettavan ohjeen mukaiseksi.
2. Vaara-alueiden yhdenmukaistaminen pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoiminnasta annettavan ohjeen mukaiseksi.
3. Määrittää torjuntaohjeet kuljetettaville kemikaaleille, joilta ohje puuttuu ja joille on selvästi tarvetta.
4. Sopia toimintaperiaatteista kolmansien osapuolten kanssa.
5. Huomioida tahalliset CBRNE-tilanteet torjuntaohjeissa.

Hankkeen selvitykset, raportit ja muut julkaisut

Loppuraportti TOKEVA 2024
TOKEVA 2024 – Online-versio
Pelastustoimen kemikaalisukellusopas (PDF)

Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset

Uutinen: Tervetuloa TOKEVA 2024 -webinaareihin tammikuussa 2025 (19.12.2024)
Uutinen: TOKEVA-ohjeiden päivitys valmistunut (15.11.2024)
Uutinen: TOKEVA-ohjeiden päivitys on alkanut (8.2.2024)

Lisätietoja

Jouni Salminen
Projektipäällikkö

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Hankkeen tietosuojaseloste
PSR Palosuojelurahasto -logo.

Kategoria: Hankkeet Tagged: Palosuojelurahasto

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION-hanke)

26.1.2024

  • Home

Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet (LION-hanke)

Hankkeen kesto:1.1.2024–31.12.2025
Hankkeen rahoitus:Palosuojelurahasto
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen kanssa.

Hankkeen kuvaus

Hankkeessa kartoitetaan litiumioniakkujen pelastustoiminnan osaamista ja litiumioniakkujen turvallisuusohjeita niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Tavoitteena on selvittää tarvittavaa osaamista ja kehittää ohjeistuksia akkujen elinkaaren eri vaiheisiin. Samalla rakennamme vahvoja yhteyksiä kansainväliseen asiantuntijaverkostoon, jotta ohjeet pysyvät ajan tasalla ja yhteistyö vahvistuu.

Hankkeessa suunnataan katse myös tulevaisuuteen, pohditaan akkuteknologian kehitystä seuraavan 10 vuoden aikana ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin. Selvitetään palomiesten altistumista litiumioniakkupaloissa ja arvioidaan suojavarusteiden toimivuutta eri tilanteissa. Tämän pohjalta annetaan suositukset tulevaisuuden suojavarusteista litiumioniakkujen sammutustyöhön.

Hankkeessa kartoitetaan myös erilaisia sammutustekniikoita ja -taktiikoita litiumioniakkupaloissa, ja annetaan kansalliset suositukset erilaisiin tilanteisiin. Laaditaan palo- ja turvallisuusohjeistuksia litiumioniakkujen eri vaiheisiin pelastustoimen näkökulmasta, kuten litiumioniakkujen valmistuslinjalle, kaivoskoneiden tuotantolinjalle ja kolarisähköautojen purkamiseen.

Hankkeessa tarkastellaan myös ohjeiden yhtenäistämistä akkujen sijoittelussa kiinteistöissä aurinkopaneelien energiavarastoina ja suurten akkumäärien varastoinnissa. Koulumaaliin tuotetaan koulutusmateriaaleja altistumisesta ja suojautumisesta, sammutusmenetelmistä sekä palo- ja turvaohjeista, jotka ovat helposti saatavilla pelastustoimelle koulutustarkoituksiin.

Hankkeen tavoitteet

1. Kartoittaa kansainväliset tiedonlähteet litiumioniakkujen palo- ja työturvallisuusriskienhallintaan liittyen sekä luoda yhteydet kansainväliseen asiantuntijaverkostoon vahvistaen suomalaista osaamista aiheen ympärillä.

2. Selvittää kansalliset litiumioniakkupaloihin tehdyt palo- ja työturvallisuusohjeistukset hyvinvointialueiden pelastustoimilta haastatteluin, muodostaen tilannekuvan tämänhetkisestä varautumistilanteesta.

3. Arvioida, mitkä ovat todennäköisimmät litiumioniakkujen kehityspolut seuraavan 10 vuoden aikana ja kuinka ne vaikuttavat litiumioniakkujen palo- ja työturvallisuuteen. Mitä uusia haasteita akuista on tulossa tulevaisuudessa, ja mihin hyvinvointialueiden pelastustoimen tulisi jo nyt varautua?

4. Kartoittaa palomiesten altistumisen litiumioniakkupaloissa, joiden perusteella muodostetaan suositus suositeltavimmista pelastustilanteessa käytettävistä suojavarusteista (avoin, suljettu ja maanalaiset tilat).

5. Tuottaa yhtenäiset ohjeet hyvinvointialueelle suositeltavimmista sammutustekniikoista ja -taktiikoista litiumioniakkupaloissa, joista on mahdollisuus valita paras mahdollinen menetelmä eri tilanteiden vaatimusten mukaan (avoin, suljettu ja maanalaiset tilat).

6. Laatia turvaohjeistukset pelastustoimen näkökulmasta litiumioniakkujen valmistuslinjalle, akkujen käsittelyyn kaivoskoneiden tuotantolinjalla ja kolarisähköautojen purkamiseen. Lisäksi tarkastellaan ohjeiden yhtenäistämistä akkujen sijoittelusta kiinteistössä aurinkopaneelien energiavarastoina ja varastoitaessa suuria akkumääriä.

7. Laatia akkupaloissa altistumisesta ja siltä suojautumisesta, sammutusmenetelmistä sekä palo- ja työturvallisuusohjeista koulutusmateriaalit.

Webinaarit

Hankkeessa valmistuneet suositukset esitellään kolmen webinaarin sarjassa, jossa syvennytään litiumioniakkujen paloturvallisuuteen eri näkökulmista. Webinaarit ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Webinaareihin ei tarvitse ilmoittautua ja osallistumaan pääset linkkiä painamalla.

Päivän ensimmäinen webinaariesitys tallennetaan ja se on katsottavissa kahden viikon ajan.

1. Litiumioniakkupalojen sammuttaminen ja pelastajien suojautuminen

  • Aika: 10.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
    klo 18:00: Teams-linkki. Operatiivinen suositus
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään pelastustoimen operatiivisia suosituksia litiumioniakkupalojen sammuttamisesta ja pelastushenkilöstön suojautumisesta. Litiumioniakkupalot eroavat perinteisistä paloista, joten on tärkeää tietää, miten tilanteissa tulee toimia.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen vakituiset ja vapaaehtoiset toimijat.
Katso webinaaritallenne (katsottavissa 31.3.2025 asti)

2. Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus, sekä litiumioniakut kotitaloudessa

  • Aika: 13.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
    klo 18:00: Teams-linkki. Litiumioniakkuenergiavarastot, kotitalous
  • Sisältö: Webinaarissa pureudutaan litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittamiseen rakennuksissa ja ympäristössä, huomioiden paloturvallisuus ja pelastustoiminnan edellytykset. Webinaarissa käydään läpi myös kotitalouksien varautuminen litiumioniakkupaloihin. Litiumioniakkuenergiavarastot ovat uusi asia, josta ei ole vielä helposti saatavilla tietämystä ja ohjeita. Kotitalouksille on aiemmin ollut ohjeistusta, ja webinaarissa tarkennetaan kotitalouksien paloturvallisuuteen liittyviä asioita.
  • Kohderyhmä: Pelastustoimen varautumisen ja onnettomuuden ehkäisyn asiantuntijat ja rakennusviranomaiset.
Katso webinaaritallenne (katsottavissa 31.3.2025 asti)

3. Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuusympäristössä

  • Aika: 26.3.2025 klo 13:00–14:00 ja 18:00–19:00
  • Teams-linkki:
    klo 13:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
    klo 18:00: Teams-linkki. Teollisuusympäristö
  • Sisältö: Webinaarissa käsitellään litiumioniakkujen käyttöä teollisuusympäristössä ja varautumista niiden mahdollisiin paloihin. Miten toimia, jos akkuun tulee lämpökarkaus, ja millaisia ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä voidaan toteuttaa? Webinaari kattaa laajasti eri sovelluskohteita, kuten käsityökalut, sähköiset kulkuneuvot, akkujen varastointi ja kierrätys.
  • Kohderyhmä: Teollisuuden toimijat, turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja pelastustoimi.
Katso webinaaritallenne (katsottavissa 9.4.2025 asti)
Litiumioniakkujen käyttö teollisuudessa -esitysmateriaali (PDF)

Suositukset litiumioniakkupalojen sammuttamiseen ja akkupaloihin varautumiseen

Suositukset on laadittu pelastustoimelle, teollisuudelle ja kotitalouksille yhteistyössä hankekumppaneiden ja kehittämistyöryhmän kanssa. Ne pohjautuvat kansallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, ohjeistuksiin, lainsäädäntöihin ja standardeihin. Parhaita toimintamalleja on tutkittu myös haastattelemalla eri alojen toimijoita. 

Suositukset antavat ohjeita turvalliseen toimintaan akkupalon aikana sekä keinoja akkupalojen estämiseksi. Niissä käsitellään myös pelastajien suojautumista savukaasualtistukselta sekä ympäristön saastumista palojen vaikutuksesta.

Litiumioniakkupalojen operatiivisen toiminnan suositukset: Pelastustoimen suositukset (PDF)
Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuudessa (PDF)
Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus (PDF)
Litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa (PDF)

Hankkeen selvitykset, raportit ja muut julkaisut

Seuraa hankkeen etenemistä ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #LIONhanke

Litiumioniakkujen latauksen paloturvallisuus (Opiskelijatyö, PDF)
LION-hankkeen esittely (PDF)

Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset

Blogiteksti 6.5.2025: Litiumioniakut helpottavat arkea – mutta voivat aiheuttaa vakavan paloriskin
Uutinen 24.2.2025: Tervetuloa LION-hankkeen webinaarisarjaan litiumioniakkujen paloturvallisuudesta!
Uutinen 20.2.2025: Litiumioniakkujen paloturvallisuutta koskevat suositukset ovat valmistuneet – suosituksia esitellään webinaarisarjassa
Blogiteksti 20.8.2024: Litiumioniakkujen paloturvallisuustutkimuksessa mielenkiintoisia havaintoja
Blogiteksti 15.5.2024: Litiumioniakkupalot Suomessa
Uutinen 27.3.2024: Uusi hanke keskittyy litiumioniakkujen elinkaareen ja turvallisuuteen pelastusalan näkökulmasta

Lisätietoja

Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
029 545 3498

Jari Mikkonen
Tutkija
029 545 3497

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Hankkeen tietosuojaseloste
PSR Palosuojelurahasto -logo.

Kategoria: Hankkeet Tagged: Palosuojelurahasto

Pelastuslaitosten rekrypäivä Pelastusopistolla

25.1.2024

Vietimme pelastuslaitosten rekrytointipäivää Pelastusopistolla keskiviikkona 24.1.2024. Rekrytointitapahtumassa kaikki 21 pelastuslaitosta pääsivät kokoontumaan ja esittäytymään Pelastusopiston opiskelijoille. Päivä oli vilkas ja keskusteluja virisi.

Aluepalomestari Laura Lappalainen Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta kertoi päivän olleen äärimmäisen mukava, opiskelijat kävivät aktiivisesti kojulla keskustelemassa.

Kaksi pelastuslaitoksen edustajaa keskustelemassa Pelastusopiston opiskelijan kanssa Pelastusopiston aulassa.
Lassi Tolonen (vasemmalla) piti rekrytointipäivää onnistuneena.
Keskustelua Kymenlaakson pelastuslaitoksen esittelykojun edustalla.
Keskustelua riitti Pelastusopiston aulassa ja käytävällä.

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen palomestari Lassi Tolonen piti päivää onnistuneena. Tolosen mielestä oli hyvä, että pelastuslaitokset pääsivät kaikki kerralla osallistumaan. Opiskelijoiden rekrytoinnin lisäksi päivällä oli aikaa myös keskustella sekä vaihtaa kuulumisia ja ajatuksia muiden pelastuslaitosten edustajien kanssa.

Kategoria: Tapahtumat, Uutisia

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 22
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
  • …
  • 30
  • Next Page »
  • Suomeksi (FI)
  • På svenska (SV)
Contacts  •  Search

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions

Pelastusopisto – Emergency Services Academy Finland

We provide vocational education for firefighters, sub-officers, fire officers and emergency response centre operators in Finland. We also offer a wide variety of specially tailored further training and in-service training for national and international professionals in the rescue and emergency field. We are also responsible for the training and recruitment of Finnish experts to international civil protection missions.

Education

Emergency Response Centre Operator »

Firefighter »

Sub-Officer »

Fire Officer »

Tailor-made Training »

Preparedness Training »

Shortcuts

Contacts »

RDI Services »

Contact Request for Training »

Library »

Material Bank »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close