Syksy tuo mukanaan monia muutoksia, jotka alkavat pian näkyä arjessamme. Pelastajalisäyksen vaikutukset ovat alkamassa, ja ensi vuoden aikana Pelastusopistolla vakiintuneet käytännöt muuttuvat merkittävästi. Tämä herättää ymmärrettävästi huolta, sillä uusien toimintatapojen toimivuus on vielä epävarmaa.

Meidän tulee huolehtia henkilökunnan jaksamisesta, kun uudistukset etenevät nopeasti. Uskon kuitenkin, että keskittymällä olennaisiin asioihin voimme varmistaa, että pelastajat saavat tarvittavat ydinosaamiset ja voivat toimia tehokkaasti pelastusyksikön jäseninä ja perustason ensihoitajina.

Positiivista kehitystä edustaa pelastajakoulutukseen hakijoiden määrän kasvu, mikä osoittaa, että olemme onnistuneet houkuttelemaan edelleen riittävästi päteviä hakijoita. Työskentely aloittavien kurssien kanssa on jo käynnissä, mutta tulevaisuudessa voimme kohdata haasteita pienenevien ikäluokkien vuoksi.

Erityinen huolenaihe on, kuinka valmistuneet pelastajat saadaan siirtymään alueille, joissa pelastajapula on suurin. Tämä ongelma voitaisiin mahdollisesti ratkaista koulutuksen uudistuksella. Pelastustoimen valtiollistamista on esitetty ratkaisuksi, mutta toistaiseksi asia on vielä keskustelun tasolla.

Mikä on tekoälyn rooli oppilaitosympäristössä?

Tekoälyn rooli herättää paljon kysymyksiä. Mitä tarkoittaa, kun puhumme tekoälystä? Kaikki meistä ovat jo olleet tekemisissä sen kanssa käyttäessämme verkkosivuja tai älypuhelimia.

Tekoäly on teknologia, jota kannattaa hyödyntää. Nyt saatavilla olevat generatiiviset tekoälyt ovat tietyissä tehtävissä ylivoimaisia, mutta niitä ei kannata käyttää kaikissa tilanteissa. Arvioiden mukaan noin 40 % työtehtävistä on sellaisia, joihin tekoäly ei sovellu tai joista ei ole merkittävää hyötyä.

Näitä tehtäviä on paljon myös oppilaitoksessamme. Suurena haasteena onkin, miten oppilaitosympäristössä hyödynnetään tätä uutta teknologiaa, kun generatiiviset tekoälyt muuttavat oppimista. Uusien menetelmien käyttöönotto voi tuoda mukanaan uusia haasteita, mutta historiasta olemme oppineet, ettei uuden teknologian vastustaminen kannata.

On tärkeää varmistaa, että opiskelijamme osaavat käyttää tekoälyä tehokkaasti.

Tekoäly voi olla arvokas työpari ja avustaja

Niille, jotka miettivät tekoälyn käyttöönottoa, sanon, että generatiivinen tekoäly voi olla arvokas työpari ja avustaja. Sen kyky käsitellä tietoa on usein vaikuttava, eikä se tee niin paljon virheitä kuin julkisuudessa on toisinaan annettu ymmärtää. Jos työsi kuuluu siihen 60 % tehtävistä, jossa tekoäly voi tuoda hyötyä, sen oikeaoppinen käyttö helpottaa työskentelyäsi. Uusien asioiden oppiminen ei koskaan mene hukkaan.

Kannustan ottamaan tekoälyn käyttöön ja arvioimaan itse, onko siitä hyötyä omassa työssäsi. Opettajille perusosaaminen tekoälystä on tänä päivänä välttämätöntä.

Everett Rogersin “Diffusion of Innovations” -mallin mukaan ihmiset jakautuvat viiteen ryhmään sen perusteella, kuinka nopeasti he ottavat uutta teknologiaa käyttöönsä. Olet siis vielä hyvin mukana tässä kehityksessä.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että Gartnerin hypekäyrän mukaan teknologian hyödyt yliarvioidaan usein lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioidaan pitkällä aikavälillä.

Vielä yksi pikku juttu: onko tämä teksti tekoälyn kirjoittama vai ihmisen käsialaa?

Jarkko Lundberg
Opettaja
Ensihoitotiimi

Voiko väärin sammuttaa? Eikö pääasia ole, että palo saadaan sammutettua? Olin pitkään sitä mieltä, ettei paloa voi sammuttaa väärin. Pääasia on, että palo saadaan sammumaan. Mutta eivätkö kaikki palot ole joka tapauksessa sammuneet aikanaan sammutustoimenpiteistä huolimatta?

Suihkukulma ja ejektorivaikutus palon sammutuksessa

Muistan hyvin tapauksen, jossa omakotitalon alakerrassa oli tulipalo ja ikkunasta purkautui liekehtivä palo. Välittömästi perusselvityksen jälkeen otin suihkuputken ja suihkutin vettä sisään avoimesta ikkunasta oppimallani tavalla. Suihkutin vettä leveällä suihkukulmalla, pidin suihkun auki pitkään ja liikutin suihkua, jotta vesi höyrystyisi, leviäisi tehokkaasti ja sammuttaisi palon. Mutta mitä kävikään? Pian sammuttamisen aloittamisen jälkeen ulko-ovi paiskautui auki ja ulos työntyi pistoliekki.

Miksi näin kävi? Vesi höyrystyi tehokkaasti, niin kuin olin halunnutkin. Jopa niin tehokkaasti, että se teki palavaan huonetilaan kovan ylipaineen, joka purkautui muihin tiloihin. Palo levisi eteiseen ja purkautui ulko-ovesta ulos. Vielä tuolloin en ymmärtänyt suihkukulman merkitystä ja leveän suihkukulman ilmaa imevää ejektorivaikutusta paloa sammutettaessa, vaikka ymmärsin sen toki suihkuputkisavutuuletuksen yhteydessä.

Nyt uskallan sanoa, että palo voi olla myös väärin sammutettu, mikäli ihmisten (pelastettavien tai pelastushenkilöstön) turvallisuus vaarantuu, omaisuusvahingot suurenevat ja sammuttamisesta aiheutuu merkittäviä jälkivahinkoja omaisuudelle tai ympäristölle.

Työturvallisuus ja riskien hallinta sammutustoiminnan ytimessä

Sammutustoiminnassa on huomioitava työturvallisuus. Sammutustoimintaan liittyy paljon vaaroja, ja aina joudutaan ottamaan riskejä. Riskien tulee olla kuitenkin siedettäviä ja hallittavissa. Riskien hallinnan keskiössä ovat tieto, ymmärrys, soveltaminen ja asenne. Taitojen harjoittelu ei pelkästään riitä, vaan harjoittelun tueksi tarvitaan tietoa. Yhdessä tieto, tekeminen ja kokemus auttavat kehittämään ymmärrystä.

Pelastushenkilöstön tulee tietää rakennusten rakennetusta paloturvallisuudesta, palon kehittymisestä, leviämisestä, rajatun tilan palon ilmiöistä ja palossa esiintyvistä virtauksista. Lisäksi tulipalotilanteessa tulee tiedustelulla hankkia nopeasti, kattavasti ja moniulotteisesti tietoa meneillään olevasta tilanteesta sekä siihen mahdollisesti liittyvistä vaaroista ja uhista.

Pelastushenkilöstön tulee myös ymmärtää rakennetun paloturvallisuuden, tulipalon sekä tilanteessa vaikuttavien tekijöiden ja olosuhteiden keskinäinen yhteys. Tarvitaankin jatkuvaa tiedon hankkimista ja osaamisen kehittämistä, jolla varmistetaan, että palot sammutetaan oikein.

Sammutustekniikat ja -taktiikat kehittyneet viime vuosikymmenen aikana

Sammutustekniikan ja -taktiikan saralla on tapahtunut paljon kehitystä viime vuosikymmenen aikana ja kehitys jatkuu. Palosuojelurahaston rahoittama ja yhdessä Pelastusopiston sekä Suomen Palopäällystöliiton toteuttama hanke Sammutustekniikka ja -taktiikka rakennus- ja liikennevälinepaloissa -webinaarisarja on ollut menestys. Kaikissa webinaareissa on ollut satoja henkilöitä seuraamassa. Parhaillaan seuraajia on ollut yli tuhat ja saman verran on jälkikäteen ollut myös tallenteiden katsojia. Tämä osoittaa sen, että pelastushenkilöstöllä on halua kehittyä ja oppia uutta. Webinaarit jatkuvat vielä syksyllä. Lue lisää hankkeesta ja webinaareista:

Uusi sammutustekniikkakurssi vastaa sisäministeriön ohjeen edellyttämiin osaamisvaatimuksiin

Sisäministeriön ohjeessa (Ohje pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan 2023) kerrotaan, että sammutustoiminnassa tulee käyttää erilaisia sammutustekniikoita, -menetelmiä ja -välineitä, jotta sammutus on tehokkaampaa, turvallisempaa ja altistuminen vähenee. Esimerkiksi palokohteen jäähdyttäminen ulkoa päin tai sammutuksen yhteydessä tehty sammutustuuletus parantaa olosuhteita rakennuksen sisällä.

Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän uudella sammutustekniikkakurssilla keskitytään erityisesti rakennus- ja liikennevälinepalojen sammutustekniikoihin ja -taktiikoihin. Kurssilla opitaan sammutustapoja ja -menetelmiä, joiden avulla sammutus on turvallisempaa ja tehokkaampaa. Sammutustekniikkakurssi mahdollistaa kaikkien sammutustoimintaan osallistuvien osaamisen kehittymisen vastaamaan nykyajan tarpeita. Kurssi soveltuu kaikille pelastustoimintaan osallistuville, sitä kannattaa hyödyntää myös ammattihenkilöstön sisäisessä koulutuksessa.

Ville Ala-Kokko
Suunnittelija
Sopimushenkilöstön koulutus