Raportti: Sosiaalista mediaa tulee hyödyntää suunnitelmallisesti viranomaisten kriisi- ja onnettomuusviestinnässä 1.9.2023 Sosiaalisen median täysipainoinen hyödyntäminen edellyttää, että viranomaisten viestintäohjeissa on määriteltynä kanavakohtaisesti viestinnän tavoitteet, kohderyhmät, ydinviestit ja viestintävastuut. Somen hyödyntämiseen ja viranomaisten koulutukseen on myös resursoitava riittävästi. Myös tuen järjestäminen tulisi huomioida tilanteissa, joissa viranomaiset joutuvat maalittamisen tai muun häiritsevän toiminnan kohteeksi. Viranomaisten someviestintä voidaan jakaa kriisin elinkaarta mukaillen somen hyödyntämiseen ennen kriisiä, kriisin aikana ja sen jälkeen. ”Kriiseihin valmistautumisessa olennaisia asioita ovat someviestinnän suunnittelu, yleisösuhteen rakentaminen ja saavutettavuuden varmistaminen. Kriisinaikaisessa someviestinnässä tarvitaan yhteistyöverkostoja, mediaekosysteemissä luovimista, kykyä vastustaa informaatiovaikuttamista ja valmiutta hyödyntää tekoälyä. Kriisinjälkeisessä someviestinnässä keskeisiä tavoitteita ovat luottamuksen rakentaminen ja kriiseistä oppiminen”, sanoo professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta. Kriisiajan viranomaisviestinnällä on myös yhteiskunnallista luottamusta rakentava ulottuvuutensa. ”Oikea-aikainen, ymmärrettävä ja saavutettava kriisiviestintä on omiaan vahvistamaan kansalaisten luottamusta viranomaisiin”, arvioi neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen sisäministeriöstä. Operatiivisia ja strategisia kehittämissuosituksia Some pelastaa -hankkeessa (Sosiaalinen media kriisi- ja onnettomuustilanteiden johtamisessa) tarkasteltiin sosiaalisen median hyödyntämistä suomalaisissa ja kansainvälisissä kriisi- ja poikkeustilanteissa. Vaasan yliopiston, Poliisiammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston yhteishankkeessa toteutettiin kansainvälinen kirjallisuuskatsaus, haastateltiin eri hallinnonaloilla työskenteleviä viranhaltijoita, ja lisäksi järjestettiin someviestinnän kyvykkyyksiä jäsentävä turvallisuuskahvila viranomaisille ja viestinnän asiantuntijoille. Hankkeen loppuraportti kokoaa yhteen eri aineistojen pohjalta muodostetut havainnot ja tarjoaa seitsemän tutkimukseen pohjautuvaa kehittämisehdotusta. ”Kiinnitämme loppuraportissamme huomiota somen hyödyntämiseen sekä operatiivisessa että strategisessa viranomaisviestinnässä”, kertovat hankkeeseen osallistuneet Alisa Puustinen Pelastusopistolta sekä Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta. Some pelastaa – sosiaalinen media kriisi- ja onnettomuustilanteiden johtamisessa -hanke on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lisätietoja: Some pelastaa -hankkeen johtaja, professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto, harri.jalonen(at)uwasa.fi, p. 044 907 4964, Erikoistutkija Pirjo Jukarainen, Poliisiammattikorkeakoulu, pirjo.jukarainen(at)polamk.fi sekä Some pelastaa -hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen, sisäministeriö, teija.mankkinen(at)govsec.fi Raportti: Sosiaalinen media viranomaisten onnettomuus- ja kriisiviestinnässäLisätietoa Some pelastaa -hankkeesta (suomeksi)
Pelastustoimen uudet taskutilastot on julkaistu 22.8.2023 Uudet taskutilastot on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Uuteen versioon on päivitetty vuosien 2021 ja 2022 tilastotiedot. Tilastot perustuvat Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastojärjestelmän (PRONTO) tietoihin vuosilta 2018-2022, ellei toisin mainita. Taskutilastot ovat luettavissa kirjaston sivuilla: Pelastustoimen taskutilasto 2018–2022 (PDF) Räddningsväsendets fickstatistik 2018–2022 (PDF) Finnish Rescue Services’ Pocket Statistics 2018–2022 (PDF) Lisätietoja: Timo LoponenSuunnittelija029 545 3466timo.loponen@pelastusopisto.fi Heidi LiukkonenSuunnittelija029 545 3411heidi.liukkonen@pelastusopisto.fi
Ensimmäinen ryhmä pelastajia lähtee Portugaliin torjumaan maastopaloja 14.8.2023 Suomi lähettää valmiussiirtona keskiviikkona 16.8. ensimmäisen 24 pelastustyöntekijän ryhmän auttamaan Portugalia maastopalojen hallinnassa. Kaikkiaan Suomesta lähetetään 48 pelastustyöntekijää. Toinen ryhmä lähtee syyskuun alussa. Molemmat maastopalojen sammuttamiseen erikoistuneet Finn Rescue Team -ryhmät työskentelevät Portugalissa noin kahden viikon ajan. Portugali pyysi apua maastopalojen hallintaan EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Valmiussiirtoihin osallistuu pelastajia useista EU-maista ja niihin osallistumisesta on sovittu ennen maastopalokautta. Pelastushenkilöstön tehtävänä on avustaa ja tukea paikallisia viranomaisia maastopalojen sammuttamisessa. EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja Portugalin lisäksi Kreikkaan ja Ranskaan. Kesän 2023 maastopalotilanne on ollut eteläisessä Euroopassa haasteellinen, ja edellisten vuosien kokemusten perusteella Portugali on valikoitunut tänä vuonna Suomen tukikohteeksi. Portugalissa on ollut suuria tulipaloja tänä kesänä, ja ennusteet kertovat tilanteen myös jatkuvan lähiviikkoina. Valmiussiirrot ovat osa EU-tasoista varautumista Sisäministeriö päättää Suomen pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. EU:n pelastuspalvelumekanismi on yksi keskeisimmistä kansainvälisen avunannon välineistä. Maat voivat pyytää sen kautta apua muilta mailta onnettomuus- tai häiriötilanteista selviämiseen. – Valmiussiirrot ovat osa EU-tasoista varautumista sään ääri-ilmiöihin ja etenkin maastopaloihin vastaamiseksi. Suomi haluaa aktiivisesti osallistua muiden maiden tukemiseen ja samalla saamme itse arvokasta oppia maastopalojen sammuttamisesta haasteellisissa olosuhteissa. Näitä kokemuksia tulemme hyödyntämään, kun itse varaudumme ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin sään ääri-ilmiöihin, sanoo pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen. Pelastusopisto vastaa lähetettävien työntekijöiden rekrytoinnista, koulutuksesta ja materiaalilogistiikasta sekä toimii heidän työnantajanaan. – Lähtijät ovat saaneet tehtävälle koulutusta sekä meiltä Pelastusopistolta että maastopalomuodostelman muodostavilta pelastuslaitoksilta (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Etelä-karjala ja Kymenlaakso). Meidän koulutus on keskittynyt kansainvälisessä ympäristössä työskentelyyn, kun taas pelastuslaitokset ovat valmentaneet lähtijöitä sammutustyön näkökulmasta, toteaa Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori Matti Inkeroinen. Lisätiedot: sisäministeriön pelastusylitarkastaja Pekka Tiainen, p. 050 456 4477, etunimi.sukunimi@gov.fi (kansainvälinen pelastustoiminta) Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori Matti Inkeroinen, p. 029 545 3547 etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Tiedote 25.7.2023: Pelastusopisto toimii Portugaliin maastopaloja hallitsemaan lähetettävien pelastustyöntekijöiden työnantajana Lisätietoa kansainvälisen avun antamisesta — De första räddarna reser till Portugal för att bekämpa terrängbränder First group of rescue workers leave for Portugal to fight wildfires
Syyslukukauden avajaiset ma 7.8.2023 7.8.2023 Syksy on jälleen täällä ja pääsimme avaamaan lukukauden Pelastusopistolla 63. kerran. Uudet ja jatkavat opiskelijat sekä henkilökunta kokoontuivat kuulemaan musiikkiesityksiä ja puheenvuoroja. Tilaisuus alkoi turvainfolla, jonka jälkeen salissa kajahti Maamme-laulu. Rehtori Mervi Parviainen johdatti puheessaan kuulijat tulevaan syksyyn. Tutkimusjohtaja Mimmi Tolvanen korosti henkilöstön puheenvuorossaan tutkimuksen ja opetuksen yhteistyötä. Opintonsa aloittivat hätäkeskuspäivystäjäkurssi 43, alipäällystökurssi 51 sekä pelastajakurssit 125 ja 126. Avajaisten edetessä kurssinjohtajat jakoivat uusille opiskelijoille opiskelijatunnukset. Tilaisuuden musiikista vastasi Haapaniemen Nuoriso-orkesteri. Tervetuloa uudet opiskelijat ja hyvää alkanutta lukukautta kaikille! Lisätietoja:Mervi ParviainenRehtori029 545 3470mervi.parviainen@pelastusopisto.fi
Avoimet työpaikat: Erikoistutkija (2 virkaa) 7.8.2023 Pelastusopistossa on haettavana kaksi erikoistutkijan virkaa 1.10.2023 alkaen. Virka on viraston yhteinen ja sijoittuu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluihin. Haettavien erikoistutkijoiden TKI-teemoihin kuuluvat mm. ennakointi, pelastustoimen muuttuva toimintaympäristö sekä kehittyvän teknologian innovaatiot. TKI-teemoihin liittyvät tehtävät jakautuvat kahden erikoistutkijan kesken. Toinen erikoistutkijoista keskittyy ennakointiin, toimintaympäristöön sekä palvelujärjestelmään. Toisen erikoistutkijan erityisalueena on pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan kehittyvä teknologia, kuten robotiikka, virtuaalitodellisuus ja tekoäly. Erikoistutkija osallistuu aktiivisesti koulutuksen kehittämiseen. Erikoistutkijat osallistuvat teema-alueiden tutkimuksen strategisten linjausten valmisteluun, TKI-toiminnan painopistealueiden määrittelemiseen sekä vastaavat tuotetun tutkimustiedon koulutus- ja työelämärelevanssin toteutumisesta. Erikoistutkijat vastaavat hankkeiden valmistelusta ja rahoitushakemusten laatimisesta sekä tarvittavien verkostojen luomisesta. Erikoistutkijat toimivat asiantuntijana Pelastusopiston TKI-palveluissa sekä hankkeiden ohjaus- ja työryhmissä. Erikoistutkijat osallistuvat aihealueensa opetuksen kehittämiseen, opetukseen sekä innovaatiotoimintaan. Lisäksi ennakointiin keskittyvä erikoistutkija johtaa ja koordinoi pelastustoimen ennakointiin ja toimintaympäristöön liittyvää TKI-kokonaisuutta ja toimii Pelastusopiston edustajana sisäministeriön ennakointityöryhmässä ja sisäasiainhallinnon ennakointiverkostossa. Linkki työpaikan tarkempaan kuvaukseen: https://haku.valtiolle.fi/spa/public/apply?guidAssignment=d8b7231d-5b5d-4477-9348-f908d2801982&description=True