Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Työturvallisuuden harjoitusalue

12.4.2023

  • Framsida

Työturvallisuuden harjoitusalue

Hankkeen kesto:1.4.2016–31.12.2018
Hankkeen rahoitus:Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Pelastusopisto
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto

Hankkeen kuvaus

Työturvallisuuden harjoitusalueella harjoiteltiin työturvallisuustaitoja todenkaltaisissa työtilanteissa aktiivisessa pienryhmäopetuksessa erilaisia harjoituskohteita hyödyntäen.

Käytännön harjoittelu edistää yritysten työntekijöiden työturvallisuuskäytäntöjen oppimista ja omaksumista, jolloin työturvallisuuskäytänteet osataan paremmin huomioida osana päivittäistä työtä. Näin pystytään vähentämään työtapaturmia aiheuttavia riskejä ja sitä kautta työtapaturmia.

Työturvallisuuden harjoitusalueen rakentuminen Pelastusopiston harjoitusalueen yhteyteen käynnistyi keväällä 2016. Työturvallisuuden harjoitusaluetta rakensi noin 30 sopimuskumppania ja lisäksi mukana oli laaja joukko yhteistyökumppaneita. Sopimuskumppanit voivat käyttää aluetta oman henkilöstönsä koulutus- ja harjoituskäytössä sekä yleisissä esittelytarkoituksissa. Sopimuskumppanit vastasivat harjoituskohteiden rakentamisesta.

Työturvallisuuden harjoitusalue -hanke tuki Työturvallisuuden harjoitusalueen alkuvaiheen toteutusta ja rakentamista.

Kategoria: Hankkeet Tagged: Euroopan sosiaalirahasto

BROADMAP – Mapping Interoperable EU PPDR Broadband Communication Applications and Technology

12.4.2023

  • Framsida

BROADMAP – Mapping Interoperable EU PPDR Broadband Communication Applications and Technology

Hankkeen kesto:1.5.2016–30.4.2017
Hankkeen rahoitus:H2020
Hankkeen koordinointi:Public Safety Communications Europe (PSCE), Luxemburg

Hankkeen kuvaus

Viranomaisten selvityshankkeessa määriteltiin tulevaisuuden laajakaistaratkaisun yhteistoiminnalliset sovellukset ja teknologiaratkaisut, arvioitiin mahdollisia teknologiaratkaisuja ja niiden jatkokehittämistarpeita sekä laadittiin siirtymävaiheen tiekarttaratkaisu mahdolliseen esikaupalliseen hankintaan tähtäävään hankkeeseen. Suomesta osallistui sisäministeriön koordinoimana pelastustoimi, poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset sekä Suomen Erillisverkot viranomaisverkko-operaattorina.

Suomen näkökulmasta hanke linkittyi keskeisesti Suomen Erillisverkkojen julkaisemaan viiden askeleen ohjelmaan mobiiliviranomaislaajakaistaan siirtymisestä. Hanke tuki kaikkien turvallisuusviranomaisten yhteisten johtamisjärjestelmien (TUVE, KEJO, ERICA, VITJA) käyttöönottoa. Lisäksi hankkeen tavoitteet olivat linjassa poliisin mobiilistrategian kanssa. Hanke muotoutui suomalaisen viranomaistutkimustyön ja kansainvälisen verkostovaikuttamisen tuloksena. Hanke oli avain yhteisen eurooppalaisen viranomaistoimintatavan ja -ratkaisujen kehittämiseen.

Kategoria: Hankkeet Tagged: H2020

Uudessa täydennyskoulutuksessa opeteltiin kuva- ja videoaineistojen analyysia ja hyödyntämistä pelastustoiminnan johtamisessa

4.4.2023

Järjestimme Kuva- ja videopalvelun käyttäminen ja tulkinta pelastustoiminnan aikana -täydennyskoulutuksen Tampereella 15.–16.3.2023 yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) kanssa. Uudelle koulutukselle oli tarvetta, koska pelastustoimen kuva- ja videomateriaalin analysointiin ja hyödyntämiseen ei ole ollut aiemmin tarjolla koulutusta, vaikka onnettomuuspaikoilla tuotetaan runsaasti kuva- ja videomateriaalia.

Koulutuksen teemoja olivat pelastustoiminnan johtamisen ja tilannekeskuksen muuttuva ja kehittyvä toimintaympäristö, kuva-analyysi ja sen tavoitteet. Osallistujat pääsivät syventämään opittuja asioita tekemällä itse kuva-analyysia. Lisäksi kurssilla kuultiin asiantuntijaluento tekoälystä ja sen potentiaalista kuva-analyysissa.

Koulutus oli suunnattu  pelastustoiminnan johtajille, tilanne- ja johtokeskushenkilöstölle, muille viranomaisille ja yhteistyötahoille sekä ylipäätään asiasta kiinnostuneille. Tällä kertaa koulutukseen osallistui pääasiassa pelastuslaitosten ja aluehallintovirastojen henkilöstöä.

Laadukas kuva-analyysi vaatii loogista ja tavoitteellista työskentelyä

Koulutuksessa yhdistettiin yleisiä kuva-analyysin periaatteita pelastustoiminnan johtamisen erityispiirteisiin. Osallistujat pääsivät pohtimaan, miten pelastustoiminnan johtamisen taktiset yleisperiaatteet ja tilannekohtainen harkinta yhdistetään kuvasta saatuun tietoon, ja miten tällainen yhdistelmä parantaa tilannetietoisuutta ja antaa lisätietoa päätöksentekoon.

Kuva-analyysin tekemisessä painotettiin loogista ja tavoitteellista työskentelyä sekä teoreettista ja käytännönläheistä työskentelytapaa. Pelkkä intuitiivinen tutkiminen kun voi johtaa kuva-analyysissa virhetulkintoihin ja hätiköityihin johtopäätöksiin.

Lisäksi koulutuksessa käytiin läpi eri johtamistasoja ja pohdittiin, millaisia vaatimuksia kuvaaminen eri tasoilla aiheuttaa. Osallistujat pääsivät käymään läpi myös erilaisten kuvamateriaalin lähteiden erityispiirteitä ja arvioitiin kuvaamiseen liittyviä haasteita ja riskejä.

”Kuvien analysoinnille selkeä tarve pelastustoimessa”

Koulutukseen osallistunut Varsinais-Suomen palomestari Eemu Hyvönen kehui koulutusta erinomaiseksi kokonaisuudeksi.

”Koulutus tarjosi osallistujille alkuun Pelastusopiston opettajien toimesta ajankohtaiskatsauksen muuttuvaan ja kehittyvään pelastustoiminnan johtamisen toimintaympäristöön, minkä jälkeen Tampereen ammattikorkeakoulun media-alan opettajat lähtivät syventämään kurssilaisia kuvaamisen ja kuva-analyysin saloihin. Kurssilaisille kerrottiin muiden muassa erilaisia tunnistustapoja ja havainnointia kuvista, sekä sitä, miten kuva voi myös johtaa joissain tilanteissa harhaan.

Iltapäivästä näitä tietoja ja taitoja sitten jo alettiinkin törmäyttämään pelastustoiminnan johtamisen kanssa sovellettujen ryhmäanalyysitehtävien parissa. Opiskelijoille annettiin kuvia erilaisista onnettomuustilanteista ja keskustellen käytiin läpi havaintoja, joita yleisöstä nousi juuri opetettujen analyysimenetelmien jälkeen.”

Hyvösen mukaan oli mielenkiintoista huomata, miten eri puolilla Suomea kuvaamisen tarpeet ja haasteet ovat hyvin samanlaisia.  

”Keskeistä antia kurssin ja kurssilla käytyjen keskusteluiden perusteella on, että kuvien analysoinnille on selkeä tarve pelastustoimessa. Analysoidut kuvat tuottavat tunnistettua lisäarvoa pelastustoiminnan johtamiselle, kun ne ovat oikea-aikaisesti ja ennakoiden tuotettu pelastustoiminnan johtajalle. Ennen kaikkea kuvien tulee vastata johtamisen vaativuuteen ja tuottaa lisäarvoa sille johtamistasolle, jolle se on tuotettu.

Teknistä kamerakuvaa tuottaessa keskitytään teknistä päätöksentekoa tukeviin kamerakuviin ja vastaavasti taktista kamerakuvaa taktisen päätöksenteon tueksi. Toki materiaalit voivat kumuloitua, kuten johtamistasotkin, mutta pääasiallisesti tuotetun kuvan tulee vastata kyseisen johtamistason vaativuuteen, johon kuva tuotetaan. Keskeinen asia on, että tuotetaanko kuvaa tilanteesta vai tuotetaanko tilannekuvaa.

Suosittelen vahvasti kyseistä kurssia erityisesti päivystävälle päällystölle, sekä tilanne- ja johtokeskushenkilöstölle, sillä aihe tulee olemaan joka päivä yhä enemmän ja enemmän arkipäivää pelastustoimessa.”

Koulutukselle suunnitteilla jatkoa

Täydennyskoulutus sai positiivisen vastaanoton osallistujilta kurssien vetäjien, Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkasen ja TAMK:in lehtori Pekka Pöyryn mukaan. Ryhmä täyttyi nopeasti, joten koulutukselle on selkeä tarve. TAMKin ja Pelastusopiston yhteistyö tulee mitä luultavammin saamaan jatkoa.

”Meillä on ajatus, että samantyyppistä koulutusta järjestetään uudelleen. Tämän koulutuksen käyneille voisi hyvinkin järjestää myös jatkokoulutuksen” Honkanen pohtii.

”TAMKissa on kiinnostavaa annettavaa pelastusalalle, joten olemme halukkaita jatkamaan yhteistyötä” toteaa Pöyry.

Lisätietoja

Matti Honkanen
Yliopettaja
029 545 3459, matti.honkanen@pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

Suomalaisten pelastusasenteet 2023

29.3.2023

  • Framsida

Suomalaisten pelastusasenteet 2023

Hankkeen kesto:1.6.2022–31.6.2023
Hankkeen rahoitus:Sisäministeriö
Hankkeen koordinointi:Pelastusopisto

Hankkeen kuvaus

Suomalaisten pelastusasenteet on kolmen vuoden välein toistuva kansallinen kyselytutkimus suomalaisten kansalaisten asenteista pelastustointa kohtaan. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten asenteita, osaamista, suhtautumisia ja käsityksiä liittyen pelastustoimintaan, kansallisiin ja kansainvälisiin uhkakuviin ja omatoimiseen poikkeusolovarautumiseen. Hanke tuottaa tutkimustuloksia, jotka tukevat pelastustoimen operatiivista, viestinnällistä sekä varautumiskehitystä, kasvattaa tietoa suomalaisten pelastustoimintaan liittyvistä kokemuksista ja toimii työkaluna pelastusosaamisen kansallisessa kehittämisessä.

Hankkeen tavoitteet

1.       Kasvattaa tietoa suomalaisten pelastuskokemuksista, osaamisesta ja käsityksistä.
2.       Kehittää pelastustoimen käsitystä kansalaisten odotuksista pelastustointa kohtaan.
3.       Nostaa yhteiskuntatutkimuksellista näkökulmaa pelastustoimeen esille alan toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa.
Hankeen pohjana on Suomalaisten pelastusasenteet 2023-raportti, jossa käydään läpi vuoden 2023 kyselytutkimuksen tuloksia, tehdään pitkittäisvertailuja aikaisempiin tutkimuksiin ja tarkistetaan kansalaisten sosiaalisten ryhmien välisiä eroja asenteissa, tiedossa, käyttäytymisessä ja käsityksissä. Kyselytutkimuksen kerätty data pyritään mahdollisuuksien mukaan avaamaan julkisissa tietovarantoissa, jotta kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää myöhemmässä tutkimuksessa myös muiden tahojen osalta.
Tutkimusraportin pohjalta hankkeessa suoritetaan webinaarisarja. Webinaareissa käsitellään sekä raporttia yleistajuisesti, että syvennytään kansalaisten pelastusasenteisiin osa-alueittain. Webinaarisarjan kohdeyleisönä on pelastusalan toimijat, muut pelastustoimen sidosryhmät, sekä pelastus- ja turvallisuustutkimuksesta kiinnostuneet.

Lisätietoja

Oliver Saal
Tutkija

Mimmi Tolvanen
Tutkimusjohtaja
029 545 3409
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Kategoria: Hankkeet Tagged: Sisäministeriö

Varautumisen merkitys korostuu tänä päivänä

27.3.2023

Tätä blogia kirjoittaessani Euroopan turvallisuusympäristössä on liikehdintää ja historiallisia kansallisia turvallisuuspäätöksiä valmistellaan kovaa tahtia Suomessa ja Ruotsissa. Sotilaallinen tilanne Ukrainassa on kestänyt reilun vuoden, kun Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat enenevässä määrin laajemmin Eurooppaan.

Varautuminen on pinnalla useassa puheenvuorossa ja uutisessa mediassakin. Ei sovi unohtaa, että varautuminen on jatkuvaa ja varautumisvelvollisuuden velvoittamaa arkista työtä useammalle toimijalle Suomessa. Varautumista tehdään kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti yhteistyössä.

Päivittyneet kansalliset uhkamallit vahvistavat varautumistyötä

Suomea koskevat uhkamallit ja -skenaariot on kuvattu äskettäin julkaistussa Kansallisessa riskiarviossa 2023. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismiin pohjautuva kansallinen riskiarvio kuvaa jäsenmaidensa kansallisesti merkittävimmät uhkamallit ja -skenaariot, jotka uhkaavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Suomen osalta uhkamalleihin päivitettiin edelliseen kansalliseen riskiarvioon verrattuna äärimmäisen voimakas avaruusmyrsky sekä useampi yhtäaikainen laaja maastopalo. Näistä jälkimmäinen on toteutunut muun muassa Kalajoella kesällä 2021, ja enenevässä määrin sähköriippuvaista maailmaa laajemmin haavoittavaa avaruusmyrskyä varten varaudutaan.

Uutta päivitetyssä kansallisessa riskiarviossa on sekin, ettei uhkamallien todennäköisyyksiä enää arvioida, vaan uhkamallit arvioidaan taustatekijöiden, uhkan kohteen, toteutumistavan sekä vaikutusten ja häiriöiden ketjuuntumisen näkökulmista. Erityisesti häiriöiden ketjuuntumisen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen keskinäisriippuvuuden näkökulma tulee korostuneesti esiin.

Tämä on tärkeä näkökulma myös organisaatiokohtaisia valmiussuunnitelmia laadittaessa: mitä vaikutuksia jonkin häiriötilanteen toteutuminen mahdollisesti aiheuttaa jossakin toisessa organisaation tuottamassa palvelussa ja miten näiden keskinäisriippuvuus on huomioitu valmiussuunnitelmassa?

Varautuminen ja siihen kouluttautuminen on ajankohtaista aina

Varautumisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa nykyisessä maailmantilanteessa, jossa Suomen lähiympäristössä on myös kansallista turvallisuuden tunnettamme heikentävä sotilaallinen konflikti. Paljon on varautumisen saralla kuitenkin tehty, esimerkiksi valmiuslakia on päivitetty ja rajaturvallisuuteen sekä puolustuskykyyn investoitu. Ajankohtainen sosiaali- ja terveystoimea sekä pelastustoimea koskeva hyvinvointialueuudistus ei vaikuttanut valmiuslain mukaiseen varautumisvelvollisuuteen, vaan tärkeä varautumistyö sielläkin jatkuu organisaatiorakenneuudistuksesta huolimatta. Erityisesti kunnallisen varautumistyön tukemiseen hyvinvointialueuudistus edellyttänee myös kunnilta aktiivista roolia toimivan ja ajantasaisen yhteistoiminnan varmistamiseksi.

Suomalaiseen kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumisen yhteistoimintamalli on maailman kärkeä erityislaatuisuudellaan, jossa viranomaisten lisäksi myös esimerkiksi järjestöt, elinkeinoelämä, yritykset yksittäisiä kansalaisia unohtamatta varautuvat kukin omalla panoksellaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Varautumista siis tehdään koko ajan.

Pelastusopiston lakisääteinen tehtävä on varautumiskoulutuksen tuottaminen normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Edellä mainittu koulutuskokonaisuus on erittäin kysyttyä ja varautumiskoulutusta pyritään järjestämään mahdollisimman laajasti, niin verkossa kuin lähikoulutuksena. Aluehallintoviratojen valmiusharjoitukset Pohjois-Suomeen ja Itä-Suomeen syksyllä 2023 viitoittavat myös osaltansa tietä entistä varautuneempaan ja kriisinkestävään Suomeen, jossa jokaisen organisaation ja yksilön panos on merkittävä. Jatketaan tärkeää varautumistyötä, yhteistyössä.

Matias Luostarinen
Vanhempi opettaja
Onnettomuuksien ehkäisy ja siviilivalmius

Kategoria: Blogi

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11
  • …
  • 36
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close