Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Suomi lähettää kansainvälistä asiantuntija-apua Moldovaan

4.3.2022

Kuvaaja: Lisa Haster, EU 2020

Sisäministeriö on päättänyt lähettää kolme asiantuntijaa Moldovaan auttamaan Ukrainasta pakenevien tarvitseman humanitaarisen avun koordinoinnissa. Asiantuntijat lähtivät Suomesta perjantaiaamuna.

Pelastusopisto lähetti 4.3. sisäministeriön päätöksellä kolme asiantuntijaa Moldovaan osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism), jonka kautta Moldova on pyytänyt kansainvälistä apua. Pelastuspalvelumekanismin kautta lähetetyn asiantuntijaryhmän tarkoituksena on toimia osana EU:n lähettämää monikansallista koordinaatioryhmää.

Suomen lähettämistä asiantuntijoista yksi lähtee osaksi toiminnan operatiivista koordinointia ja kaksi lähtee osaksi teknisen tuen asiantuntijaryhmää, jonka tehtävä on tukea EU:n koordinaatioryhmää. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa. Pelastusopisto toimii lähetettävien asiantuntijoiden työnantajana.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja sen vastaanottamista Suomeen luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat resurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta sekä kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa.

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Jari Korpela, Pelastusopiston koulutuspäällikkö
029 545 3480
(tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset lisätiedot)

Pekka Tiainen, sisäministeriön erityisasiantuntija
050 456 4477, pekka.tiainen@govsec.fi
(kansainvälinen pelastustoiminta)

Kategoria: Uutisia

”Turvallisuudessa on onnistuttu erityisesti silloin, kun mitään ei näytä tapahtuvan”

3.3.2022

Pelastustoimen päällä on aktiivisen toimijan viitta: ihmisten mielikuvat pelastustoimesta liittyvät siihen, että paikallinen pelastuslaitos rientää auttamaan onnettomuustilanteissa, kuten tulipalon tai tieliikenneonnettomuuden kohdatessa. Kyselytutkimustenkin mukaan pelastustoimeen luotetaan vahvasti vuodesta toiseen.

Vähemmälle huomiolle jää usein kuitenkin pelastustoimen rooli onnettomuuksien ehkäisyssä, kuten vaikkapa nuorten turvallisuuskoulutuksessa. Turvallisuuskoulutuksella vahvistetaan meidän jokaisen tavallisen tallaajan turvallisuustietoja, -taitoja sekä asenteita, jotta meillä olisi arjessamme valmius toimia niin ennaltaehkäisevästi kuin uhkaavien tilanteiden realisoituessa. Pelastustoimen rooli muun muassa näiden kansalaistaitojen kouluttajana jäänee usein ihmisten mielissä pelastustoiminnan jalkoihin.

Pelastustoimi paitsi toimii, myös tukee kansalaisten valmiuksia toimia itse

Turvallisuuden ylläpitämistä ei voi ulkoistaa yksittäisille turvallisuustoimijoille tai pitää erillisesti toteuttavana osa-alueena. Jokainen ylläpitää turvallisuutta päivittäisessä arkielämässään – aivan, kuten ylläpidämme jokainen omaa hyvinvointiamme pyrkimällä terveellisiin elintapoihin. Pelastustoimi kuitenkin nähdään usein erillisenä osasena paitsi ihmisten arjesta, myös kunnan muista hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävistä toiminnoista. Tämä on harmillista, koska pelastustoimen ennaltaehkäisevä toiminta tähtää aivan samaan kuin esimerkiksi sosiaalityön tai terveyden edistämisen kärjistetty tavoite: tehdä ammattilainen tarpeettomaksi vahvistamalla kansalaisten omaa toimijuutta terveellisen, mielekkään ja turvallisen arjen rakentamisessa.

Voiko siis pelastuslaitoksen toimijuutta korostava viitta peittää alleen ennaltaehkäisevän toiminnan merkityksen? Entä, voiko pelastustoimeen kohdistuvaan korkeaan luottamukseen sisältyä oletus kansalaisten omien turvallisuustaitojen roolin pienenemisestä? Sotilasprofessori (evp.) Mika Hyytiäinen on aikoinaan lausunut, että ihmisiä on helpompi puolustaa, jos ihmiset puolustavat itseään. Sama pätee pelastustoimeen. Lopputuloksen kannalta on usein erittäin merkityksellistä, onko alkusammutustoimet tai hätäensiapu aloitettu jo, ennen kuin pelastajat pääsevät paikalle.

Arjen turvallisuuden ja kansallisen kokonaisturvallisuuden kannalta ratkaisevin asia lepääkin ennen kaikkea niillä otsikoiden ulottumattomiin jäävillä jokapäiväisillä toimilla normaalin arjen sujuvuuden ja turvallisuuden edistämiseksi. Erik Hollnagel onkin esittänyt, että turvallisuus rinnastetaan liialti onnettomuuksiin, vaikka turvallisuutta toteutetaan alati onnistuneesti: turvallisuudessa on onnistuttu erityisesti silloin, kun mitään ei näytä tapahtuvan.

Tarvitsemme tietoa turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuudesta

Tiedämme, että oman perheen turvallisuus on ihmisille tärkeimpiä arvoja vuodesta toiseen. Tiedämme myös, että onnettomuuden kohdatessa toiminta voi pelastaa henkiä. Niin ikään tiedämme, että pelastuslaitos ei ehdi paikalle heti hälytyksen saatuaan, edes kaupungissa. Näin ollen turvallisuustaitoja vahvistavalle koulutukselle on yhteiskunnassamme kiistaton paikka, oikeutus ja tilaus. Mitä emme kuitenkaan tiedä on se, miten vaikuttavaa turvallisuuskoulutus nykyisellään on. Kuten edellä mainittiin, turvallisuus uppoutuu arkielämän toimintoihin ja sen ylläpitäminen on tiedostavaa ja tiedostamatonta toimintaa. Turvallisuustaidot muotoutuvat historiallisesti kunkin yksilön omassa lähi- ja laajemmassa kontekstissa. Vaikutusten kartoittaminen ja vaikuttavimpien toimintamallien esiin tuominen onkin erittäin haastavaa. Ennaltaehkäisevän toiminnan vaikuttavuus on kuin musta laatikko: on pureuduttava muun muassa siihen, mitä koulutuksen myötä tapahtuu, tai pitäisi tapahtua, että ”mitään ei tapahtuisi”.

Lisätäksemme ymmärrystämme turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuudesta ja onnettomuuksia ennaltaehkäisevän työn merkityksestä yhteiskunnassa, olemme Pelastusopistolla käynnistäneet Palosuojelurahaston rahoittaman hankkeen NouHätä!-pelastustaitokampanjan vaikuttavuuden tutkimiseksi. Kampanja tarjoaa erinomaisen alustan turvallisuuskoulutuksen vaikutuksien kartoittamiselle, sillä kahdeksasluokkalaisille suunnattu kampanja on toiminut jo 25 vuoden ajan ja tavoittaa yli 70 % kaikista Suomen yläkouluista.

Teemme ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä näkyväksi hankkeessamme

Tutkimuksessamme nostamme esiin useita pelastustoimeen liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä. Yhtäältä tartumme vallalla olevaan vaikutusten osoittamisen vaateeseen pelastustoimessa sekä teemme näkyväksi pelastustoimen ennaltaehkäisevän toiminnan merkitystä. Toisaalta pohdimme yksilöiden oman toimijuuden edellytyksiä turvallisuutensa vahvistamiseksi sekä teemme näkyväksi pelastustoimen yhtymäkohtia muihin kunnallisiin toimijoihin.

Turvallisuutta lisäävä ja onnettomuuksia ehkäisevä toiminta vaikuttaa pitävän sisällään aivan samoja toimintamekanismeja kuin esimerkiksi hyvinvointialuevalmistelussa runsaasti huomiota saanut terveyden edistäminen. Tutkimukset osoittavatkin, että turvallisuuden tunne on olennainen osa ihmisen hyvinvoinnin rakentumisessa. Turvallisuus on perusta, jonka päälle rakennetaan, mutta samalla jotakin niin tuttua ja arkista, että sen merkityksellisyys konkretisoituu usein vasta uhkaavissa tilanteissa. Tavoitteenamme tulevaisuudessa täytyykin olla, että panostamme turvalliseen arkeen yhtä lailla kuin terveelliseenkin arkeen – niin yksilöinä kuin yhteiskuntanakin.

Kategoria: Blogi

Hei pelastaja, työsi on kiinnostavaa!

14.2.2022

Pelastusopiston TKI-palveluiden hallinnoimassa ViVaPe-hankkeessa järjestettiin marraskuussa 2021 mediayhteistyön kyselytunti Pelastustieto-lehden kanssa. Tilaisuus oli oiva tapa vaihtaa näkemyksiä alan media-asiantuntijoiden ja muiden viestijöiden välillä. Keskustelussa nousi esiin muutamia tärkeitä ajatuksia paitsi mediatiedottamisesta, myös organisaatioviestinnästä yleisesti.

Tavoitteet ja kohderyhmät viestinnän lähtökohta

Viestinnän a ja o ovat tavoite ja kohderyhmä(t). Viestinnän muoto ja sävy ovat hyvin erilaisia riippuen siitä, kenelle viestitään ja mitä viestillä on tarkoitus saada aikaan. Tämä koskee niin media-artikkeleita kuin somepostauksiakin.

Kiinnostavimmat ja suosituimmat pelastusalaan liittyvät aiheet kertovat pelastajien jokapäiväisistä, tutuista tehtävistä. Tarinat kalustosta, henkilöstöstä ja pelastustilanteista ovat vetäviä, niin perinteisessä mediassa kuin somessa. On helpompi viestiä ihmisen kokoisista aiheista tai tarinoista kuin esimerkiksi hallinnollisista uudistuksista – ne kun harvoin ovat valmiiksi laajalle yleisölle ymmärrettäviä. Viestin muovaaminen ymmärrettäväksi vaatii kohderyhmän tuntemista ja aiheeseen perehtymistä. Joskus ratkaisu tiedon tehokkaaseen välittämiseen onkin tiedon esittäminen uudella tavalla, esimerkiksi huumoria hyödyntäen.

Pelastusalan viestintä on lakisääteinen velvoite, mutta myös joukkuepeliä

Pelastusalan viestintä on yhteispeliä. Pelastuslaki edellyttää, että pelastustoimi kertoo onnettomuuksista ja tekee ennalta ehkäisevää turvallisuusviestintää. Lisäksi jokaista viranomaista sitoo viestintävelvoite: kansalaisilla on oikeus saada tietoa viranomaisten toiminnasta sekä sen tekemistä, kansalaisten elämään vaikuttavista päätöksistä.

Nykypäivänä on kuitenkin lakisääteisten velvoitteiden lisäksi yhä tärkeämpää panostaa monipuoliseen ja tasavertaiseen viestintään. Suomessa luottamus viranomaisiin ja pelastusalaan on korkea, mutta luottamuksen ylläpitäminen vaatii pelastusalaltakin yhä aktiivisempaa ja avoimempaa viestintää, läpinäkyvyyttä ja läsnäoloa niissä erilaisissa kanavissa, joissa kohderyhmät ovat. Samalla pelastusalan tavallisista, mutta mielenkiintoisista ja monipuolisista työtehtävistä viestiminen kansalaisille esimerkiksi somen kautta lisää yleisön kiinnostusta. Avoin ja helposti lähestyttävä, selkeä ja ymmärrettävä julkishallinnon viestintä eri kanavissa vahvistaa luottamusta viranomaisiin.

Rohkeasti omasta arjesta viestimään

Pelastusalan ammattilaisten ja vapaaehtoistoimijoiden työ kiinnostaa monenlaisia yleisöjä. Kansalaisilla on yleensä jonkinlainen mielikuva tai käsitys ensihoitajien, palotarkastajien ja pelastajien työtehtävistä. Koska todellisuuskin on toimintaa täynnä ja joskus dramaattista, on pelastusalan työtä mahdollista tarinallistaa medialle ja somelle. Millaista on sammuttaa erilaisia paloja ja pelastaa ihmisiä tai eläimiä vaihtelevista olosuhteista? Miten kansalaisten turvallisuustietoisuutta lisätään ja asenteisiin vaikutetaan? Entä millaisia onnistumisen kokemuksia pelastusalan toimija saa viranomaisyhteistyöstä?

Kehotan jokaista pelastajaa miettimään, kuinka kertoisi työstään laajalle yleisölle. Millaisia kertomuksia työstä nousee, ja millaisia kiinnostavia tapahtumia työhön liittyy? Juttujen kertomisesta saa hyviä aineksia alan viestintään, kun siihen liittää esimerkiksi kuvamateriaalia.

Omasta työstä viestiminen muistuttaa kansalaisia pelastusalan olemassaolosta ja alan monipuolisuudesta. Lisäksi viestintä on perusedellytys toiminnan jatkuvuuteen: omasta työstä viestiminen tukee tavoitteita ja pitää aina ajankohtaisia pelastusalan resurssikysymyksiä päättäjien tietoisuudessa.

Iida Silfverhuth
Tutkimusapulainen, ViVaPe-hanke

Kategoria: Blogi

Kaksi webinaaria Kalajoen Raution metsäpaloista 23.2. – Opit talteen ensi kesälle!

14.2.2022

Järjestämme yhdessä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kanssa kaksi webinaaria 23.2. Kalajoen Raution metsäpaloista. Käymme webinaareissa läpi palon kehittymistä ja leviämistä sekä oleellisimmat opit ensi kesän varautumista ajatellen. Kokonaisraportti analyysista julkaistaan webinaarien yhteydessä.

Aamupäivän webinaari suunnattu pelastuslaitosten henkilöstölle, illan sopimushenkilöstölle

Ensimmäinen webinaari järjestetään klo 9–12 ja toinen webinaari klo 18–20. Aamupäivän webinaari on suunnattu selkeämmin pelastuslaitosten henkilöstölle, ja illan webinaarissa keskitymme enemmän sopimushenkilöstön näkökulmaan. Molemmat tilaisuudet ovat kuitenkin kaikille avoimia sekä maksuttomia, eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Webinaareissa on varattu runsaasti aikaa myös keskustelulle ja kysymyksille.

Analyysista eväitä tulevien palojen hallintaan

Pelastusopiston TKI-palvelut on yhteistyössä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen, Suomen pelastusalan keskusjärjestön, Vaasan yliopiston IRWIN-hankkeen sekä sisäministeriön pelastusosaston kanssa analysoinut syksystä 2021 saakka Kalajoen Raution metsäpalon tapahtumia.

Webinaarissa tarkastelemme aluksi palon leviämistä ja vallinneita sääolosuhteita. Tämän jälkeen käännämme katseet pelastustoimen yhteisiin kehittämiskohteisiin: tilannekuvan rakentaminen, resurssit, työturvallisuus sekä kalusto ja sammutustaktiikat. Nostamme esiin tekijöitä, joita pelastuslaitostasolla on mahdollista tarkastella ja kehittää, jotta tulevaisuudessa olisimme entistäkin paremmin varautuneita pitkäkestoisiin tehtäviin.

Tule mukaan!

Nyt on tullut juuri sopiva aika ottaa vuoden 2021 metsäpaloista opiksi, sillä tulevan kesän maastopalokauteen on vielä lumien sulamisen verran aikaa, joten tule mukaan!

Osallistumaan pääset suoraan oheisten linkkien kautta:

                             23.2.2022 klo 9-12 Liity Kalajoen Raution metsäpalo -webinaariin klo 9-12

                             23.2.2022 klo 18-20 Liity Kalajoen Raution metsäpalo -webinaariin klo 18-20

Lämpimästi tervetuloa linjoille!

Lisätietoja:
Alisa Puustinen
Erikoistutkija
0295 453 533, alisa.puustinen@pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

Suomi lähettää kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija-apua Madagaskarille 

8.2.2022

Sisäministeriö on päättänyt lähettää kaksi asiantuntijaa* Madagaskarille, jossa trooppinen sykloni Batsirai on aiheuttanut laajoja tuhoja runsaiden sateiden, voimakkaan tuulen ja myrskytulvien vuoksi. Pelastusopisto toimii lähetettävän asiantuntijan työnantajana. 

Pelastusopisto lähettää sisäministeriön päätöksellä kaksi asiantuntijaa Madagaskarille osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism), jonka kautta Madagaskar on pyytänyt kansainvälistä apua. Pelastuspalvelumekanismin kautta lähetetyn asiantuntijaryhmän tarkoituksena on kartoittaa tuhoja ja koordinoida mahdollista kansainvälistä pelastustoimintaa yhdessä paikallisviranomaisten kanssa. Suomen lähettämien asiantuntijoiden tehtävänä on kerätä tietoa ja ylläpitää tilannekuvaa. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa. 

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä 

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille ja sen vastaanottamista Suomeen luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat resurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta sekä kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa.  

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta. 

Lisätietoja: 

Jari Korpela
Pelastusopiston koulutuspäällikkö, p. 029 545 3480  
(tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset lisätiedot) 

Pekka Tiainen
sisäministeriön erityisasiantuntija p. 050 456 4477, pekka.tiainen@govsec.fi  
(kansainvälinen pelastustoiminta) 

Lisätietoa kansainvälisen avun antamisesta 

*Muokattu 9.2. Ensimmäinen asiantuntija lähetettiin 8.2. ja toinen asiantuntija lähetettiin 9.2.

Kategoria: Uutisia

  • « Föregående sida
  • 1
  • …
  • 23
  • 24
  • 25
  • 26
  • 27
  • …
  • 36
  • Nästa sida »
  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close