Pelastusopisto toteutti vuosina 2024–2025 sisäministeriön pelastusosaston toimeksiannosta Ukrainan opit -hankkeen. Tavoitteena oli kartoittaa, miten Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut Ukrainan siviiliväestöön ja kriittiseen infrastruktuuriin. Hankkeessa selvitettiin myös, miten Ukrainan väestönsuojelu on organisoitu ja miten sitä on sodan aikana kehitetty. Näiden tietojen pohjalta hanke tuotti toimenpidesuosituksia, joiden avulla väestönsuojelua sekä kriittisen infrastruktuurin suojelua voitaisiin Suomessa kehittää.
Suomessa on lukuisia pelastusalan asiantuntijoita, jotka ovat käyneet tutustumassa Ukrainan väestönsuojelun toimintaan paikan päällä. Heidän sekä eräiden ukrainalaisten lähteiden haastattelut muodostivat Ukrainan opit -hankkeen perustan. Lisäksi hanketta varten analysoitiin yli 100 erilaista tieteellistä tutkimusta, raporttia, viranomaisasiakirjaa ja muuta dokumenttilähdettä. Myös Ukrainan valtion hätätilavirasto SESU tuki hankkeen toteuttamista, joskin ymmärrettävistä aikataulu- ja turvallisuussyistä hankkeen aikana ei päästy haastattelemaan SESU:n edustajia.
Kehitystyötä sodan jaloissa
Ukrainassa on pitkään oltu tilanteessa, jossa väestö joutuu hakeutumaan ilmavaaran vuoksi suojaan pariksi tunniksi kerrallaan monta kertaa päivässä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Toisin kuin Suomessa, Ukrainassa väestönsuojia oli sodan alussa vähän ja ne olivat usein huonosti ylläpidettyjä. Sodan aikana maassa onkin ryhdytty rakentamaan suojia laajamittaisesti. Suurin osa uusista suojista on pommisuojia, jotka suojaavat räjähdysten sirpale- ja painevaikutukselta mutta eivät joukkotuhoaseilta kuten suomalaiset väestönsuojat. Uusissa ukrainalaisissa suojissa on kuitenkin lukuisia pieniä yksityiskohtia, joiden kopioimista Suomeen tulisi harkita. Ihmiset jaksavat hakeutua suojiin viikosta ja kuukaudesta toiseen, kun ne on varusteltu sähköpistokkeiden, langattoman internetin ja lasten leikkinurkkausten kaltaisilla pienillä mukavuuksilla.
Sota on myös asettanut pelastajat poikkeuksellisten haasteiden eteen. Suurten ilmahyökkäysten aikana tehtäviä joudutaan priorisoimaan raskaasti. Lisäksi tiettyjen kyvykkyyksien, kuten raunio- ja korkeanpaikan pelastamisen, öljypalojen sammuttamisen ja vakavien sirpalevammojen ensihoidon kysyntä on kasvanut suunnattomasti. Samaan aikaan pelastajat kohtaavat uusia uhkia. Tehtävätaktiikkaa onkin jouduttu muuttamaan. Kohteet on ensin tiedusteltava miinojen, sotilasräjähteiden ja kemikaalien varalta ennen kuin pelastustöihin voidaan edes ryhtyä. Venäjä on myös tehnyt Ukrainassa kaksoisiskuja ja pelastajien on oltava jatkuvassa valmiudessa irtautumaan tehtävältä, mikäli he saavat varoituksen uudesta hyökkäyksestä.
Ukraina on onnistunut sodan aikana kehittämään lukuisia teknisiä innovaatioita siviiliväestönsä tueksi. Näistä keskeisin on Air Alert -kännykkäsovellus, joka antaa maan puolustusvoimien toimittaman tiedon perusteella ajantasaisia, alueellisesti kohdennettuja ja runsaasti tietoa sisältäviä varoituksia ilmavaarasta ja muista sotilaallisista uhista. Myös miinoitettujen alueiden välttämiseen ja lähimmän väestönsuojan löytämiseen tai sodan vuoksi kadonneiden läheisten etsimiseen on kehitetty omat sovelluksensa. Lisäksi ukrainalaiset ovat hyötyneet maan jo ennen sotaa korkealla tasolla olleesta digitaalisesta hallinnosta. Esimerkiksi syntymätodistusten ja ajokorttien kaltaiset viranomaisasiakirjat on digitoitu, mikä on helpottanut varsinkin monien evakkoon joutuneiden elämää.
Tiedolle on kysyntää
Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne on saanut hyvin monenlaiset julkisen sektorin toimijat kunnista terveydenhuoltoon ja pelastustoimeen kehittämään omaa varautumistaan. Vaikka Ukrainan opit -raportin julkaisusta on kulunut lähes vuosi, Pelastusopistolta pyydetään edelleen säännöllisesti luentoja hankkeen keskeisistä tuloksista.
Ukrainan oppeja ollaan myös viemässä Suomessa jo käytäntöön. Sisäministeriö on esimerkiksi aloittanut uuden kehitysprojektin, jossa 112-kännykkäsovellukseen kehitetään uusi toiminnallisuus, joka vastaa Ukrainan ilmahälytys-sovellusta. Ukrainan opit -hanke on toiminut myös yhteistyössä muiden Pelastusopiston tutkimushankkeiden, kuten sortumapelastamista kehittävän SOPE-hankkeen ja Väestönsuoja-selvityksen toimenpidesuositusten kehittämisen kanssa.
Ukrainan oppeja pohdittaessa on kuitenkin tärkeää huomioida Suomen ja Ukrainan eroavaisuudet. Suomen maantiede, yhteiskunta ja infrastruktuuri eroavat monin tavoin Ukrainasta. Samoin EU- ja NATO-jäsenenä Suomi ei todennäköisesti olisi sotilaallisessa kriisissä Ukrainan tavoin yksin, vaan osana laajempaa liittoumaa, joka vaikuttaisi sekä meihin kohdistuvaan sotilaalliseen toimintaan että ulkomailta saatavaan apuun. Lisäksi sekä Venäjä että länsimaat kehittävät teknologiaa ja osaamistaan jatkuvasti.
Ukrainasta voidaan kopioida monia yksittäisiä teknisiä ja taktisia innovaatioita. Suurempien linjojen osalta voimme tunnistaa tällä hetkellä käytävästä sodasta kuitenkin vain tiettyjä suuntaviivoja, joiden avulla voimme hahmottaa ja alkaa valmistautua niihin varautumisen tarpeisiin, joita tulemme 7–10 vuoden aikajänteellä kohtaamaan.
Mikko Räkköläinen
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut
Lue lisää:
