Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

Työyhteisön epäasiallisuudet ja väkivalta heikentävät alan pitovoimaa

13.11.2024 - Marjo Pitkänen

  • 13.11.2024
  • 4T puheenvuorot, Blogi
Kuvituskuva, osa 2, Nollatoleranssi-hankkeen blogisarja.

Pelastusopiston toteuttama ja Palosuojelurahaston rahoittama Nollatoleranssi-hanke on selvittänyt epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun esiintyvyyttä, vaikutuksia ja toimenpiteitä pelastusalalla. Tämä blogi on osa neljän julkaisun blogisarjaa, jossa käsitellään valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksia. Seuraava blogi julkaistaan 18. joulukuuta 2024. Lue aikaisempi blogi täältä.

Nollatoleranssi-hankkeen tulosten toisessa blogissa käsittelemme epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun vaikutuksia. Millaisia vaikutuksia kohtelulla on henkilölle sekä organisaatiolle? Miten kohtelu vaikuttaa vastaajien haluun pysyä alalla?

Muistutamme, että kyselyn aihe voi aiheuttaa valikoitumisharhaa. Tuloksia tulee tulkita varovaisesti ja välttää yleistämistä koko alaan.

Henkilövaikutukset riippuvat kohtelun tekoympäristöstä

Kaikki vastaajat, jotka olivat kokeneet vähintään yhden epäasiallisen tai väkivaltaisen kohtelutilanteen viimeisen 12 kuukauden aikana, saivat vastata kysymyksiin kokemansa kohtelun vaikutuksista. Jaoimme vaikutukset kolmeen ryhmään: fyysiset, psyykkiset ja ammatilliset. Jokaiselle vaikutukselle esitimme tutkimuksen ja asiantuntijatyöpajan pohjalta työstetyt esimerkit lievälle, kohtalaiselle ja vakavalle vaikutukselle.

Fyysisiä vaikutuksia koettiin selkeästi muita vaikutuksia harvemmin ja vähäisemmin (Kuva 1). Noin puolet vastaajista kokivat ammatillisia vaikutuksia, kuten motivaation heikkenemistä, sairaslomia tai jopa tehtävien vaihtoja ja eroamisia. Jopa 60 prosenttia koki psyykkisiä vaikutuksia, vaihdellen epäluottamuksesta ja ahdistuksesta masennukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin.

Palkkikuvio, josta näkyy vastaajien fyysisten, psyykkisten ja ammatillisten vaikutusten vakavuustasojen osuudet prosenteissa. Fyysisiä vaikutuksia 85,9 % ei kokenut ollenkaan, 12,5 % koki lieviä, 1,9 % koki kohtalaisia ja 0,2 % koki vakavia. Psyykkisiä vaikutuksia 37,5 % ei kokenut ollenkaan, 45,4 % koki lieviä, 12,7 % koki kohtalaisia, 4,3 % koki vakavia ja 0,2 % jätti vastaamatta. Ammatillisia vaikutuksia 49,1 % ei kokenut ollenkaan, 36,2 % koki lieviä, 10,2 % koki kohtalaisia, 4,0% koki vakavia, ja 0,5 % jätti vastaamatta.
Kuva 1. Omakohtaisesti koetun kohtelun vaikutusten vakavuus.

Koetun epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrä on yhteydessä vaikutusten vakavuuteen, mutta yhteydet eroavat tekoympäristön mukaan. Organisaation sisäisen kohtelun määrä on yhteydessä nousseisiin psyykkisiin ja ammatillisiin vaikutuksiin, mutta laskeneisiin fyysisiin vaikutuksiin. Fyysisten vaikutusten lasku voi johtua sairaslomista, jolloin henkilö ei yksinkertaisesti voi kokea enempiä vaikutuksia työpaikkaväkivallan takia. Organisaation ulkopuolinen, asiakkailta tai sidosryhmiltä tuleva väkivalta on yhteydessä vain fyysisiin vaikutuksiin, mutta yhteys on kolme kertaa vahvempi kuin organisaation sisäiset yhteydet.

Työuupumus seuraa koetun kohtelun määrää

Epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrät ovat yhteydessä työuupumusmittariston pisteiden kanssa riippumatta ympäristöstä (Kuva 2). Yhteys on kuitenkin vahvempi organisaation sisäisen kohtelun osalta (r = 0,34) kuin ulkoisen kohtelun osalta (r = 0,19).

Pistekaavio, josta näkyy epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelumäärän korrelaatio työuupumuksen kanssa organisaation sisäisesti ja ulkoisesti erikseen. Organisaation sisäisen kohtelun korrelaatio on 0,34 ja merkitsevyys on 5,8 * 10^-27. Ulkoisen kohtelun korrelaatio on 0,19 ja merkitsevyys on 6,6 * 10^-9. Molemmissa vertailuissa otoskoko on 945 vastaajaa.
Kuva 2. Työuupumuksen yhteys epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kanssa.

Jokainen lisäpiste organisaation sisäistä kohtelumäärää nostaa vastaajan todennäköisyyttä olla työuupunut 1.23-kertaisesti. Organisaation ulkopuolinen kohtelumäärä ei kuitenkaan ole yhteydessä työuupumuksen todennäköisyyteen.

Todennäköisesti työuupunut vastaaja on kohdannut jopa kuusi kertaa enemmän organisaation sisäistä epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua (Kuva 3). Organisaation ulkoisen kohtelun kohdalla ero ei ole merkitsevä uupumustilan mukaan.

Laatikkojanakuvio, josta näkyy epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrät vastaajan työuupumusstatuksen mukaan, organisaation sisäisesti että ulkoisesti erikseen. Organisaation sisäisesti työuupuneiden kohtelun keskiarvo on 4,95 ja ei-työuupuneiden keskiarvo on 0,81. Ero on merkitsevä, ja merkitsevyysarvo on 2,9 * 10^-7. Organisaation ulkoisesti työuupuneiden kohtelun keskiarvo on 1,95 ja ei-työuupuneiden keskiarvo on 1,26. Ero ei ole merkitsevä, ja merkitsevyysarvo on 0,16. Molemmissa vertailuissa otoskoko on 960 vastaajaa.
Kuva 3. Epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun määrät työuupumuksen todennäköisyyksien mukaan.

Organisaation sisäistä kohtelua kohdanneet haluavat useammin muutoksia työkuvaansa

Kysyimme kaikilta vastaajilta, onko heillä ollut työ- tai harrastuskuvansa muutosaikeita viimeisen 12 kuukauden ajan. Aikeet kohdistuivat kolmeen eri ryhmään: tehtävien muutokset, organisaation vaihtaminen sekä alalta lähtö. Jokaisessa ryhmässä vastaajat saivat valita, jos he ovat harkinneet asiaa, ovat toteuttamassa tai ovat jo toteuttaneet. Kysymys oli monivalinta, eli vastaajat saivat valita kaikki yhdeksän mahdollista vaihtoehtoa.

Kaikista vastaajista noin 20 prosenttia on harkinnut jotain muutosta. Joka kymmenes on muuttanut tai muuttamassa tehtävänkuvaansa. 2–4 prosenttia on vaihtamassa organisaatiotaan tai lähtemässä alalta.

Mitä enemmän vastaaja oli kohdannut epäasiallista tai väkivaltaista kohtelua, sitä useamman muutosaikeen hän oli ilmoittanut kyselyssä (Kuva 4). Yhteys on keskivahva organisaation sisäisen kohtelumäärän ja muutosaikeiden välillä (r = 0,41), mutta pieni organisaation ulkoisen kohtelun osalta (r = 0,24).

Pistekaavio, josta näkyy epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelumäärän korrelaatio muutosaikeiden summamuuttujan kanssa organisaation sisäisesti ja ulkoisesti erikseen. Organisaation sisäisen kohtelun korrelaatio on 0,41 ja merkitsevyys on 9 * 10^-40. Ulkoisen kohtelun korrelaatio on 0,24 ja merkitsevyys on 1,6 * 10^-13. Molemmissa vertailuissa otoskoko on 960 vastaajaa.
Kuva 4. Muutosaikeiden yhteys epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun kanssa.

Jokainen lisäpiste organisaation sisäistä kohtelun määrää nostaa vastaajan todennäköisyyttä valita melkein minkä tahansa muutosaikeen. Tehtävänkuvan muutosten toteuttaminen ei ole tilastollisessa yhteydessä kohtelun määrään. Todennäköisyydet nousevat noin 1,1–1,2-kertaisesti jokaisella lisäpisteellä.

Organisaation ulkoinen kohtelu ei ole yhtä selkeässä yhteydessä muutosaikeiden todennäköisyydelle. Mitä enemmän vastaaja oli kohdannut epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua organisaation ulkopuolelta, sitä enemmän hän oli harkinnut jotain muutoksista, mutta toteuttamisen ja kohtelun välillä ei nähty tilastollista yhteyttä. Todennäköisyyksien nousut ovat myös organisaatiosisäisen kohtelun yhteyksiä puolet pienempiä, vain noin 1,05-kertaisia.

Yhteenveto

Jo vuosikymmenten ajan tutkimukset ovat osoittaneet, miten työpaikalla tapahtuva epäasiallinen ja väkivaltainen kohtelu on yhteydessä moniin eri negatiivisiin yksilö- ja organisaatiotason vaikutuksiin. Nollatoleranssi-hanke vahvistaa näitä tuloksia, mutta vaikutuksissa on myös eroja kohtelun tekoympäristön mukaan.

Kyselyn vastanneiden kesken organisaation sisäinen kohtelu on tilastollisessa yhteydessä kaikkiin vaikutusmuotoihin, mutta organisaatioulkoinen kohtelu on yhteydessä vain fyysisiin vaikutuksiin. Selityksenä voi olla kenttäväkivallan odotukset: jos alan toimijat odottavat väkivallan kokemuksia asiakkailta ja potilailta, he voivat olla enemmän vastustuskykyisiä sen aiheuttamille psyykkisille ja ammatillisille vaikutuksille. Työpaikkasisäistä epäasiallisuutta ja väkivaltaa ei ehkä odoteta samoissa määrin, jolloin vaikutukset ovat myös vakavammat.

Todennäköisesti työuupuneet vastaajat kohtaavat jopa kuusi kertaa enemmän epäasiallisuutta ja väkivaltaa organisaationsa sisällä kuin muut. Todellisuudessa kausaalisuhde on luultavasti toisinpäin, eli mitä enemmän työpaikkaväkivaltaa pelastusalan toimijat kohtaavat, sitä todennäköisemmin he ovat työuupuneita. Työuupumus on vakava terveydellinen tila, jonka korjaaminen voi vaatia jopa kuukausi- tai vuosikausia kuntoutusta.

Jos kohtelua kohtaava vastaaja kuitenkin säilyy työkykyisenä, hänen halunsa pysyä tehtävissään nykyisessä organisaatiossa näyttää laskevan kohtelun myötä. Mitä useammin vastaajat olivat kohdanneet epäasiallista ja väkivaltaista kohtelua työyhteisössään, sitä useammin he myös olivat harkinneet tehtävänmuutoksia tai jopa alalta lähtöä viimeisen vuoden aikana. Huomattavaa on, että yhteys koskee enimmäkseen työyhteisön sisällä tapahtuvaa kohtelua, eikä asiakasväkivaltaa: pelastusalan pitovoima voi heiketä oman työyhteisökulttuurinsa takia.

Epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun vaikutukset ovat vakavia, ja aiheuttavat niin inhimillistä kärsimystä kuin taloudellisia vahinkoja. Jotta organisaatiot voivat tehokkaasti puuttua työyhteisön ongelmiin, tarvitaan kuitenkin tietoa ongelmien olemassaolosta. Seuraavassa blogissa käsittelemme epäasiallisen ja väkivaltaisen kohtelun ilmoituskanavien käyttöä ja niihin kohdistuvia asenteita.

Nollatoleranssi-hanke jatkuu helmikuun 2025 loppuun asti. Hankkeen tuloksia työstetään pelastusalaa osallistavissa asiantuntijatyöpajoissa, ja tuloksista vedostetaan toimenpide- ja jatkotutkimusehdotukset. Lue lisää hankkeesta osoitteessa https://www.pelastusopisto.fi/nollatoleranssi. Hankkeesta viestitään sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #PTNollatoleranssi.

Oliver Saal
Tutkija ja projektipäällikkö
Nollatoleranssi-hanke

Post navigation

Edellinen
Seuraava
Arkisto

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

  • Suomeksi (FI)
  • På svenska (SV)
Contacts  •  Search

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions

Pelastusopisto – Emergency Services Academy Finland

We provide vocational education for firefighters, sub-officers, fire officers and emergency response centre operators in Finland. We also offer a wide variety of specially tailored further training and in-service training for national and international professionals in the rescue and emergency field. We are also responsible for the training and recruitment of Finnish experts to international civil protection missions.

Education

Emergency Response Centre Operator »

Firefighter »

Sub-Officer »

Fire Officer »

Tailor-made Training »

Preparedness Training »

Shortcuts

Contacts »

RDI Services »

Contact Request for Training »

Library »

Material Bank »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close