Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

Pelastusopisto – 30 vuotta Kuopiossa

2.11.2022

Pelastusopisto on kouluttanut pelastusalan ammattilaisia Kuopion Petosella jo 30 vuotta. Pelastaja- ja alipäällystökoulutuksen lisäksi Pelastusopiston toimintaan kuuluu nykyään pelastusalan päällystökoulutusta, hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta, varautumiskoulutusta, kansainvälisen pelastustoiminnan koulutusta, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, pelastusalan keskuskirjaston toimintaa sekä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän koordinointia ja kehittämistä.

Kolmeen vuosikymmeneen on mahtunut paljon. Kokosimme yhteen historiallisesti merkittävimmät käännekohdat, ja kysyimme Pelastusopiston pitkäaikaisilta konkareilta muistoja vuosien varrelta.

Toiminta käynnistyy Petosella

Pelastusopiston toiminta käynnistyi Kuopiossa vuonna 1992 Valtion pelastuskouluna. Pelastajakurssit 1 ja 2 sekä alipäällystökurssi 1 aloittivat opintonsa 4.8.1992. Vaikka tärkeimmät rakennukset ja kalustot oli jo siihen mennessä saatu valmiiksi opetuskäyttöön, jatkuivat rakennustyöt ja kalustehankinnat opetustyön jo alettua.

– Kun sammutusautoja ei ollut riittävästi, niin meillä oli mm. Volkswagenin Doppel, jossa oli etupenkit ja miehistöpenkit, ja sitten oli pressulla katetulla lavalla moottoriruisku ja letkut. Se toimi peräpumpullisena sammutusautona harjoituksissa, kun tehtiin perusselvityksiä. Muutama vuosi niitä käytettiin ennen kuin saatiin riittävästi oikeita sammutusautoja, muistelee Pelastusopiston vanhempi opettaja Juha-Pekka Iso-Ilomäki.

Vuonna 1995 pelastusalan päällystökoulutusta järjestänyt Valtion Pelastusopisto sekä varautumiseen keskittynyt Valtion Väestönsuojelukoulu siirrettiin Kuopioon. Tällöin näistä oppilaitoksista ja Valtion Pelastuskoulusta syntyi nykyinen Pelastusopisto, ja Pelastusopistosta alkoi kasvaa koko pelastusalan kouluttamisen keskus. Myös kansainvälistä pelastustoimintaa käynnistettiin, mikä näkyi muun muassa koko Kuopion alueen toimijoita osallistaneessa YK:n Winter-99-harjoituksessa.

Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksessa tehtiin uraauurtavaa työtä

Vuonna 1997 Pelastusopistolla aloitettiin ensimmäiset hätäkeskuspäivystäjien koulutukset. Tarve uudenlaiselle koulutukselle syntyi, kun viranomaiskohtaisista aluehälytyskeskuksista alettiin siirtyä kohti nykyisiä poliisin, pelastustoimen ja ensihoidon yhdistäviä hätäkeskuksia. Aluksi hätäkeskusopetusta annettiin ensihoito-opetuksen yksikössä. Oman opetusyksikkönsä hätäkeskuspäivystäjäkoulutus sai vasta vuonna 2005.

– Hätäkeskuspäivystäjiä, kuten palomiehiäkin, koulutettiin aiemmin Espoon Otaniemessä. Meidän hälytyspäivystäjäkurssi teki keväällä vuonna 1992 vierailun uuteen hienoon Pelastusopistoon. Olimme ensimmäinen kurssi, jonka opintoihin kuuluva sairaankuljetusjakso toteutettiin uudessa opinahjossa Kuopiossa. Olimme myös ensimmäiset opiskelijat, jotka yöpyivät opiskelijoiden asuntolassa, ”Riemukaaressa”, muistelee hätäkeskustiimin vanhempi opettaja Titta Lindholm.

Hätäkeskuspäivystäjäkurssien alkaessa vuonna 1997 otettiin käyttöön suomalainen ensihoidon riskinarvio-ohjeistus, joka toi tullessaan keskeisen muutoksen hätäpuhelun käsittelyn toimintamalleihin. Käytössä oli sininen riskinarvio -ohjekansio, joka näkyy kuvassa päivystäjän pöydällä.

Uudenlaisen koulutuksen myötä kasvoi tarve koulutusmateriaalien tuottamiselle.

– Tuo aikahan oli piirtoheittimien ja kalvojen aikaa. Työstimme ensimmäisen pelastustoimen tehtävänkäsittelyohjeen yhdessä Suomisen Timon kanssa vuonna 1999, ns. ”käsityönä”. Vieläkin on kierrevihkot tallessa, johon dymolla liimattiin välilehtien nimet, Lindholma naurahtaa ja jatkaa: – Ohjeesta tehtiin sittemmin ihan virallinen Pelastusopiston julkaisu.

Vuosituhannen vaihdos toi uusia tuulia

Vuosituhannen vaihdos toi uusia tuulia Pelastusopistolle. Tutkimus- ja kehittämisyksikkö perustettiin, ja päällystökoulutus nostettiin AMK-tasoiseksi. Opiskelijamäärien kasvu ja toimintojen laajeneminen toivat tarvetta lisätiloille, ja kampukselle rakennettiinkin niin uusia luokkatiloja kuin pysäköinti- ja kalustohallit sekä kurssihotelli.

Pelastusopiston opiskelijamäärät 1992-2022

Pelastusopistolla on vuosien varrella ollut myös sellaista toimintaa, jota ei enää ole. Esimerkiksi vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen perustettiin Kriisinhallintakeskus, joka sittemmin siirtyi Helsinkiin sisäministeriön yhteyteen. Vuosina 2017–2022 Pelastusopiston harjoitusalueella toimi Työturvallisuuden harjoitusalue (TTHA), jossa alueen ylläpitoon osallistuvien sopimuskumppanien on ollut mahdollista kouluttaa ja harjoitella käytännön työturvallisuustaitoja oikeita työtilanteita jäljittelevissä, lavastetuissa harjoituskohteissa.

”Maailma on muuttunut ja me ollaan muututtu siinä mukana”

Pelastusopistolla on vaalittu pysyvyyttä ja perinteitä. Esimerkiksi Haapaniemen nuoriso-orkesteri on ollut soittamassa Pelastusopiston valmistujaisjuhlissa aina ensimmäisestä juhlasta asti. Joitakin perusasioita opetetaan edelleen samoilla hyviksi havaituilla tavoilla kuin 30 vuotta sitten: uusille opiskelijoille pidetään muun muassa demonstraatio pölyräjähdyssimulaattorissa laboratorioluokassa puhaltamalla peruna-, kaakao- tai vehnäjauhoa tuikkukynttilän päälle.

– Siitä tulee semmoinen sopivan syttymiskelpoinen seos, se oikein humahtaa. Jokaiselle aloittavalle kurssille pidetään nämä samat demot, Iso-Ilomäki kertoo ja naurahtaa:- Paras on Iloisen vesselin kaakao, siitä tulee paras tuoksu, kun se palaa.

Monet asiat ovat myös muuttuneet. Takanapäin ovat ajat, jolloin Pelastusopistolla oli oma puhelinpäivystäjä ja monistamo tai rehtorilla henkilökohtainen autokuski. Puhumattakaan siitä, että vanhemmalla opettajalla oli ”tavallisia” opettajia paremmin pehmustettu ja käsinojilla varustettu tuoli.

– Aika aikaansa kutakin. Toimintakulttuuri on muuttunut, työelämän muutos on muuttanut myös opetusta ja oppimismenetelmiä. Itse olen ollut talosta välillä poissa ja palannut takaisin, mutta kyllä täällä huomaa, että ollaan pyritty pysymään jatkuvasti kehityksessä mukana. Hyvä niin, toteaa Lindholm.

Pelastusopisto on siis onnistunut uudistumaan ajan mukana. Digitalisaatioon on panostettu, minkä myötä opetusmenetelmät ovat kehittyneet, ja esimerkiksi työaikaa seurataan aiempaa tarkemmin.

– Eihän me kelloa katsottu silloin alussa. Kun oli homma mikä piti hoitaa, niin se hoidettiin. Nykyään ei toimisi niin suurpiirteinen meno. Maailma on muuttunut ja me ollaan muututtu siinä mukana, toteaa Iso-Ilomäki.

Tulevat 30 vuotta

Miltä mahtavat näyttää Pelastusopiston seuraavat 30 vuotta? Yksi lähivuosien suurimmista ponnistuksista on koulutettavien pelastajien määrän tuplaaminen. Pelastajalisäyksen toteuttamista haastavat lyhytjänteiset rahoituspäätökset sekä ikäluokkien pieneneminen. Riittävät hakijamäärät eivät ole itsestäänselvyys tulevaisuudessa. Pelastusalan veto- ja pitovoimasta riittää urakkaa niin Pelastusopistolle kuin pelastuslaitoksilla ja kaikille muillekin alan toimijoille.

Samaan aikaan, kun suunnitellaan pelastajalisäystä, keskustelu koulutusuudistuksesta käy kuumana. Millaista osaamista tarvitaan tulevien vuosien ja vuosikymmenten pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan ammattilaisilta? Tapahtui koulutuksessa muutoksia tai ei, yksi asia on selvä. Pelastusopisto tarvitsee pysyvän, riittävän kehysrahoituksen, jotta voimme valmistautua tuottamaan turvallisuuden tekijöitä myös tulevalla 30-vuotiskaudella.


Kategoria: Uutisia

Suomi lähettää kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija-apua Kuubaan

31.10.2022

Suomi on lähettänyt kaksi kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijaa Kuuban Havannaan tukemaan paikallisen rauniopelastushenkilöstön kouluttamista. Paikallisilla viranomaisilla ei ole riittävästi tarvittavaa osaamista, joten Kuuba on pyytänyt kansainvälistä apua rauniopelastushenkilöstön kouluttamiseen. Asiantuntijat lähtivät Suomesta maanantaina 31.10.

Havanna on hurrikaanien esiintymisaluetta. On todennäköistä, että alueelle iskee hurrikaani tulevina vuosina. Euroopan unionin arviointiryhmä vieraili alueella kesäkuussa. Arviointiryhmän mukaan alueen rakennuskanta on niin vanhaa ja huonokuntoista, että rakennusten sortuminen on todennäköistä hurrikaanin aikana.

Teknisen tuen asiantuntijat (TAST) lähetettiin Kuubaan osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism). Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kaksi ja puoli viikkoa. Pelastusopisto toimii lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille sekä avun vastaanottamista Suomeen. Tällaisia tilanteita ovat luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä.

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa.

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja:

Jari Korpela (tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset lisätiedot)
Koulutuspäällikkö, Pelastusopisto
029 545 3480, jari.korpela@pelastusopisto.fi

Pekka Tiainen (kansainvälinen pelastustoiminta)
Erityisasiantuntija, sisäministeriö
050 456 4477, pekka.tiainen@govsec.fi

Lisätietoa kansainvälisen avun antamisesta

Kategoria: Uutisia

Pelastusopisto 30 vuotta -juhlaseminaari 2.11.

31.10.2022

Pelastusopisto juhlistaa pyöreitä vuosiaan juhlaseminaarilla henkilöstön ja kutsuvieraiden kesken 2.11. Juhlat jatkuvat seminaarin jälkeen iltavastaanotolla Kuopion kaupungintalolla.

Juhlaseminaarissa muun muassa kuullaan sisäministeri Krista Mikkosen juhlapuhe, keskustellaan Pelastusopiston historiasta ja tulevaisuudesta pyöreän pöydän ääressä, pohditaan opiskelua Pelastusopistolla ennen ja nyt sekä kuullaan tietysti musiikkiesityksiä.

Monipuolista pelastusalan ja hätäkeskustoiminnan koulutusta

Pelastusopisto on kouluttanut pelastusalan ammattilaisia Kuopiossa 30 vuotta. Pelastusopiston toiminta käynnistyi Kuopiossa vuonna 1992 Valtion pelastuskouluna pelastajien ja alipäällystön kouluttamisen merkeissä. Vuonna 1995 myös pelastusalan päällystökoulutus siirtyi Kuopioon, ja Valtion pelastuskoulu ja päällystökoulutusta järjestänyt Valtion pelastusopisto yhdistyivät yhdeksi Pelastusopistoksi.

Sittemmin Pelastusopiston toimintaan on tullut mukaan muun muassa hätäkeskuspäivystäjäkoulutusta, varautumiskoulutusta, kansainvälisen pelastustoiminnan koulutusta sekä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän koordinointia ja kehittämistä.

Lisätietoja:
Mervi Parviainen
Rehtori
029 545 3470

Kategoria: Uutisia

Pelastusalan asiantuntijat löytyvät nyt monipuolisesti edustettuna yhdeltä verkkosivustolta

26.10.2022

Kuva: Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Etsitkö haastateltavaksi erilaisia pelastusalan asiantuntijoita? Pelastusalan asiantuntijat löytyvät nyt kätevästi yhdestä paikasta kiireetöntä tiedontarvetta varten.

Pelastusalan asiantuntijapankki on julkaistu Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston verkkosivuilla. Asiantuntijapankin ovat toteuttaneet Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ja Pelastusopisto.

Kiireetöntä tietoa pelastuslaitosten toiminnasta ja palveluista

Asiantuntijapankki kokoaa yhteen pelastusalan laaja-alaisen asiantuntijuuden. Asiantuntijapankista löydät pelastuslaitosten asiantuntijoita monipuolisesti ympäri Suomen, erilaisilla taustoilla ja useilta osaamisalueilta.

Pankkiin nimetyt asiantuntijat toimivat pelastuslaitoksilla eri tasoilla ja tehtävissä. Pankista löytyvät esimerkiksi varautumisen ja väestösuojelun, tapahtumaturvallisuuden, turvallisuuskoulutuksen ja palotarkastusten, eläinten pelastamisen tai vaikkapa maasto- ja akkupalojen asiantuntijat.

Asiantuntijapankki palvelee mediaa sekä muita tiedon tarvitsijoita kiireettömissä tilanteissa pelastuslaitosten toimintaa ja palveluita koskevissa teemoissa. Onnettomuuksiin ja muihin kiireellisiin tilanteisiin liittyen mediaa palvelee tuttuun tapaan alueen pelastustoimintaa johtava viranomainen, jonka tavoittaa pelastuslaitoksen johto- ja tilannekeskuksen sekä vaihteen kautta.

Pankkia päivitetään ja kehitetään pelastusalan yhteistyönä

Tällä hetkellä pankkiin on nimetty eri asiantuntijoita pelastuslaitoksilta. Sivustolta löytyy lisäksi linkkejä pelastusalan muihin organisaatioihin, ja pankkia täydennetään ja kehitetään tarpeiden mukaan. Pankin ylläpidosta vastaa jatkossa Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto.

Lisätietoja:           

Terhi Virtanen
Koordinaattori, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto
043 826 7361, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Aino Harinen
Tutkija, Pelastusopisto (ViVaPe- ja 4T-hankkeiden projektipäällikkö)
050 343 8004, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi

Asiantuntijapankkia on työstetty osana Pelastusopiston hallinnoimia, Palosuojelurahaston rahoittamia Strategisella viestinnällä vaikuttavuutta pelastustoimeen (ViVaPe) sekä Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) -kehittämishankkeita. Hankkeiden tavoitteena on ollut vahvistaa pelastusalan viestinnän suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä tukemalla alan toimijoita mm. strategisessa kokonaisviestinnästä ja tutkimusviestinnässä.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen kansallinen yhteistyöverkosto. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminnan tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut ovat laadukkaita ja kustannustehokkaita sekä perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Pelastusalan tutkimus ansaitsee tulla kuulluksi

14.10.2022

Suomalaisten luottamus tutkittuun tietoon ja tutkijoihin sekä pelastusviranomaisiin pysyy tutkimusten mukaan korkeana vuodesta toiseen. Luottamusta ei kuitenkaan pidä ottaa itsestäänselvyytenä. Asiantuntijankin on lunastettava sidos- ja kohderyhmiensä luottamus päivittäin sekä rakennettava ja ylläpidettävä luottamusta toiminnallaan ja viestinnällään.

Tämän päivän muuttuvassa media- ja turvallisuusympäristössä tarve tutkitulle tiedolle korostuu. Tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämisessä avoimella ja aktiivisella tutkimusviestinnällä on merkittävä rooli. Viestinnän avulla voimme vahvistaa luottamusta niin tieteen tekijöihin, turvallisuustoimijoihin kuin päättäjiin. Lisäksi voimme lisätä eri ryhmien tietoisuutta ja ymmärrystä pelastusalan tutkimuksesta, tutkijoiden työstä sekä pelastusalasta ja turvallisuudesta laajemminkin.

Tuemme pelastusalan tutkimusviestinnän toteuttamista ja kehittämistä uudessa Palosuojelurahaston rahoittamassa Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) -hankkeessamme. Hanke käynnistyi 6.10. järjestetyllä hybridityöpajalla, johon osallistui yli 40 osallistujaa pelastusalan eri organisaatioista ympäri Suomen. Työpajassa kuultiin alustuksia ja keskusteltiin tutkimusviestinnän vaikuttavuudesta, saatiin vinkkejä toimivaan tutkimusviestintään sekä pohdittiin pelastusalan tutkimusviestinnän mahdollisuuksia ja haasteita.

Tutkijan kasvollinen viestintä vahvistaa luottamusta ja tavoittaa kuulijat

Tietoa halutaan yleensä suoraan asiantuntijoilta ja toimivaltaisilta viranomaisilta etenkin silloin, kun kohtaamme aiemmin tuntemattomia ilmiöitä tai uhkaavia tilanteita. Tällöin asiantuntijan kasvollinen viestintä nousee merkitykselliseksi. Tiedon jakaminen ei itsessään takaa luottamusta, vaan kuulijan tulee luottaa myös tiedon jakajaan. Tutkijankaan ei kannata yrittää piiloutua oman asiantuntijaroolinsa taakse: tutkimusviestintäkin on lopulta pohjimmiltaan vuorovaikutusta ihmiseltä ihmiselle.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin viestintäjohtaja Anu von Lode avasi työpajan aloittaneessa alustuksessaan turvallisuusalan tutkimusviestinnän merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Viestinnällä voidaan lisätä eri ryhmien turvallisuustietoisuutta ja ymmärrystä sekä vahvistaa tutkimusta ja turvallisuustoimijoita kohtaan koettua luottamusta. Tutkimuksesta viestivän on tärkeää hakeutua dialogiin, kuunnella ja oppia toisilta sekä rakentaa ja hyödyntää verkostoja. Näin voimme luoda yhteisiä merkityksiä ja sanoittaa maailmaa ymmärrettäväksi.

Viestijän on tärkeää ymmärtää yleisöään. Kenelle tieto on merkityksellistä ja miksi? Miten saisin viestini mahdollisimman tehokkaasti ja ymmärrettävästi perille? Kun tuntee kohdeyleisönsä, pystyy viestinsä kiteyttämään ydinsanomaksi sekä kohdentamaan sen niin, että se saavuttaa tarvitsijat.

Media on tutkijan strateginen kumppani viestinnässä

Myös journalistisen median merkitys eri ryhmien tavoittamisessa on tutkimusviestinnässä edelleen suuri. Nopeatempoisessa mediaympäristössä harva ehtii tai viitsii perehtyä satojen sivujen tutkimusraportteihin – varsinkaan silloin, jos ne ovat kielellisesti vaikeaselkoisia tai avautuvat muutoin lukijalle hankalasti. Tietoa kaivataan nopeasti ja selkeästi, eri ryhmille räätälöitynä.

Yle Uutisten toimittaja Marcus Ziemann totesi omassa alustuksessaan, että monimutkaisista asioista viestiminen vaatii yksinkertaisia asioita. Oma sanoma pitää tiivistää ja viestiä kohderyhmille selkeästi. Tutkimusjargon kannattaa unohtaa, vaikeat käsitteet avata ja kutakin ryhmää lähestyä sitä puhuttelevalla tavalla. Tutkimusviestinnässä voittajia ovat ne, jotka osaavat tehdä tärkeistä asioista kiinnostavia ja kiinnostavista tärkeitä.

Viestintä on tekoja, ja ilman viestinnän toimenpiteitä tutkittu tieto pysyy varmasti piilossa. Pelastusalan tutkimusviestinnässä perinteinen media voi olla tutkijalle tärkeä kumppani sen tavoittaessa kerralla hyvinkin suuria ja erilaisia kohdeyleisöjä. Mediayhteistyössä vanhat tutut, kuten lehdistötiedote ja suorat kontaktit mediaan, toimivat edelleen varsin hyvin oman työn näkyväksi tekemisessä. Itselle uusiakin viestintätapoja kannattaa kokeilla rohkeasti, koska viestintää oppii parhaiten tekemällä.

Yhteistyössä kohti vaikuttavaa pelastusalan tutkimusviestintää

Työpajan pienryhmäkeskusteluissa pohdittiin, miten voisimme yhteistyöllämme lisätä pelastusalan tutkimuksen näkyvyyttä. Esiin nousivat viestinnän kohderyhmien ja yhteisten ydinviestien määrittely sekä viestinnän arviointi ja kehittäminen. Lisäksi peräänkuulutettiin osaamista, resursseja ja onnistumisten esiin nostamista. Viestintään kaivataan myös ennakoivaa ja edunvalvonnallista otetta sekä suunnitelmallisuutta ja kiinnostavia sisältöjä.

Viestintäkyvykkyys on olennainen osa tutkijan kyvykkyyttä ja monikanavainen tutkimusviestintä turvallisuustoimijoiden yhteinen tehtävä. Ei riitä, että viestitään valmistuneesta raportista, vaan viestintä tulisi nähdä olennaisena osana kaikkea tutkimustyötä koko sen elinkaaren ajan.

Kun viestinnän kohderyhmät, ydinsisällöt, kanavat ja vastuut osataan määritellä sekä jatkuva dialogi eri ryhmien kanssa leivotaan sisään tutkimusprosessiin, on helpompaa myös reagoida nopeasti pinnalle nouseviin aiheisiin. Tutkimuksen näkökulmaa tulisikin hyödyntää tilanteissa, joissa jokin pelastusalan teema nousee julkiseen keskusteluun. Mikä voisi olla pelastusalan tutkitun tiedon tuoma lisäarvo esimerkiksi tällä hetkellä vilkkaana käytävään keskusteluun kansalaisten omatoimisesta varautumisesta?

Tutkimusta tehdään ja tutkittua tietoa alalta löytyy – ja se jos jokin ansaitsisi tulla näkyväksi entistä vahvemmin. Pelastusalan tutkimusviestinnässä tarvitaan siis vahvempaa kohderyhmäymmärrystä, sanoman kiteyttämistä ja oikeaa ajoitusta, toisinaan myös rohkeutta ja heittäytymistä. Ja kun motivaatio on kohdillaan, työtä tehdään yhdessä ja tietyt perusasiat ovat hallussa, sen kummempia taikatemppujakaan ei tarvita.

Työpajan materiaalit ja tallenne alustuksista löytyvät hankkeen Teams-työtilasta. Lisätietoja hankkeesta antaa projektipäällikkö, tutkija Aino Harinen (etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi, puh. 050 343 8004).

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 14
  • 15
  • 16
  • 17
  • 18
  • …
  • 36
  • Next Page »
  • Suomeksi (FI)
  • På svenska (SV)
Contacts  •  Search

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions

Pelastusopisto – Emergency Services Academy Finland

We provide vocational education for firefighters, sub-officers, fire officers and emergency response centre operators in Finland. We also offer a wide variety of specially tailored further training and in-service training for national and international professionals in the rescue and emergency field. We are also responsible for the training and recruitment of Finnish experts to international civil protection missions.

Education

Emergency Response Centre Operator »

Firefighter »

Sub-Officer »

Fire Officer »

Tailor-made Training »

Preparedness Training »

Shortcuts

Contacts »

RDI Services »

Contact Request for Training »

Library »

Material Bank »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close