Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • EN
    • Suomeksi (FI)
    • På svenska (SV)
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement
  • Home
  • Degree programmes
    • Emergency Response Centre Operator degree
    • Firefighter degree
    • Sub-officer degree
    • Bachelor of Rescue Services
    • Studying at the Emergency Services Academy
  • Other education and training
    • International civil protection
    • Training for contract fire brigade personnel
    • Continuing professional education
    • Preparedness training
  • Research, development, and innovation
  • Library and information services
    • Statistics (Pronto)
  • About Emergency Services Academy Finland
    • Responsibility and sustainability
    • For visitors
    • Training ground and learning environments
  • Contact information
    • Maps and driving directions
    • For the media
    • Provide feedback
    • Data protection and processing of personal data
    • About the website
      • Site map
      • Accessibility statement

Suomi lähettää kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntija-apua Turkkiin

7.2.2023

Suomi lähettää Turkkiin maanjäristysalueelle kolme EUCPT-asiantuntijaa (European Union Civil Protection Team) ja neljän hengen TAST-muodostelman (Technical Assistance and Support Team). EUCPT-asiantuntijat lähtivät Suomesta tiistaina 7.2. ja TAST-muodostelma lähtee keskiviikkona 8.2. Tehtävä kestää alustavan arvion mukaan noin kolme viikkoa. Pelastusopisto toimii lähetettyjen asiantuntijoiden työnantajana ja lähettämisestä päättää sisäministeriö.

Asiantuntijat lähetetään osana Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismia (Union Civil Protection Mechanism. EUCPT-asiantuntijoiden tehtävänä on kartoittaa tuhoja ja koordinoida mahdollista kansainvälistä pelastustoimintaa yhdessä paikallisviranomaisten kanssa keräämällä tietoa ja ylläpitämällä tilannekuvaa.

Suomen TAST-muodostelma osallistuu tehtävään yhteistyössä tanskalaisen ja ruotsalaisen TAST:in kanssa, mistä on sovittu pohjoismaisessa yhteistyössä siviilivalmiudesta ja pelastustoimesta vastaavien toimijoiden kesken. TAST:ien tehtävä on tukea EU:n koordinaatiotiimin työskentelyä kenttäolosuhteissa. TAST:it perustavat ja ylläpitävät leiriä, jossa koordinaatiotiimin on mahdollista majoittua ja työskennellä.

Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille sekä avun vastaanottamista Suomeen. Tällaisia tilanteita ovat luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat pelastusresurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa.

Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta.

Lisätietoja

Jari Korpela (tehtävään ja kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvät operatiiviset lisätiedot)
Koulutussuunnittelija, Pelastusopisto
029 545 3480, jari.korpela@pelastusopisto.fi

Pauliina Eskola (kansainvälinen pelastustoiminta)
pelastusosaston kansainvälisten asioiden johtaja, sisäministeriö
0295 488 263, pauliina.eskola@gov.fi

Lisätietoa kansainvälisen avun antamisesta.

Kategoria: Uutisia

Pelastusopiston hanketoiminta koottuna yhteen pakettiin

6.2.2023

Olemme julkaisseet uuden Pelastusopiston hanketoiminnan yhteen kokoavan julkaisun Pelastusopiston hanketoiminta vuosina 2021–2022. Julkaisuun on koottu tiiviit kuvaukset kaikista Pelastusopistolla vuosina 2021 ja 2022 käynnissä olleista 24 hankkeesta.

Pelastusopiston hanketoiminta onkin tutkimuksen kentässä poikkeuksellisen monitieteistä ja monialaista. Hankkeiden sisällöt vaihtelevat maastopaloista ja altistumisesta kansalaisten asenteisiin sekä globaaleihin uhkakuviin – ja kaikkeen niiden väliltä.

Julkaisun avulla hanketoimintamme laajuudesta ja sisällöstä piirtyy aiempaa selkeämpi kuva. Julkaisu kootaan ja julkaistaan jatkossa vuosittain.

Tutustu julkaisuun verkkokirjastossamme.

Lisätietoja

Suvi Tiirikainen
Tutkimuskoordinaattori
029 545 3405, suvi.tiirikainen(at)pelastusopisto.fi

Kategoria: TKI-toiminta, Uutisia

Neljä askelta organisaatioiden varautumisen tueksi – varautumisen teemapäivä 7.2.

6.2.2023

Varautumisen kansallista teemapäivää vietetään 7.2. Me Pelastusopistolla kannustamme lämpimästi kaikkia ottamaan varautumisen tällöin puheeksi omalla työpaikalla.

Tarjoamme lakisääteisen velvoitteemme mukaisesti varautumiskoulutusta julkishallinnolle. Valmistamme koulutuksella julkishallinnon toimijoita siihen, että ne pystyvät hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman häiriöttömästi poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa.

Olemme koonneet organisaatioiden varautumisen tueksi neljän askeleen toimenpideluettelon, jonka avulla voitte viedä organisaationne varautumisen uudelle tasolle.

1. Tunnistakaa uhat

Keskustelkaa erilaisista uhkamalleista ja pohtikaa, mitkä häiriötilanteet olisivat juuri teidän organisaatiollenne haastavimpia. Uhkamallit on esitelty Kansallisessa ja alueellisissa riskiarvioissa. Pohtikaa myös, millainen maailmantilanne on nyt ja tulevaisuudessa, mitä meillä organisaationa on mahdollisesti edessämme ja kirjatkaa keskustelunne päätteeksi ylös ne uhkamallit, joita kannattaisi lähteä nyt työstämään.

2. Ottakaa uhkamallit osaksi valmiussuunnittelua

Keskustelkaa valitsemistanne uhkamalleista organisaationne johtajien kanssa. Johtajien tehtävänä on valita esiin nousseista uhkamalleista tärkeimmät, joihin organisaationne lähtee seuraavan vuoden ajan tekemään määrätietoista valmiussuunnittelua.

Tarkistakaa tällä viikolla valmiussuunnitelmanne näiden valittujen uhkamallien osalta – onko suunnitelmanne mahdollisissa häiriötilanteissa hyödynnettävä työkalu vai pelkästään kauniita sanoja paperilla?

3. Laatikaa toimintasuunnitelma valmiussuunnittelun toteuttamiseksi

Tehkää helmikuun aikana suunnitelma, miten lähdette seuraavan vuoden aikana työstämään valittuja uhkamalleja. Johdon rooli tässä työssä on ensiarvoisessa asemassa. Voit itse edistää työskentelyä ottamalla varautumisen puheeksi niin johtajien kuin muidenkin työkavereidesi kanssa sekä välittää tarvittavaa tietoa organisaatiosi varautumistyön koordinoijalle.

Pohtikaa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukaisesti, ketä kaikkia muita toimijoita tarvitsette mukaan suunnittelutyöhön, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman sujuvaa eri sidosryhmiesi kanssa häiriötilanteen tapahtuessa. Sidosryhmiä voivat olla esimerkiksi viranomaiset, kunnat, hyvinvointialueet, elinkeinoelämä ja järjestöt. Voitte olla yhteydessä aluehallintovirastoonne ja selvittää alueelliset varautumisen yhteensovittamisen työtavat ja käytänteet, joiden mukaan tätä eri toimijoiden välistä valmiussuunnittelutyötä voidaan tehdä.

4. Päivittäkää valmiussuunnitelmaanne aktiivisesti

Hienoa. Nyt teillä on suunnitelma vuodeksi, miten työstätte valittuja uhkamalleja omassa organisaatiossanne. On ensiarvoisen tärkeää, että päivitätte valmiussuunnitelmaanne valmiussuunnittelutyön aikana aktiivisesti – valmiussuunnitelma on työkalu häiriötilanteista selviytymiseksi ja niistä toipumiseksi.

Varautuminen tehdään yhdessä. Yhteistyötä kannattaakin jatkaa sidosryhmien kanssa myös valmiussuunnitelman päivitystyössä.

Pelastusopisto toivottaa kaikille hyvää kansallista varautumispäivää!

Lisätietoja varautumiskoulutuksesta

Petri Huttunen
Yliopettaja
029 545 3532, petri.huttunen(at)pelastusopisto.fi

Kategoria: Uutisia

Avoin viestintä tutkimuksesta lisää tietoa ja vahvistaa demokratiaa

23.1.2023

Marraskuussa 2022 julkaistu Tiedebarometri kertoo, että tutkittu tieto kiinnostaa suomalaisia, ja kansalaisten luottamus tieteeseen ja tutkimukseen pysyy korkeana. Luottamus ei kuitenkaan jakaudu kansalaisten keskuudessa tasaisesti. Samalla, kun yhteiskunnalliset kriisit näyttäisivät lisänneen jo ennalta koettua luottamusta, myös tieteeseen ja sen tekijöihin epäillen suhtautuvien epäluottamus on kasvanut entisestään.

Epäilijöiden joukko on valtavirtaan nähden pieni, mutta usein sitäkin näkyvämpi ja kuuluvampi. Tässä ajassa tutkijan onkin tärkeää pysähtyä miettimään epäluottamuksen syitä ja keinoja sen hälventämiseen.

Viestinnän merkitys luottamuksen rakentamisessa on kiistaton, joten tutkimusviestintää tarvitaan enemmän kuin koskaan. Aktiivisesti viestivä tutkija herättää luottamusta sanoittamalla ja selittämällä, kutsumalla vuorovaikutukseen sekä auttamalla muuttamaan tiedon toiminnaksi.

Luottamusta vahvistava tutkimusviestintä ei tarkoita vain tuloksista raportointia

Tutkimusviestintä ei ole vain tulosten julkistamista, vaan suunnitelmallinen viestintä on tärkeä ottaa mukaan koko tutkimusprosessiin. Välttämättä aina ei muistakaan, kuinka merkittävä osa luottamuksen rakentumista myös esimerkiksi tutkimuksen kyselylomakkeet tai haastattelurungot ovat. Jos vastaaja kokee esimerkiksi kyselyn ohjaavan vastaamaan tietyllä tavalla, luottamus sen paremmin tutkijaan kuin tutkimukseen ei ainakaan vahvistu.

Luottaakseen tutkittuun tietoon kansalaisen tulee luottaa tiedon jakajaan. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset uskovat erityisesti tutkijoita, joiden kasvot ja ääni ovat tulleet tutuiksi eri kanavissa. Pelastusalankin tutkimusviestinnän ympärillä on käyty keskustelua tarpeesta näkyville persoonille. Onko meillä tutkimuksesta viestivää ja tunnettua henkilöä, jota yleisöt ymmärtävät ja jonka sanaan he luottavat? Tietääkö media, kehen olla yhteydessä, kun se kaipaa tietoa pelastusalan tutkimuksesta?

Erottuakseen viestivirrasta tutkijan on toisinaan uskallettava myös heittäytyä. Vaikka tutkimusviestintä esimerkiksi somessa voi olla viihdyttävääkin, sitä ei tehdä pilailumielessä: someviestintäkin perustuu tavoitteisiin ja se tulee kytkeä vahvasti tutkimuksesta viestimisen kokonaisuuteen.

Tutkimuksesta keskustelu edistää tiedon leviämistä ja jalostumista – ja sitä tutkijoilta myös odotetaan

Demokraattisessa yhteiskunnassa tutkitun tiedon nähdään lähtökohtaisesti olevan yhteistä omaisuutta. Tutkimustietoa etsitään ja siitä keskustellaan etenkin perinteisessä mediassa, mutta myös verkossa ja somessa. Tutkimuksesta keskustelu on lähtökohtana myös tutkitun tiedon tehokkaalle leviämiselle ja jalostumiselle.

Nykyiseen toimintaympäristöön liittyy yhä vahvemmin vaatimus sietää epävarmuutta ja jatkuvia muutoksia. Iloksemme myös Tiedebarometri 2022 osoittaa, että kansalaiset ymmärtävät tiedon muuttuvan tutkimustiedon lisääntyessä, eikä tieteen moniäänisyys rapauta luottamusta niin paljon kuin on uskottu. Tiedebarometrin mukaan suomalaiset luottavat myös tutkijoiden eettisyyteen sekä pitävät heidän osallistumistaan julkiseen keskusteluun omalla asiantuntija-alueellaan hyvänä ja päätöksentekoa hyödyttävänä. Kansalaisten mielestä tutkijoiden ei kuitenkaan pitäisi sekaantua politiikkaan eikä antaa politiikan vaikuttaa näkemyksiinsä

Toimiva tutkimusviestintä edellyttää seurantaa ja ennakointia sekä tukea ja resursseja

Somessa periaatteessa kuka tahansa voi saada äänensä kuuluviin. Moniäänisyys ja sananvapaus ovat yhteiskuntamme perusarvoja ja demokratian edellytyksiä, mutta ne saattavat tuoda mukanaan myös lieveilmiöitä. Häirintää, uhkailua tai epäasiallisia kommentteja ei tietenkään tule hyväksyä, ja viestijöiden tuleekin punnita myös viestinnän kanaviin liittyviä valintoja tämä huomioiden. Lisäksi organisaatioissa tulee olla selkeä prosessi mahdollisten ongelmatilanteiden käsittelyyn sekä tukea sitä tarvitseville. Tutkimuksesta viestivien työssä jaksamista on tuettava näinä päivinä entistäkin enemmän.

Somessa myös erilaiset väärän, valheellisen tai virheellisen tiedon muodot leviävät tehokkaasti. Tutkimuksesta viestivän tehtävänä on tarjota tutkittua tietoa kansalaisten näkemysten ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Näin myös viestintäympäristön seuraaminen, ennakoiva viestintä sekä informaatiovaikuttamisen tunnistaminen ja tarvittaessa siihen reagointi ovat olennainen osa tutkijan ammattitaitoa.

Tähän kaikkeen tarvitaan viestinnän resursseja. Onko meillä pelastusalan tutkimuksessa resursoitu riittävästi esimerkiksi some-keskustelun seuraamiseen? Tiedämmekö, millaista keskustelua toimintaamme liittyvistä teemoista käydään? Olemmeko ylipäätään näkyvillä eri kanavissa? Tavoittaako alan tutkimustieto myös epäilijät?

Tavoittava, selkeä, inhimillinen ja rehellinen viestintä on tutkijan velvollisuus

Tutkittu tieto on vaikuttavaa vain jaettuna ja ymmärrettynä – niin että se voi muuttua toiminnaksi. Tutkimuksesta viestivää voi pitää tulkkina tutkimuksen ja yleisöjen välillä. Tutkijan tehtävänä on myös antaa tieteeseen perustuvia ohjeita, joten hänen vastuunsa viestiä monikanavaisesti, ymmärrettävästi ja eri ryhmien tarpeet huomioiden korostuu.

Mahdolliset virheet on uskallettava myöntää, omia näkemyksiään päivittää ja anteeksikin pyytää, jos aihetta siihen on. Viestinnän vaikuttavuutta pohtiessa on myös hyvä miettiä, mitä olisi tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta, jos tutkimuksesta ei olisi viestitty ollenkaan.

Aino Harinen
Tutkija
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut

Pelastusopiston luotsaamaan, Palosuojelurahaston rahoittaman Tutkimustulokset timanteiksi, tiedoksi ja toiminnaksi (4T) -hankkeen tavoitteena on vahvistaa pelastusalan tutkimuksen vaikuttavuutta viestinnällä. Voit lukea hankkeen edellisen blogikirjoituksen täältä: Pelastusalan tutkimus ansaitsee tulla kuulluksi

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi

Vuoden Palomies 2022 -kunnianosoitus yliopettaja Matti Honkaselle 

18.1.2023

Pelastustoiminnan johtamisen yliopettajallemme Matti Honkaselle myönnettiin Vuoden Palomies 2022 -kunnianosoitus tänään 18.1. Kunnianosoituksen myöntämisen perusteena oli, että hän on ansiokkaasti kehittänyt pelastusalan johtamismenetelmiä ja osaamista vuosikymmenien ajan. Honkanen on monen johtamismenetelmiä kehittäneen hankkeen ja työryhmän alullepanija ja yhteistyön rakentaja. Myös valtakunnalliset suuronnettomuusharjoitukset ovat hänen kehitystyönsä tulosta. Pelastusalalla hän on toiminut jo neljäkymmentä vuotta. 

Lisäksi Honkasta kehutaan siitä, että hänellä on aktiivinen ote johtamismenetelmien ja -osaamisen kehittämiseen sekä vaikuttaminen eri pelastustoimen hankkeissa. Perusteissa nousee esiin myös se, kuinka Honkanen ottaa huomioon toiminnassaan koko pelastustoimen, niin opiskelijat kuin pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat. 

Kysyimme Matilta, tutummin ”Matulta”, millaisia ajatuksia Vuoden Palomies -kunnianosoitus herättää. 

Miltä tuntuu olla Vuoden Palomies 2022? 

– Olen erittäin otettu saadessani tämä Vuoden Palomies -tunnustuksen. Valinta vuoden palomieheksi tuntuu hyvältä ja liikuttaa, sillä arvostan suuresti tätä tunnustusta. Tämä lämmittää kovasti mieltäni, onhan tämä suurimpia kunnianosoituksia, mitä tällä alalla voi saada.   

Mikä sinua innostaa työssäsi? 

– Olen aina ollut kiinnostunut pelastustoiminnan johtamisesta sekä johtamismenetelmien ja -osaamisen kehittämisestä. Se on yksi keskeinen osa-alue pelastusalalla, ja sen kehittämiselle on aina tilausta. 

– Yhteistyö on ollut laaja-alaista niin vakituisen henkilöstön kuin sopimuspalokuntalaistenkin kanssa. Verkostot, työryhmät, omat kollegat sekä erityisesti opiskelijat ovat tärkeitä – heidän kanssaan käydyt keskustelut ovat tuoneet minulle uusia ajatuksia ja sitä kautta kehittänyt asioita. 

Mitä kaikkea työnkuvaasi tällä hetkellä kuuluu? 

– Opetan pääsääntöisesti päällystökursseille ja päällystön täydennyskoulutuksissa esikuntatyöskentelyä, tilanne- ja johtokeskusasioita, suuronnettomuuksien johtamista sekä viranomaisyhteistyöhön liittyviä asioita pääasiassa. Myös sähköiset johtamisjärjestelmät ovat minulle läheisiä asioita. Ohjaan opinnäytetöitä ja vastaan vastuullani olevista TKI-hankkeista. Myös asiantuntijatyö kuuluu nykyään tehtäviini. 

Millaisia terveisiä haluat lähettää matkan varrella mukana olleille ihmisille? 

– Kiitos niille henkilöille, jotka ovat opettaneet, tukeneet, kannustaneet sekä haastaneet minua pelastusalalla. Näitä henkilöitä on paljon. Annan todella arvoa tälle yhteistyölle! 

– Pelastusopisto on mahdollistanut kehittämisen ja alalla kehittymisen. On ollut hienoa työskennellä moderneissa opetustiloissa nykyaikaisilla välineillä hienojen työtovereiden kanssa. Pelastusopisto on mahdollistanut monien asioiden testaamisen ja kokeilun ennen kuin olen vienyt asioita käytäntöön. Tästä suuri kiitos Pelastusopiston johdolle, esihenkilöille ja kollegoille. 

– Erityisesti kiitän perhettäni ja läheisiäni, jotka ovat olleet tukena ja mahdollistaneet sen, että olen voinut olla monessa mukana. Kiitos kannustuksesta ja uskosta tekemisiini. 

Lämpimät onnittelut koko Pelastusopiston puolesta Matu! 

Lisätietoja

Matti Honkanen
Yliopettaja
029 545 3459, matti.honkanen@pelatusopisto.fi

Vuoden Palomies on tunnustuksenosoitus esimerkillisestä toiminnasta, erityistä tunnustusta ansaitsevan pelastustehtävän suorituksesta tai muusta teosta, joka kohottaa pelastusalan, pelastuslaitosten tai palokuntien arvonantoa. Valinnan tekee vuosittain toimikunta, johon kuuluu edustaja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK), Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL), Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta (JHL) ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta (SSPL). Vuoden Palomies on valittu vuodesta 1982 lähtien. Vuoden palomies 2022 julkistettiin Vuoden Palomies 40 vuotta -juhlatilaisuudessa Säätytalolla. 

Kategoria: Uutisia

  • « Previous Page
  • 1
  • …
  • 10
  • 11
  • 12
  • 13
  • 14
  • …
  • 36
  • Next Page »
  • Suomeksi (FI)
  • På svenska (SV)
Contacts  •  Search

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Emergency Services Academy Finland   •
Tel. +358 295 450 201
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Sitemap
Feedback and Questions

Pelastusopisto – Emergency Services Academy Finland

We provide vocational education for firefighters, sub-officers, fire officers and emergency response centre operators in Finland. We also offer a wide variety of specially tailored further training and in-service training for national and international professionals in the rescue and emergency field. We are also responsible for the training and recruitment of Finnish experts to international civil protection missions.

Education

Emergency Response Centre Operator »

Firefighter »

Sub-Officer »

Fire Officer »

Tailor-made Training »

Preparedness Training »

Shortcuts

Contacts »

RDI Services »

Contact Request for Training »

Library »

Material Bank »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Emergency Services Academy Finland
  •
P.O. Box 1122, FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Contact information
Data protection and processing of personal data
Accessibility statement
Provide feedback
About the website
Site map

Follow us

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close