Sain mahdollisuuden lähteä huhtikuussa Saksaan viisipäiväiselle väestönsuojelun kurssille. Koulutus järjestettiin European Security and Defence Collegen sateenvarjon alla. Meiltä pyydettiin pitämään kurssilla luento, sillä he halusivat kuulla Suomen toimintamalleista väestönsuojeluun varautumisessa. Kutsu tuli Pelastusopistolle, koska yksi lakisääteinen tehtävämme on antaa väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta.
Ensimmäisessä kurssin järjestäjien kanssa pidetyssä suunnittelupalaverissa sain kuvan, että Suomea katsotaan tässä asiassa ylöspäin ja toiminnastamme halutaan kuulla paljonkin. Sain myös käsityksen, että monessa Euroopan maassa väestönsuojelutoiminnan kehittäminen on vasta käynnistymässä.
Aloin silloin pohtia, mikä tilanne meillä Suomessa on väestönsuojeluun liittyen. Väestönsuojelun fyysisen perustan muodostaa maamme kattava väestönsuojaverkosto: Suomessa oli vuoden 2022 lopussa noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on paikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle. Tämä luo vahvan pohjan väestön suojaamiselle.
Kurssiin liittyvissä keskusteluissa nousi esiin myös evakuointiteema. Tiedämme Ukrainan kokemuksista – joita Suomessakin on tutkittu – että evakuoinnit eivät onnistuneet Venäjän ja Ukrainan välisen konfliktin kärjistyessä vuonna 2022. Suomessa evakuointeja on valmiusharjoituksissa harjoiteltu viime vuosina alueellisesti useaan otteeseen. Tulevana syksynä Lupa- ja valvontavirasto toteuttaa ensimmäisen valtakunnallisen valmiusharjoituksen, jossa koko maa voi harjoitella laajamittaista evakuointia eli väestönsiirtoa yhdessä. Pelastusopisto on siviilivalmiuden tiimillä tukemassa harjoituksen toteutusta.
Suomessa asioita pyritään tekemään yhdessä, niin myös väestönsuojelun osalta. Vuonna 2024 annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan jokaisella hyvinvointialueella on perustettava väestönsuojelun yhteistyöryhmä. Isossa kuvassa ryhmän tehtävänä on hyvinvointialueen pelastustoimen ja muiden viranomaisten vastuulla olevien väestönsuojelutehtäviin varautumisen ja suunnitelmien yhteensovittaminen.
Lisäksi huomasin sisäministeriön tiedotteen kehitettävästä sovelluksesta, joka varoittaa uhkaavista ilmavaaroista poikkeusolojen aikana. Sisäministeriön johtamana julkaistiin alkuvuonna myös useita oppaita väestönsuojista. Pelastusopisto sai olla mukana näiden oppaiden laadintatyössä. Kansalaisille on myös tietoa väestönsuojeluun varautumisesta Suomi.fi-sivustolla.
Tavoitteena lisätä Pelastusopiston väestönsuojelukoulutusta
Koulutuksen näkökulmasta aloin pohtia, millaisia väestönsuojelukoulutuksia me Pelastusopistossa tarjoamme. Järjestämämme koulutukset muodostuvat omista sekä tilatuista kursseista. Eniten väestönsuojeluaiheisia koulutuksia meiltä tilaa sisäministeriö: ne liittyvät esimerkiksi väestön evakuointeihin, sodan ajan uhkien arviointiin ja rauniopelastukseen. Mainittakoon, että tänä vuonna aloittaneen Lupa- ja valvontaviraston aloitteesta olemme yhteistyössä heidän kanssaan järjestäneet kuluvana vuonna jo useita evakuointeihin liittyviä koulutuksia valtakunnallisesti.
Niin sanotut omat väestönsuojelukurssit muodostuvat väestönsuojelun peruskursseista, joita toteutetaan lähi- sekä verkkokursseina. Tavoitteenamme on lisätä Pelastusopiston väestönsuojelun koulutustarjontaa. Tällä hetkellä suunnitteilla on väestönsuojelun jatkokurssi, jonka sisältöluonnoksen mukaan se keskittyisi väestönsuojan käyttöön, Venäjän asekyvykkyyksien tarkasteluun sekä muun muassa säteilymittaukseen. Muita tärkeitä teemoja olisivat esimerkiksi toiminta räjähdysvaarallisilla alueilla ja räjähteiden tunnistaminen. On hyvä tietää, että myös Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää varautumis- ja väestönsuojelukoulutusta maanlaajuisesti.
Tarvetta olisi vahvistaa myös strategisen tason väestönsuojelukoulutusta. Tähän kuuluu esimerkiksi se, miten sodan ajan uhkia arvioidaan sekä miten evakuointisuunnittelua toteutetaan omassa organisaatiossa tietoturvallisuus huomioiden.
Tutkinto-opetukseen sisältyy väestönsuojelun osa-alueita. Uusimpana päivityksenä pelastajien opetussuunnitelmaan lisätään sortumapelastusopetusta. Voidaan puhua myös asiayhteys huomioiden rauniopelastuksesta. Meillä on käynnissä sortumapelastamisen (SOPE) hanke, joka tuottaa opetusmateriaaleja ja koulutuspolun aiheeseen. Näitä materiaaleja hyödynnetään tutkinto- ja täydennyskoulutuksessa.
Väestönsuojeluun varautuminen noussut näkyväksi teemaksi Euroopassa
Muuttunut ja epävarma maailman tilanne – niin Euroopassa kuin Lähi-idässä – on nostanut väestönsuojeluun varautumisen näkyväksi teemaksi. Olemme Suomessa historiallisten kokemusten ja Venäjän toimintamallien kautta varautuneet jo vuosia kaikkein pahimpaan uhkamalliin eli sotilaallisen voiman käytön mahdollisuuteen. Eurooppa on herännyt saman uhan edessä, ja sotilaallisen varautumisen ohella myös väestönsuojelun kehittäminen saa arvoistansa huomiota.
Euroopan mailla ja myös Suomessa on edelleen tehtävää väestönsuojeluun varautumisessa, mutta pystyin ylpeänä lähtemään Saksaan kertomaan omasta toimintakulttuuristamme. Varaudutaan jatkossakin yhdessä, varmuuden vuoksi.
Petri Huttunen
Yliopettaja, tiiminvetäjä
Siviilivalmiuden tiimi

