Pelastusopisto on sisäministeriön toimeksiannosta toteuttanut Ukrainan opit -hankkeen, joka on kartoittanut Ukrainan väestönsuojelutoimintaa Venäjän laittoman hyökkäyssodan aikana. Hanke myös tuotti joukon suosituksia väestönsuojelun kehittämiseksi. Hankkeen projektipäällikkönä toimi YTT Marko Juutinen ja tutkijoina YTM Mikko Räkköläinen ja VTM Dan Sundblom. Sen loppuraportti julkaistaan 24. maaliskuuta.
– Ukrainasta otetaan toki jo oppia viranomaistoiminnan kehittämisessä. Ukrainan opit -hankkeen tarkoitus oli tuottaa herätteitä myös kokonaan uusien aiheiden tutkimukseen, kertoo Räkköläinen. Hän korostaa, ettei hankkeessa ole tehty laajaa Suomen väestönsuojelun nykytilanteen kartoitusta, eikä sen tuottamia suosituksia tulisi siksi nähdä kannanottona Suomen väestönsuojelun nykytilaan.
Väestönsuojelun on varauduttava moninaisiin ja muuttuviin haasteisiin
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei vastannut sellaista ydinasein käytävää suurvaltasotaa, jota väestönsuojelun suunnittelussa on totuttu käyttämään lähtökohtana. Sodan aikanakin tilanne on vaihtunut vuoden 2022 liikkuvasta sodankäynnistä nykyiseen kulutussotaan, jonka kohteena on Ukrainan kriittinen infrastruktuuri. Sotilaallisen tilanteen muuttuessa myös väestönsuojelun kohtaamat haasteet muuttuvat. Myös Suomessa väestönsuojelun suunnittelussa tulisi varautua laajaan kirjoon erityyppisiä kriisejä, sekä tilanteen muuttumiseen pitkäaikaisen kriisin aikana.
Eräs merkittävin hankkeen tuottama havaintokokonaisuus liittyy väestönsuojiin. Ukrainassa on siirrytty ”uuteen normaaliin”, jossa arkeen kuuluvat säännöllisesti eri mittaiset suojissa vietetyt jaksot.
– Tämänkaltainen jatkuva käyttö vaatii suojilta parempaa käytettävyyttä ja varavoiman sekä internetyhteyden kaltaisia perusmukavuuksia, jotta asukkaat jaksavat hakeutua niihin yhä uudelleen, sanoo Räkköläinen.
Ukraina on kehittänyt joukon digitaalisia väestönsuojelun työkaluja, joista myös Suomessa olisi syytä ottaa oppia. Keskeisin näistä on Air Alert -kännykkäsovellus, joka varoittaa asukkaita alueellisesti ilmaiskuista sekä muista sotilaallisista vaaroista. Lähimmän väestönsuojan löytämiseen ja vaikkapa vapaaehtoiseksi auttajaksi rekisteröitymiseen on myös olemassa omat sovelluksensa. Ukrainan opit -hanke suosittelee, että Suomessa vastaavia toiminallisuuksia luotaisiin ennakoivasti.
Häiriönsietokyky ylläpitää yhteiskunnan perustoimintoja kriisin aikana
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut häiriönsietokyvyn merkityksen yhteiskunnan perustoimintojen ylläpitämisessä. Laajojen, kriittistä infrastruktuuria vastaan tehtävien ilmahyökkäysten täydellinen torjuminen on nykyisellä teknologialla mahdotonta. Sähkön ja lämmön jakelun on pystyttävä kestämään vaurioita ja niiden nopeaan korjaamiseen on oltava riittävät resurssit.
Myös pelastustoimen on täytynyt kehittää häiriönsietokykyään, sillä Venäjä on toistuvasti iskenyt uudelleen pelastajien saavuttua paikalle. Ukrainan pelastustoimi onkin ottanut käyttöön materiaalisia ja taktisia ratkaisuja, joilla pelastajia pyritään suojaamaan vihollisen hyökkäyksiltä. Samankaltaisten toimintamallien kouluttaminen myös Suomessa olisi kustannustehokas varautumisen keino.
Ukrainan tilanne on osoittanut, että modernissa sodassa resurssien kulutus on niin suurta, ettei sitä voida käydä ilman ulkomaista apua.
– Tässä suhteessa Ukraina on luonut erinomaisen kyvyn hallinnoida ja jaella ulkomailta saapuvaa apua väestönsuojelun ja pelastustoimen käyttöön. Myös tästä järjestelmästä olisi syytä ottaa kotimaan poikkeusolovarautumisessa oppia, toteaa Räkköläinen.
Ukrainan opit -hankkeen tutkimusraportti on julkaistu Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta on saatavilla hankkeen verkkosivuilla.
Ruotsinkielinen tutkimusraportti julkaistaan huhtikuun aikana.
Lisätietoja:
Mikko Räkköläinen
tutkija
029 545 3479
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Marko Juutinen
projektipäällikkö, erikoistutkija
029 545 3423
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Mikko Hiltunen
pelastusylitarkastaja, sisäministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
