Tätä blogia kirjoittaessani Euroopan turvallisuusympäristössä on liikehdintää ja historiallisia kansallisia turvallisuuspäätöksiä valmistellaan kovaa tahtia Suomessa ja Ruotsissa. Sotilaallinen tilanne Ukrainassa on kestänyt reilun vuoden, kun Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat enenevässä määrin laajemmin Eurooppaan.
Varautuminen on pinnalla useassa puheenvuorossa ja uutisessa mediassakin. Ei sovi unohtaa, että varautuminen on jatkuvaa ja varautumisvelvollisuuden velvoittamaa arkista työtä useammalle toimijalle Suomessa. Varautumista tehdään kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti yhteistyössä.
Päivittyneet kansalliset uhkamallit vahvistavat varautumistyötä
Suomea koskevat uhkamallit ja -skenaariot on kuvattu äskettäin julkaistussa Kansallisessa riskiarviossa 2023. Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismiin pohjautuva kansallinen riskiarvio kuvaa jäsenmaidensa kansallisesti merkittävimmät uhkamallit ja -skenaariot, jotka uhkaavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.
Suomen osalta uhkamalleihin päivitettiin edelliseen kansalliseen riskiarvioon verrattuna äärimmäisen voimakas avaruusmyrsky sekä useampi yhtäaikainen laaja maastopalo. Näistä jälkimmäinen on toteutunut muun muassa Kalajoella kesällä 2021, ja enenevässä määrin sähköriippuvaista maailmaa laajemmin haavoittavaa avaruusmyrskyä varten varaudutaan.
Uutta päivitetyssä kansallisessa riskiarviossa on sekin, ettei uhkamallien todennäköisyyksiä enää arvioida, vaan uhkamallit arvioidaan taustatekijöiden, uhkan kohteen, toteutumistavan sekä vaikutusten ja häiriöiden ketjuuntumisen näkökulmista. Erityisesti häiriöiden ketjuuntumisen ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen keskinäisriippuvuuden näkökulma tulee korostuneesti esiin.
Tämä on tärkeä näkökulma myös organisaatiokohtaisia valmiussuunnitelmia laadittaessa: mitä vaikutuksia jonkin häiriötilanteen toteutuminen mahdollisesti aiheuttaa jossakin toisessa organisaation tuottamassa palvelussa ja miten näiden keskinäisriippuvuus on huomioitu valmiussuunnitelmassa?
Varautuminen ja siihen kouluttautuminen on ajankohtaista aina
Varautumisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa nykyisessä maailmantilanteessa, jossa Suomen lähiympäristössä on myös kansallista turvallisuuden tunnettamme heikentävä sotilaallinen konflikti. Paljon on varautumisen saralla kuitenkin tehty, esimerkiksi valmiuslakia on päivitetty ja rajaturvallisuuteen sekä puolustuskykyyn investoitu. Ajankohtainen sosiaali- ja terveystoimea sekä pelastustoimea koskeva hyvinvointialueuudistus ei vaikuttanut valmiuslain mukaiseen varautumisvelvollisuuteen, vaan tärkeä varautumistyö sielläkin jatkuu organisaatiorakenneuudistuksesta huolimatta. Erityisesti kunnallisen varautumistyön tukemiseen hyvinvointialueuudistus edellyttänee myös kunnilta aktiivista roolia toimivan ja ajantasaisen yhteistoiminnan varmistamiseksi.
Suomalaiseen kokonaisturvallisuuteen pohjautuva varautumisen yhteistoimintamalli on maailman kärkeä erityislaatuisuudellaan, jossa viranomaisten lisäksi myös esimerkiksi järjestöt, elinkeinoelämä, yritykset yksittäisiä kansalaisia unohtamatta varautuvat kukin omalla panoksellaan yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen. Varautumista siis tehdään koko ajan.
Pelastusopiston lakisääteinen tehtävä on varautumiskoulutuksen tuottaminen normaaliolojen häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Edellä mainittu koulutuskokonaisuus on erittäin kysyttyä ja varautumiskoulutusta pyritään järjestämään mahdollisimman laajasti, niin verkossa kuin lähikoulutuksena. Aluehallintoviratojen valmiusharjoitukset Pohjois-Suomeen ja Itä-Suomeen syksyllä 2023 viitoittavat myös osaltansa tietä entistä varautuneempaan ja kriisinkestävään Suomeen, jossa jokaisen organisaation ja yksilön panos on merkittävä. Jatketaan tärkeää varautumistyötä, yhteistyössä.
Matias Luostarinen
Vanhempi opettaja
Onnettomuuksien ehkäisy ja siviilivalmius
