Pelastusopiston ja sisäministeriön yhteinen Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -hanke loi katsauksen alan vaikuttavuuden arvioinnin nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä tuotti suosituksia vaikuttavuustyön kehittämiseksi. Hankkeella tuetaan pelastusalaa vaikuttavuustiedolla johtamiseen perustuvaan toimintakulttuuriin siirtymisessä.
Vaikuttavuustyön tueksi kaivataan koulutusta, ohjausta ja yhteisiä työkaluja
Hankkeeseen osallistuneet määrittelivät pelastusalan vaikuttavuuden strategisia tavoitteita tukevaksi, toimintaympäristön tarpeisiin vastaavaksi ja velvoitteiden vaatimaksi tekemiseksi, mikä saa aikaan pidempikestoisia yhteiskunnallisia muutoksia.
Vaikuttavuustyö nähdään tärkeäksi, mutta sen resursointi ja käytännöt vaihtelevat organisaatioittain. Työn tukena tulisi olla paitsi yhteisesti määriteltyjä valtakunnallisia vaikuttavuuskriteerejä, sovittuja toimintamalleja ja yhteisiä mittareita, myös tukea organisaatioiden oman arviointiosaamisen lisäämiseen sekä alueellisten toimintamallien ja -mittarien kehittämiseen. Muuttuvassa toimintaympäristössä vaikuttavuustavoitteita, mittareita ja toimintamalleja olisi tarpeellista myös tarkastella säännöllisesti ja päivittää tarpeen mukaan.
Digitalisaatio tukee tiedolla johtamista ja vaikuttavuustyötä
Vaikuttavuustietojen hallinnointiin tarvitaan yhteinen tietopohja ja toimiva kansallinen tiedonhallintajärjestelmä, jotka kokoavat vaikuttavuustiedon yhteen paikkaan ja mahdollistavat tietojen luotettavan vertailun ja tehokkaan hyödyntämisen. Eri tahojen sitoutuminen tietoaineiston tuottamiseen on edellytyksenä onnistumiselle.
Pelastusalan käynnissä olevat tietojärjestelmähankkeet ovat olennaisessa roolissa vaikuttavuustiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittämisessä. Teknologinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia vaikuttavuuden arviointiin, ja esimerkiksi koneoppimista, automatisaatiota ja ennakoivaa analytiikkaa kohtaan asetetaan paljon odotuksia.
Vaikuttavuustyön tueksi tarvitaan myös koordinoitua tiedolla johtamista sekä kansallisesti tuotettua, jatkuvasti päivittyvää pelastustoimen toimintaympäristöanalyysia. Mallia valtakunnalliselle toimintaympäristöanalyysille kehitetään paraikaa pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja sisäministeriön yhteistyössä, ja tätä työtä voidaan hyödyntää jatkossa myös vaikuttavuustarkastelussa.
Avaimina yhteistyö ja sitoutuminen
Pelastusalalla on vahva tahto kehittää vaikuttavuutta ja sen arviointia yhdessä. Tarve kulttuuriselle muutokselle on tunnistettu, ja matka kohti osallistavaa, vaikuttavuustietopohjaista ja arvioivaa pelastusalan toimintakulttuuria on käynnissä. Alan sisäinen ja ulkoinen yhteistyö sekä eri tahojen osallistaminen ja sitoutuminen kehittämiseen ovat avaimia onnistumiseen.
Jatkossa pelastusalan työn vaikuttavuutta tulisi arvioida vahvemmin myös yhtenä kokonaisturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavana turvallisuusviranomaisena sekä osana hyvinvointialueiden kokonaisvaikuttavuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla.
Vaikuttavuustarkastelu osaksi kaikkea tekemistä
Pelastusalan vaikuttavuusarvioinnin kehittämisessä on tärkeä lähteä liikkeelle ripeästi, pienikin askel kerrallaan. Kansallisen tason tehtävänä on tukea alueita vaikuttavuustyössä sekä tunnistaa ne asiat, joita voidaan ja kannattaa linjata ja ohjata valtakunnallisesti. Alan organisaatioissa vaikuttavuutta tulee mitata kansallisiin tavoitteisiin peilaten ja yhteisiä toimintamalleja hyödyntäen mutta tarvittaessa organisaation tarpeisiin räätälöiden.
Hankkeen perusteella pelastusalan vaikuttavuustarkastelu on edennyt pisimmälle onnettomuuksien ehkäisytyössä. Eniten kehittämistarpeita koetaan varautumisen ja väestönsuojelun vaikuttavuuden arvioinnissa. Jatkossa voisikin olla hyödyllistä pohtia, tarvittaisiinko esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman kaltaista ohjelmatyötä pelastustoimen muidenkin palvelukokonaisuuksien vaikuttavuustyön tueksi.
Sisäministeriö on sitoutunut pelastusalan vaikuttavuustyön kansalliseen kehittämiseen, alueiden tukemiseen ja vaikuttavuustarkastelun sitomiseen ohjauksen työkaluihin. Hankkeessa on laadittu myös suunnitelma vaikuttavuustavoitteiden määrittelemiseksi sekä toimintamallien ja mittarien kehittämiseksi.
Organisaatiot voivat lähteä liikkeelle määrittelemällä organisaatioon konkreettisen ja selkeän vaikuttavuusarvioinnin mallin, jossa vaikuttavuus linkittyy kaikkeen tekemiseen ja jota organisaation johtaminen, rakenteet, prosessit ja toimintamallit tukevat. Yksittäiset alan ammattilaiset voivat pohtia oman työnsä vaikuttavuutta, osallistua kehitysprojekteihin, antaa ja vastaanottaa palautetta sekä viestiä työn vaikuttavuudesta alan sisällä ja ulkopuolella. Tulevaisuudessa vaikuttavuuden tarkastelun tulee olla realistista, innostavaa ja yhdessä tekemiseen kannustavaa – osa jokaisen pelastusalan ammattilaisen työtä.
Jaana Määttälä
johtava asiantuntija
sisäministeriön pelastusosasto
Aino Harinen
projektipäällikkö
sisäministeriön pelastusosasto
Harinen toimi Pelastustoimen vaikuttavuus -hankkeen aikana Pelastusopistolla tutkijana ja hankkeen projektipäällikkönä.
Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -hanke
Pelastusopisto ja sisäministeriö ovat toteuttaneet Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshanketta 1.5.2024–28.2.2025. Hankkeessa on kartoitettu pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaamisen nykytila ja tehty suunnitelma sen kehittämiseksi. Nykytilaa kartoitettiin pelastuslaitoksille suunnatulla kyselyllä sekä avoimissa työpajoissa ja verkkopaneelissa.
Yhteistä ymmärrystä vaikuttavuudesta ja sen mittaamisen merkityksestä on vahvistettu sekä näkemyksiä mittaamisen kehittämistarpeista kerätty hankkeen kohtaamisissa. Hanke kutsuu kaikki teemasta kiinnostuneet mukaan keskustelemaan ja kehittämään pelastusalan palveluiden vaikuttavuuden mittaamista myös hankkeen päätyttyä.
Kolumni on julkaistu sisäministeriön verkkosivuilla 14.2.2025.
