Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Kohti onnistumisia – yhdessä kohti kansallista sortumapelastamisen toimintamallia

9.9.2025 - Marjo Pitkänen

  • 9.9.2025
  • Blogi, TKI-toiminta
Sortunut rakennus etualalla, taustalla pelastushenkilöstöä.

Kohti onnistumisia – yhdessä kohti kansallista sortumapelastamisen toimintamallia

Jokainen meistä muistaa nähneensä uutisia rakennusten, katosten tai siltojen sortumisista – ja sen, kuinka hetki voi muuttaa arjen kaaokseksi. Resilienssi on koetuksella. Pelastustoimi hälytetään sortumapelastustehtävälle, joka edellyttää erikoisosaamista. Tilannepaikalla pelastajat toimivat poikkeuksellisen vaativissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Onnistuminen tehtävässä ei kuitenkaan ole vain pelastajien käsissä, vaan edellyttää monialaista yhteistoimintaa eri viranomaisten, asiantuntijatahojen ja muiden toimijoiden välillä.

Sortumapelastamisen kansallinen toimintamalli ja koulutuspolku (SOPE) -hankkeessa on kuluneen vuoden aikana otettu merkittäviä askeleita kohti kansallisen sortumapelastamisen toimintamallin ja sitä tukevan koulutuspolun rakentamista. Työ on ollut laajasti verkostoitunutta, ja onnistumiset ovat syntyneet ennen kaikkea eri toimijoiden vahvan yhteistyön, aktiivisen kehittämisen ja yhteisen tavoitteen ansiosta.

Sortuma- vai rauniopelastamista?

Käytettävästä termistä käydään paljon keskustelua. Onko kyse sortumapelastamisesta vai rauniopelastamisesta? Sortumapelastaminen on yleistermi kaikelle pelastustoiminnalle, jota toteutetaan sortumaonnettomuuksissa. Sortuma voi syntyä esimerkiksi rakennuksen, sillan tai muun ihmisen tekemän rakenteen pettämisestä, mutta myös luonnonmuodostelman, kuten maan tai lumen, liikkeistä. Jos kyse on ihmisen rakentaman rakenteen romahtamisesta, käytetään usein termiä rauniopelastaminen.

Termiä merkityksellisempää on kuitenkin ymmärtää, että osaaminen on ratkaisevaa. Samalla on tärkeää muistaa, että toiminta kytkeytyy merkittävällä tavalla kansalliseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan resilienssiin.  Sortumaonnettomuustilanteissa nopea, koulutettu ja yhteisen mallin mukainen toiminta maksimoi pelastustoiminnan tehokkuuden ja loukkaantuneiden selviytymismahdollisuudet. Turvallisesti ja ammattimaisesti toteutettu sortumapelastaminen suojaa sekä uhreja että pelastajia ja ehkäisee lisäonnettomuuksia.

Mitä sortumapelastaminen on – ja miksi se on niin vaativaa?

Sortumapelastaminen on osa normaaliajan pelastustoimintaa, mutta sen merkitys korostuu erityisesti poikkeusoloissa, esimerkiksi sotilaallisen uhkan tai kriisitilanteen yhteydessä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) tarjoaa sortumapelastamiselle ja väestönsuojelulle yhtenäisen ja systemaattisen viitekehyksen. Strategiassa korostuvat:

  • eri toimijoiden tiivis yhteistyö – viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset
  • selkeä roolitus ja vastuunjako
  • varautumisen ja harjoittelun merkitys
  • sujuva yhteistoiminta ja tiedonkulku
  • jatkuva seuranta ja kehittäminen.

Sortumapelastaminen on monivaiheinen, moniammatillinen ja ajallisesti etenevä kokonaisuus. Se yhdistää teknisen pelastamisen, johtamisen, viestinnän, turvallisuuden, tilannekuvan muodostamisen ja resurssien hallinnan. Onnistuminen vaatii roolitettua, harjoiteltua ja standardoitua yhteistyötä niin pelastustoimen, johtamistoimintojen, viranomaisten kuin muiden asiantuntijatahojen välillä.

Onnistuminen edellyttää myös resursseja: harjoitusympäristöjä, joissa voidaan kehittää osaamista ja suorituskykyä kaikilla tasoilla, sekä ajanmukaista kalustoa, joka tukee tehokasta toimintaa. Vaikka nämä eivät ole SOPE-hankkeen kehittämistyön ydintä, nousevat ne toistuvasti esille eri yhteyksissä – miten turvataan riittävät resurssit nyt ja tulevaisuudessa?

Yhteistyö on ollut hankkeessa avainasemassa

Helsingin kaupungin pelastuslaitos on hankkeen osatoteuttajana tuonut hankkeen kehittämistyöhön vahvan panoksen ja omaa osaamistaan. Myös hankkeen kehittämisryhmä on ollut keskeisessä roolissa hanketyössä. Ryhmä on tuonut mukaan vankkaa ammattitaitoa, aktiivisuutta ja ennen kaikkea halua kehittää sortumapelastamisen toimintaa kansallisesti. Kehittämisryhmän työpanos on näkynyt niin suunnittelussa, koulutuksissa kuin materiaalien tuottamisessa.

SOPE-hankkeen aikana on oltu tiiviisti mukana erilaisissa tilaisuuksissa, koulutuksissa ja harjoituksissa. Näiden kautta on saatu tietoa eri alueiden pelastustoimen sortumapelastusosaamisen nykytilasta ja suorituskyvystä sekä arvokasta kokemusta ja oppeja, joita on hyödynnetty hankkeen kehittämistyössä. Hankkeessa on tehty yhteistyötä myös muiden valtakunnallisten hankkeiden kanssa – jakamalla osaamista, vahvistamalla vaikuttavuutta ja hyödyntämällä jo saavutettuja tuloksia.

Suorituskykyä pitäisi parantaa, missä viipyy malli sen kehittämiseen?

Kysymys esitetään hankkeelle usein. Hyvinvointialueen pelastustoimella on tarve suunnitella resurssien käyttöä, koulutuksia ja hankintoja. Suorituskykyä tulisi saada nostettua nopealla aikataululla.

SOPE-hankkeessa on otettu merkittäviä askeleita kohti kansallista sortumapelastamisen toimintamallia ja koulutuspolkua. Toimintamallin ja osaamisvaatimusten määrittelytyö on loppusuoralla ja siinä on hyödynnetty jo olemassa olevaa tietoa ja malleja – pyörää ei ole tarvinnut keksiä uudelleen. Koulutuspolku on rakentunut ja siinä on huomioitu toimijoiden erilaiset taustat ja tiedontarpeet. Koulutuspolku alkaa johdantotasosta päättyen kouluttajatasoon, pelastustoiminnan johtamista unohtamatta. Koulutusmateriaalin teko on meneillään Koulumaalissa ja samalla mietitään ratkaisua siihen, miten mahdollistetaan oppiminen pelastustoimen ulkopuolisten toimijoiden osalta.

Pelastustoimen ulkopuolisten toimijoiden osaamisen kehittäminen korostuu

Työn edetessä on vahvistunut entisestään käsitys siitä, että sortumapelastamisen onnistuminen vaatii laajaa osaamista myös pelastustoimen ulkopuolisilta toimijoilta. Tämä on noussut esiin erityisesti kahdessa keskeisessä kokonaisuudessa:

Koiratoiminnan kehittäminen

Koirien käyttö sortumapelastamisen etsinnässä on olennainen osa kokonaisuutta, ei erillinen toiminto. Jotta suorituskyky olisi valtakunnallisesti tasalaatuista, turvallista, tehokasta ja luotettavaa, tarvitaan kansallisesti yhdenmukainen toimintamalli myös pelastustoimia tukevaan koiratoimintaan. SOPE-hanke tuottaa tämän mallin yhteistyössä alan toimijoiden kanssa, ja sen huomioiminen on tärkeää myös pelastuslaitosten omassa kehittämistyössä.

Muiden asiantuntija- ja tukitoimijoiden rooli

Sortumapelastaminen ei ole pelkästään pelastustoimen asia. Onnistuminen edellyttää tiivistä yhteistoimintaa myös muiden asiantuntijatahojen, kuten muiden viranomaisten, kuntien, teknisten toimijoiden ja järjestöjen edustajien kanssa. Näiden toimijoiden on tärkeää tuntea pelastustoiminnan perusteet ja erityisesti sortumapelastuksen turvallisuusnäkökulmat, sillä sortumapelastustilanteissa työskennellään yhteisellä työpaikalla.

Työ kohti onnistumisia jatkuu

Mitään pikaratkaisua suorituskyvyn kehittämiseen ei hankkeella ole antaa. Työ etenee suunnitellussa aikataulussa, valmista on vuoden päästä. Sitä ennen tapahtuu kuitenkin asioita, jotka tukevat osaamisen kehittymistä ja sortumapelastamisen suunnitteluun liittyviä asioita.

Koulutuskokonaisuuden ensimmäinen verkkokurssi, Johdantokurssi sortumapelastamiseen, päästään pilotoimaan syksyn aikana eri yhteyksissä. Muut verkkokurssit seuraavat perässä ensi vuoden puolella, tavoitteena saada ne valmiiksi kevään 2026 aikana. Ratkaistavana on vielä muun muassa kalusto- ja harjoitusympäristövaatimusten huomioiminen riittävän suorituskyvyn saavuttamiseksi.

”Työ ja tekeminen jatkuu – myös osana kansallisen turvallisuuden ja resilienssin kehittämistä.”

Nina Pulli
Projektipäällikkö
SOPE-hanke

Lue lisää hankkeesta
Palosuojelurahaston logo.

Inläggsnavigering

Edellinen
Arkisto

Kategoria: Blogi, TKI-toiminta

Kontaktinformation  •  Sök
Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter
Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close