Pelastusopiston verkkosivusto
Siirry Sisältöön
  • SV
    • Suomeksi (FI)
    • In English (EN)
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande
  • Framsida
  • Examensutbildning
    • Nödcentraloperatörsexamen
      • Yrkesbeskrivning, nödcentraloperatör
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Räddarexamen
      • Yrkesbeskrivning, räddare
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Underbefälsexamen
      • Yrkesbeskrivning, underbefälsexamen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Befälsexamen för räddningsbranschen (YH)
      • Yrkesbeskrivning, befäl inom räddningsbranschen
      • Urvalsgrunder
      • Urvalsprov
    • Konditionstest
    • Att studera vid Räddningsinstitutet
      • Räddningsinstitutets studerandeförening
      • Studiesociala ärenden
  • Övrig utbildning
    • Kurs- och utbildningskalender
    • Internationell räddningsverksamhet
    • Avtalspersonalens utbildning
      • Avtalspersonalens kurser
      • Avtalspersonalens befälskurser
      • Att bli ansvarig utbildare
    • Fortbildning
    • Beredskapsutbildning
  • Forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet
    • Pronto
  • Biblioteks- och informationstjänster
    • Biblioteket
    • Publikationer och material
      • Publikationsserie A: Läromedel
      • Publikationsserie B: Forskningsrapporter
    • Statistik (Pronto)
  • Erkännande av yrkeskvalifikationer
  • Information om Räddningsinstitutet
    • Samhällsansvar och hållbarhet
    • För besökare
    • Övningsområde och inlärningsmiljöer
    • Restaurang Tulikukko
  • Kontaktuppgifter
    • Kartor och köranvisningar
    • För medierna
    • Ge respons!
    • Räddningsinstitutets krypterade e-post
    • Anmälningskanal
    • Dataskydd och behandling av personuppgifter
    • Information om webbplatsen
      • Sidkarta
      • Tillgänglighetsutlåtande

Litiumioniakut helpottavat arkea – mutta voivat aiheuttaa vakavan paloriskin

6.5.2025 - Marjo Pitkänen

  • 6.5.2025
  • 4T puheenvuorot, Blogi, TKI-toiminta
Kotitalon pihamaalla ruohonleikkuri, mootorisaha, porakone ja muita työkaluja.

LION-hankkeessa julkaistaan suosituksista kolmen blogin sarja. Seuraavat kaksi blogia julkaistaan syksyllä 2025.

Litiumioniakut ovat nykyään osa arkea – niitä löytyy lähes jokaisesta kodista. Sähköpyörät, potkulaudat, työkalut, kännykät ja jopa kotien energiavarastot toimivat usein litiumioniakuilla. Kevyet ja tehokkaat akut helpottavat arkea, mutta niiden käyttöön liittyy myös piileviä riskejä, joista jokaisen käyttäjän olisi hyvä olla tietoinen.

Pelastusopiston LION-hanke on julkaissut kotitalouksille suunnatut suositukset litiumioniakkujen turvallisesta käytöstä, säilytyksestä ja kierrätyksestä. Ohjeiden tavoitteena on lisätä tietoa ja ehkäistä akkujen aiheuttamia tulipaloja kodeissa.

Tulipalo voi alkaa huomaamatta

Litiumioniakku ei tarvitse palaakseen ulkoista happea, mikä tekee sen sammuttamisesta haastavaa. Yksittäinen akku voi syttyä nopeasti, mutta se myös sammuu nopeasti. Monikennoiset akut – kuten sähköpyörissä ja -skuuteissa – palavat pidempään ja voimakkaammin. Palon voimakkuuteen vaikuttavat akun koko ja lataustaso.

Litiumioniakkupalot voivat myös synnyttää heitteitä eli kuumia, palavia kappaleita, jotka voivat sytyttää muita materiaaleja jopa useiden metrien päästä alkuperäisestä palopaikasta.

Kotien yleisimmät litiumioniakkupalot liittyvät pienakkuihin, kuten akkutyökaluihin. Viiden viime vuoden aikana Suomessa on raportoitu 88 tulipaloa, joiden syyksi on arvioitu akkutyökalujen akut. Laitteet altistuvat helposti kolhuille, lämpötilavaihteluille ja valvomattomalle lataukselle. Eniten henkilövahinkoja ovat aiheuttaneet aiheuttavat sähköpyörien, -mopojen ja -potkulautojen akut, jotka ovat aiheuttaneet 93 tulipaloa samassa ajassa. Erityisen vaarallisia ne ovat, jos niitä ladataan esimerkiksi eteisessä, jolloin palo voi estää turvallisen poistumisen asunnosta.

Katso, kuinka sähköpyörä ja -skuuttipalo etenee:

Akkupalo huoneistossa
Akkupalo pyörävarastossa

Videot toteutettiin yhteistyössä Huoneistopalot-hankkeen kanssa.

Näin lataat turvallisesti – viisi ohjetta kotiin

  1. Lataa laitteet valvotusti ja varmista, ettei lähellä ole helposti syttyvää materiaalia.
    Esimerkiksi kännykkää ei tule ladata sohvalla tai sängyssä. Keittiön työtaso on hyvä latauspaikka. Siitä vikaantuneen akun voi nopeasti pudottaa tiskialtaaseen ja upottaa laitteen veteen.
  2. Älä lataa tai säilytä akkulaitteita poistumisteillä ja vältä lataamista sisätiloissa.
    Sähköpyöriä ja -potkulautoja ei tulisi pitää sisätiloissa. Sähköpyörien ja -potkulautojen säilytys- ja lataustilassa tulisi olla hyvä ilmanvaihto ja läheisyydessä ei saisi olla helposti syttyvää materiaalia.
  3. Käytä laadukkaita tuotteita ja tarkkaile laitteiden kuntoa.
    Käytä tunnettujen valmistajien tuotteita. Jos laite vaurioituu, ota se pois käytöstä ja siirrä se turvalliseen paikkaan. Toimita vaurioitunut laite keräyspisteen työntekijälle.
  4. Asenna palovaroitin lataustilaan.
    Häkää ja savua tunnistava yhdistelmävaroitin on paras vaihtoehto, sillä litiumioniakku muodostaa ennen paloa häkää ja hiilidioksidia.
  5. Älä käytä tai lataa akkuja, joita ei ole käytetty pitkään aikaan.
    Käytöstä pois olleiden akkujen kenno voi vioittua ja aiheuttaa syttymisriskin.

Toimi näin akkupalon syttyessä

Älä hengitä akusta purkautuvia kaasuja.
Jos tilassa on liekkejä tai savukaasuja, poistu tilasta ja soita hätänumeroon 112.

Jos et altistu kaasuille eikä liekkejä näy (akku savuaa)

  1. Irrota latausjohto pistorasiasta ja työnnä akku vesiastiaan.
    Siirrä akku vesiastiaan varrellista apuvälinettä käyttäen – älä koske akkuun paljain käsin. Anna akun olla vedessä vähintään 30 minuuttia.
  2. Siirrä vesiastia ulos paikkaan, josta sen voi viedä kierrätykseen.
    Akun saa viedä kierrätykseen aikaisintaan 12 tunnin kuluttua suljetussa metalliastiassa.

Jos akkua ei voi siirtää

  1. Poistu tilasta, sulje ovi ja soita hätänumeroon 112.
    Voit ennen tilasta poistumista peittää akun akkupalopeitteellä tai sammuttaa akun ympärillä palavat materiaalit, mikäli voit tehdä sen turvallisesti.

Katso tarkemmat ohjeet suositusten liitteistä:

Litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa

Lataa akku säännöllisesti

Säännöllinen ylläpitolataus estää akkujen vanhentumista ja ylläpitää turvallisuutta. Pitkään käytöstä pois olleet litiumioniakut purkautuvat hitaasti tyhjiksi ja akkukenno voi vioittua, kun lataustaso pienenee riittävästi. Pitkään käyttämättömänä olleen litiumioniakun lataaminen voi aiheuttaa syttymisriskin.

Vanhat akut kierrätykseen – ei sekajätteeseen

Käytetyt ja vioittuneet litiumioniakut tulee aina kierrättää virallisesti. Teippaa navat, jotta oikosulku ei pääse syntymään, ja toimita akku akkuja myyvään liikkeeseen tai alueelliseen kierrätyspisteeseen. Sekajätteeseen akkuja ei saa missään nimessä laittaa.

Huomioi turvallisuus myös kotien energiavarastoissa

Aurinkosähkön yleistyessä yhä useampi kotitalous hankkii litiumioniakulla toimivan energiavaraston. Energiavarastot mahdollistavat auringon tuottaman sähkön varastoimisen omaan käyttöön, esimerkiksi silloin kun kulutus on vähäistä. Samalla ne tuovat mukanaan uusia turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia.

Litiumioniakuston vikaantuessa voi syntyä lämpökarkaaminen – ilmiö, jossa akku kuumenee hallitsemattomasti ja vapauttaa helposti syttyviä kaasuja. Tällainen palo on vaikeasti sammutettava ja voi kestää pitkään. Tästä syystä energiavaraston sijoituspaikka on syytä suunnitella huolellisesti.

Laitteistoa ei tule asentaa asuin- tai oleskelutiloihin, vaan erilliseen, hyvin tuuletettuun tilaan, jossa on oma ilmanvaihto ja palovaroitin. Asennuspaikan tulee myös olla sellainen, että mahdollisen palon leviäminen voidaan estää ja ihmisillä on esteetön mahdollisuus poistua rakennuksesta ajoissa.

Asennuksessa tulee noudattaa valmistajan ohjeita, ja myyjältä kannattaa varmistaa myös toimintaohjeet mahdollisia häiriö- tai vaaratilanteita varten. Joissain tapauksissa kotiakun asennus voi vaikuttaa rakennuksen käyttötarkoitukseen, jolloin on tarpeen hakea rakennus- tai toimenpidelupa paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta.

Tutustu Pelastusopiston suosituksiin:

Litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa
Litiumioniakkuenergiavarastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus


Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
LION-hanke

Jari Mikkonen
Tutkija
LION-hanke

Tutustu LION-hankkeeseen
PSR Palosuojelurahasto -logo.

Inläggsnavigering

Edellinen
Arkisto

Kategoria: 4T puheenvuorot, Blogi, TKI-toiminta

  • Suomeksi (FI)
  • In English (EN)
Kontaktinformation  •  Sök

Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Yhteystiedot
Tietosuoja
Saavutettavuus
Kysy ja anna palautetta
Sivukartta

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

Pelastusopisto   •   Vaihde puh. 0295 450 201
PL 1122 (Hulkontie 83), 70821 Kuopio
Sähköposti pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Räddningsinstitutet   •   Tfn +358 295 450 201
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Tietoa sivustosta
Tietosuoja
Saavutettavuus
Sivukartta
Kysy ja anna palautetta
Sidkarta
Frågor och synpunkter

Räddningsinstitutet

Räddningsinstitutet ordnar grundläggande yrkesutbildning och fortbildning för räddningsväsendet och nödcentralerna samt beredskapsutbildning. Vid sidan om utbildningsuppdraget svarar Räddningsinstitutet för samordningen av forskningsverksamheten inom hela räddningsväsendet i Finland och upprätthåller räddningsväsendets centralbibliotek. Räddningsinstitutet ansvarar för utbildning och rekrytering av sakkunniga samt skickar dem till operationer i utlandet.

Utbildning

Nödcentaloperatörsexamen »

Räddningsmannaexamen »

Underbefälsexamen »

Befälsexamen för räddningsbranschen (YH) »

Fortbildning »

Beredskapsutbildning »

Snabblänkar

Kontaktinformation »

Forskning och utveckling »

Bibliotek »

Materialbank »

Lediga jobb »

Tietosuoja
Saavutettavuus


Räddningsinstitutet   •
PB 1122 (Hulkontie 83), FI-70821 Kuopio, Finland
pelastusopisto@pelastusopisto.fi

Kontaktuppgifter
Dataskydd och behandling av personuppgifter
Tillgänglighetsutlåtande
Ge respons
Information om webbplatsen
Sidkarta
Anmälningskanal

Följ oss

  • Facebook
  • Instagram
  • LinkedIn
  • Twitter
  • YouTube

© 2025 · PelastusopistoTakaisin ylös

close