Pelastusopistolla on käynnistynyt Litiumioniakkujen elinkaaren paloturvallisuus- ja varautumisohjeet -hanke (LION), joka luo litiumioniakkupaloja koskevat palo- ja työturvallisuusohjeistukset pelastuslaitosten käyttöön ja viestii litiumioniakkupaloista myös laajemmille kohderyhmille.
Litiumioniakkupaloissa kehittyy myrkyllisiä kaasuja, joilta pelastajan tulisi pystyä suojautumaan oikeaoppisesti. Haastavia kohteita ovat erityisesti suljetut ja maanalaiset tilat, joissa kaasut eivät pääse poistumaan vapaasti.
Litiumioniakkujen vikaantuessa akut alkavat lämmetä ja savuttaa. Tällöin syntyy helposti syttyviä kaasuja, jotka aiheuttavat leimahduksen vaaran. Reaktiota kutsutaan termiseksi karkaamiseksi. Myös vesi ja mahdolliset epäpuhtaudet sammutustyön yhteydessä lisäävät riskiä vedyn syntymiselle, joka lisää leimahduksen vaaraa. Riskit tulee aina huomioida sammutustyössä ja akkujen siirrossa.
– Litiumioniakkupalot tulevat lisääntymään akkujen lisääntyessä, ja tietoa siitä, miten niiden kanssa tulee toimia pelastustoiminnassa, on erittäin tärkeää tutkia sekä kouluttaa pelastusalan ammattilaisille, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen.
Hankkeessa kootaan tietopankki altistumisesta, suojautumisesta ja sammutuksesta
LION-hanke tutustuu kansallisiin ja kansainvälisiin pelastustoimen ohjeistuksiin ja toimintamalleihin sekä litiumioniakkuteknologia-alan yrityksiin ja toimijoihin. Selvitystyön pohjalta rakennetaan tietopankki pelastajien altistumisesta ja suojavarusteista sekä tehokkaimmista sammutustekniikoista ja -taktiikoista.
Lisäksi hanke luo turvaohjesuositukset litiumioniakkujen valmistuslinjoille sekä akkujen käsittelyyn ja purkamiseen pelastustoimen näkökulmasta. Hankkeessa tarkastellaan myös litiumioniakkujen turvallisuutta energiavarastoina.
Litiumioniakuissa on vaaroja, jotka kaikkien käyttäjien tulisi tietää: Tulipalo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti
Aihe on ajankohtainen ja tärkeä paloturvallisuuden kannalta, sillä esimerkiksi vuonna 2023 kodeissa ja yrityksissä tapahtui noin 60 litiumioniakkupaloa, joista suurin osa aiheutti hengenvaaraa ihmisille. Useammassa tapauksessa palo oli saanut alkunsa latauksessa olleesta pienakusta tai laitteesta.
Tietoa litiumioniakkujen paloturvallisuudesta tulee lisätä
Litiumioniakkujen ikääntyminen ja niiden käytön lisääntyminen kasvattavat paloriskiä. Palo voi alkaa huomaamatta ja kehittyä nopeasti. Sen sammuttaminen on haastavaa myös pelastustoimelle. Litiumioniakkupalot voivat olla voimakkaita, ja niiden paloaika vaihtelee akun koon ja tyypin mukaan.
Tietoa akkujen turvallisesta käytöstä ja mahdolliseen akkupaloon varautumisesta onkin tarpeen lisätä. Tietoa tarvitaan akkujen turvallisesta käytöstä, säilytyksestä, valvotun latauksen tärkeydestä ja käytönjälkeisestä kierrätyksestä.
– Esimerkiksi akkukäyttöisten potkulautojen tai polkupyörien lataaminen asunnon eteisessä ei ole turvallisin vaihtoehto, sillä palon sattuessa se voi estää turvallisen poistumisen asunnosta, kertoo Pelastusopiston tutkija Jari Mikkonen.
Jos akkua ei saa heti siirrettyä tai sammutettua, on turvallisempaa soittaa 112, poistua tilasta ja sulkea ovat tilasta poistuttaessa, jottei palo ja savukaasut pääse leviämään laajemmin.
– Palanut sähköauton tai energiavaraston litiumioniakku voi syttyä vielä uudelleen ensimmäisen sammuttamisen jälkeen pitkänkin ajan kuluttua, kertoo Pelastusopiston suunnittelija Kimmo Rytkönen.
Hanke kestää vuoden 2025 loppuun ja sitä rahoittaa Palosuojelurahasto. Hankkeen etenemisestä ja tilaisuuksista viestitään hankkeen verkkosivulla www.pelastusopisto.fi/lion ja sosiaalisessa mediassa tunnisteella #LIONhanke.
Lisätietoa:
Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi
029 545 3498
Jari Mikkonen
Tutkija
jari.mikkonen@pelastusopisto.fi
029 545 3497
