Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -raportin mukaan suomalaisten asenteet pelastustoimea kohtaan ovat pysyneet positiivisina. Maailman tapahtumat, esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, näkyvät selvästi siinä, miten todennäköisinä suomalaiset pitävät erilaisten riskien mahdollista toteutumista. Samoin suomalaiset kokevat esimerkiksi väestönsuojelun aiempaa tarpeellisemmaksi.
Suomalaisten pelastusasenteet 2023 -raportin mukaan suomalaiset suhtautuvat edelleen pelastustoimeen positiivisesti. Pelastustoimi nähdään yleisesti ottaen luotettavana, ammattitaitoisena ja tehokkaana. Miehet ja nuoret suhtautuvat pelastustoimeen hieman naisia ja vanhempia vastaajia negatiivisemmin.
Tutkimuksessa selvitetään muun muassa suomalaisten riskikokemuksia, varautumista, turvallisuusosaamista, käsityksiä pelastustoimesta ja kokemuksia pelastushenkilöstöstä. Sisäministeriön Pelastusopistolta tilaama tutkimus toteutettiin verkkopaneelikyselynä, johon vastasi noin 3 000 ihmistä ympäri maan. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 lähtien kolmen vuoden välein.
Suomalaiset pitävät hyökkäyssodan riskiä todennäköisempänä kuin kolme vuotta sitten
Venäjän Ukrainaan aloittaman aggressiivisen hyökkäyssodan vuoksi myös Suomeen kohdistuvaa hyökkäyssotaa pidettiin selvästi aiempaa todennäköisempänä. Tämä näkyi myös kysymyksissä, jotka koskivat väestönsuojelun tarpeellisuutta: yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kokee väestönsuojelun tarpeelliseksi turvallisuustoimeksi. Väestönsuojelulla tarkoitetaan viranomaisten toimia, joilla suojataan siviilejä aseellisissa selkkauksissa. Jo vuonna 2020 väestösuojelun koettu tarpeellisuus kaksinkertaistui ja tänä vuonna kokemus jatkui vahvistumistaan.
Pandemiaa vastaajat pitivät sen sijaan selkeästi vähemmän todennäköisenä kuin vuonna 2020. Kokemukset eri riskien todennäköisyyksistä vaihtelivat vastaajan iän, asumismuodon ja sukupuolen mukaan. Miehet kokivat kaikkien riskien todennäköisyydet pienempinä kuin naiset.
Lähes kaikki suomalaiset tietävät hätänumeron – turvallisuusosaamisessa silti paljon parantamisen varaa
Suomalaisten mielestä tärkeimmät varautumiskeinot ovat muun muassa palovaroitin ja ensiapupakkaus tai -välineet. Kotivara kasvatti suosiotaan varautumiskeinona, mutta samalla vain joka kuudes suomalainen osaa määritellä, mitä kotivaralla tarkoitetaan. Esimerkiksi vain joka neljäs suomalainen tiesi, että kotivaralla tulisi pärjätä ilman ulkopuolista apua 72 tuntia.
Lähes kaikki suomalaiset tietävät hätänumeron. Sen sijaan vain 10 prosenttia suomalaisista osaa kertoa, miten tulisi toimia kuulleessaan yleisen vaaramerkin. Yleisen vaaramerkin kuultua tulisi suojautua sisälle, sulkea ovet ja ikkuna-aukot sekä avata radio ja odottaa tarkempia toimintaohjeita.
Perinteiset viestintäkanavat korostuvat siinä, miten ihmiset haluavat informaatiota mahdollisista vaaratilanteista. Noin puolet suomalaisista toivoisi vaaratiedotteet tekstiviestitse.
Lisätiedot:
tutkija Oliver Saal, Pelastusopisto, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
erikoistutkija Alisa Puustinen, Pelastusopisto, etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
neuvotteleva virkamies Teija Mankkinen, etunimi.sukunimi@gov.fi
