Pelastusopiston toteuttama ja sisäministeriön rahoittama ja ohjaama Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshanke päättyy 28.2.2025.
Hankkeen tavoitteena on ollut tukea pelastusalan siirtymistä kohti vahvempaa tiedolla johtamista sekä luoda pohjaa uudenlaiselle, systemaattiseen vaikuttavuuden arviointiin ja kehittämiseen perustuvalle toimintakulttuurille. Hanke toteutettiin laajassa yhteistyöverkostossa, johon kutsuttiin mukaan pelastus- ja lähialojen vaikuttavuustyötä tehneet ja siitä kiinnostuneet asiantuntijat eri organisaatioista.
Hankkeessa luotiin katsaus pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin nykytilaan ja tehtiin suunnitelma vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi. Hankkeessa kartoitettiin pelastusalan aiempia vaikuttavuuteen linkittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, tunnistettuja vaikuttavuustavoitteita sekä niiden toteuman arviointiin tuotettuja toimintamalleja. Työpajoissa ja kohtaamisissa keskusteltiin pelastusalan vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista, vahvistettiin yhteistä ymmärrystä vaikuttavuustyöstä ja jaettiin hyviä toimintamalleja. Oppia pelastusalan vaikuttavuustyöhön haettiin myös keskustelemalla muun muassa sosiaali- ja terveystoimen, valtiovarainministeriön, muiden turvallisuusviranomaisten ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa.
Hankkeen loppuraportissa raportoidaan tulokset ja annetaan suosituksia vaikuttavuustyön kehittämiseksi
Hankkeen tulokset kokoava loppuraportti on julkaistu 12.2.2025. Raportti kokoaa yhteen hankkeen kyselyn, työpajojen, verkkopaneelin ja asiantuntijakohtaamisten tulokset ja luo niiden pohjalta katsauksen pelastusalan vaikuttavuustyön nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Lisäksi raportissa esitellään hankkeen suositukset pelastusalan vaikuttavuustyön kehittämiseksi.
– Pelastusalan vaikuttavuuden mittaamisen merkityksestä puhutaan paljon, mutta sen käytäntöjä ei ole aiemmin koottu yhteen näin kokonaisvaltaisesti, hankkeen projektipäällikkönä ja tutkijana Pelastusopistolla toiminut Aino Harinen kertoo.
Hankkeen perusteella pelastusalan työn vaikuttavuuden arvioinnin vastuut, tarkastelutasot, menetelmät ja mittarit vaihtelevat organisaatioittain, mutta tahtotila vaikuttavuustyön kehittämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen on yhteinen. Pelastusalan vaikuttavuus määritellään strategisia tavoitteita tukevaksi ja velvoitteiden vaatimaksi tekemiseksi ja/tai pelastusalan työllä aikaan saaduksi yhteiskunnalliseksi vaikuttavuudeksi. Vaikuttavuuden mittaamisen ja arvioinnin katsotaan olevan työllä aikaan saatujen, pidempikestoisten yhteiskunnallisten vaikutusten vertaamista vaikuttavuustavoitteisiin ja säädösperustassa määriteltyihin alan tehtäviin sekä asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeisiin.
Vaikuttavuustyöhön kaivataan resursseja, tukea ja ohjausta sekä luotettavia mittareita, tietoperustaa ja toimivia tiedonhallintajärjestelmiä. Lisäksi toivotaan asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmien vahvempaa hyödyntämistä ja eri ryhmien osallistamista palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Ennakoivaa arviointia ja toimintaympäristön jatkuvaa, systemaattista ja koordinoitua analyysia peräänkuulutetaan, minkä lisäksi ketterät kokeilut sekä digitalisaation ja automatisaation tarkoituksenmukainen hyödyntäminen toivotettaisiin tervetulleiksi.
Jatkossa vaikuttavuustyön toivottaisiin tukevan pelastusalaa toiminnan suuntaamisessa, kehittämisessä ja toimintaedellytysten vahvistamisessa. Alan vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista nähtäisiin tärkeäksi myös viestiä entistä näkyvämmin.
Yhdessä kohti arviointiin perustuvaa ja vaikuttavuuteen tähtäävää toimintakulttuuria
Harinen toivoo, että hankkeessa tuotetun nykytilan selvityksen avulla pelastusalan vaikuttavuusarviointiin voidaan seuraavaksi tuottaa yhteisiä toimintamalleja, jotka mahdollistavat tietojen keräämisen, vertailun ja hyödyntämisen luotettavasti ja tehokkaasti. Myös hanketta sisäministeriön puolesta koordinoiva johtava asiantuntija Jaana Määttälä uskoo, että hankkeen tulokset tukevat pelastusalaa jatkossa vaikuttavuuden mittaamisen yhdenmukaistamisessa ja tehostamisessa.
– Hankkeen keräämät opit muilta toimialoilta tukevat pelastusalaa vaikuttavuustyön yhteensovittamisessa myös hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Näin ne auttavat näkemään pelastusalan toiminnan entistä paremmin osana alueiden ja yhteiskunnan turvallisuustoimijoiden muodostamaa kokonaisvaikuttavuutta, Määttälä toteaa.
Harinen huomauttaa, että jatkossa pelastusalan vaikuttavuustyössä on edelleen tarvetta vahvistaa jaettua ymmärrystä vaikuttavuudesta ja alan vaikuttavuustavoitteista sekä yhteistä tahtoa sen arviointiin ja edistämiseen. Lisäksi tarvitaan sekä kansallisesti jaettuja yhteisiä että alueiden riskeihin ja tarpeisiin sovitettuja arvioinnin toimintamalleja, menetelmiä ja mittareita. Tehokkaan vaikuttavuustyön edellytyksenä on myös vaikuttavuustiedon yhteen kokoava kansallinen tietopohja ja tiedonhallintajärjestelmä. Lopulta tavoitteena olisi ulottaa vaikuttavuustarkastelu osaksi jokaisen pelastusalan ammattilaisen työtä.
Määttälä odottaa tulevaa kehittämistyötä luottavaisena: esiselvityksen tulosten mukaan pelastusala näkee asian tärkeyden. – Kannustamme pelastusalan toimijoita osallistumaan yhteiseen vaikuttavuustyöhön. Me sisäministeriössä olemme sitoutuneet olemaan mukana yhteisessä tekemisessä ja haastammekin mukaan nyt koko pelastusalan ja sen verkostot eri organisaatioista ja toiminnan tasoilta.
Lisätietoja:
Aino Harinen
projektipäällikkö
etunimi.sukunimi@gov.fi
puh. 0295 488 422
sisäministeriö
Jaana Määttälä
johtava asiantuntija
etunimi.sukunimi@gov.fi
puh. 0295 488 386
sisäministeriö
Pelastustoimen palveluiden vaikuttavuuden mittaaminen osana hyvinvointialueita -esiselvityshanketta on rahoittanut sisäministeriö ja sitä on toteutettu yhteistyössä pelastusalan asiantuntijoiden ja kumppanien kanssa 1.5.2024–28.2.2025. Hankkeen toiminnasta ja tilaisuuksista on viestitty sen verkkosivulla sekä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #PelastustoimenVaikuttavuus. Hankkeen jälkeen pelastusalan vaikuttavuustyötä on tarkoitus kehittää laajassa verkostoyhteistyössä edelleen.
