Pelastustoimen tehtävämäärät tulipalojen osalta ovat olleet tasaisessa laskusuunnassa vuodesta 2018 lähtien, jolloin tulipaloja oli lähes 14 300. Vuonna 2025 paloja oli 11 226. Tehtävien lukumäärä ei kuitenkaan kuvaa tilanteiden haastavuutta, laajuutta tai tilanteesta aiheutuneita vahinkoja. Vuonna 2025 paloissa menehtyi pelastustoimen tietojen mukaan 55 henkilöä. Viime vuosina 60–69-vuotiaiden ikäryhmässä on havaittu nousua palokuolemiin liittyen sekä tahallisesti sytytettyjen palojen määrä on kasvanut parin viime vuoden aikana. Myös tulipalot, joissa on menehtynyt yli kolme henkilöä, ovat yleistyneet viime vuosina.
Palokuolemien määrä on ollut tasaisessa laskusuunnassa, mutta viime vuosina on ollut havaittavissa kasvua. Palokuolemien määrä on vähentynyt huomattavasti 2000-luvun alkuvuosista. Vuosina 2007–2009 oli keskimäärin 100 palokuollutta ja vuosina 2010–2012 oli palokuolemia keskimäärin 76 vuodessa (Kokki,2014). Vuonna 2020 palokuolemia oli 49. Vuosina 2021, 2022 ja 2023 palokuolemia oli vuosittain 51, kun taas vuonna 2024 palokuolemia kirjattiin 60.
Suurin osa palokuolemista on tapahtunut tapaturmaisesti, mutta tahallisten tilanteiden määrä on noussut viime vuosina huomattavasti. Toimintakyky on havaittu merkittäväksi tekijäksi palokuolemien taustalla. Heikentynyt toimintakyky voi estää turvallisen poistumisen, estää palon havaitsemista tai heikentää oikeiden päätösten tekemistä. Myös lasten määrä palokuolemissa herättää huolta, koska he elävät aikuisten tuen ja päätöksenteon varassa.
Tiedotteen tiedot perustuvat pelastustoimen PRONTO-järjestelmästä saatuihin tietoihin. Tietojen tuottajia ovat pelastustoimen palontutkijat. Tiedot on tuotettu tarkkuudella, joka on ollut järjestelmästä saatavilla, kaikkia tietoja ei ole ollut käytettävissä joko tietojen puuttumisen tai muiden syiden vuoksi. Pelastusopisto on toteuttanut tulipaloissa menehtyneiden tilastointia 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Tämä tiedote tulee olemaan Pelastusopiston tuottamana viimeinen, johtuen vastuiden ja tietojärjestelmien muutoksista.
Tulipaloissa menehtyy useimmin yksittäisiä henkilöitä,
yli kolmen henkilön menehtymiset yleistyneet viime vuosina
Palokuolemien taustalla voi olla useita tekijöitä. Usein tulipalossa menehtynyt on kuitenkin mies, jonka toimintakyky on voinut olla alentunut esimerkiksi päihteiden, iän tai terveydellisten syiden vuoksi. Taulukossa 1 on palokuolemat vuosilta 2020–2025 jaoteltuna sukupuolen, toimintakyvyn ja tapaturmaisuuden mukaisesti. Tulipalot, joissa vakavia henkilövahinkoja on tapahtunut, ovat pääsääntöisesti olleet tapaturmaisia eli vahingosta aiheutuneita tilanteita. Tahallisesti aiheutettujen tulipalojen määrä on kuitenkin noussut vuosien 2024–2025 aikana.
Tulipalotilanteissa on menehtynyt pääasiassa yksittäisiä henkilöitä, mutta vuosittain on muutamia tilanteita, joissa menehtyneitä on kaksi. Useamman henkilön menehtymiset tulipalon seurauksena ovat olleet aikaisemmin harvinaisempia, mutta 2023 vuodesta lähtien tällaisia tilanteita on tapahtunut vuosittain.
Vuonna 2014 menehtyi tahallaan sytytetyssä tulipalossa kolme henkilöä, 2016 tulipalossa menehtyi kolme lasta ja aikuinen, sähkökiukaan käyttötaidon puutteen vuoksi. Vuonna 2018 menehtyi kolme henkilöä, joiden toimintakyvyn epäiltiin olleen alentunut. Vuonna 2019 menehtyi liikennevälinepalossa kolme henkilöä ja rakennuspalossa kolme lasta. Vuonna 2023 menehtyi neljä lasta ja aikuinen saunasta syttyneessä rakennuspalossa. Vuonna 2024 menehtyi rakennuspalossa kolme henkilöä ja vuonna 2025 menehtyi kolme lasta sekä aikuinen. Myös tänä vuonna on jo tapahtunut rakennuspalo, jossa menehtyi lapsia sekä aikuinen.
Taulukko 1. Palokuolemat vuosilta 2020–2025 sukupuolen, toimintakyvyn ja tilanteen tahallisuuden mukaisesti.
Palokuolemat ja toimintakyky
Toimintakykyyn liittyvät tekijät voivat vaikuttaa henkilön kykyyn havaita palo, poistua ajoissa ja turvallisesti. Henkilöillä ei välttämättä ole myöskään kykyä aloittaa alkusammutusta tai mahdollista tehdä oikeita päätöksiä turvalliseen poistumiseen. Haasteellisimpia tilanteita ovat ne, joissa henkilöt elävät toisten tuen varassa kuten liikuntakyvyltään rajoittuneet, sänkyyn avustetut tai lapset. Aikuisten kyky toimia oikein on merkittävin asia lasten paloturvallisuuteen liittyen.
Taulukossa 2 on nähtävillä tulipaloissa menehtyneiden ikäjakauma vuosilta 2020–2025 ikäryhmittäin jaoteltuna. Lasten palokuolemat ovat edelleen vähäisiä, mutta vastuu heidän turvallisuudestaan on aikuisilla. Yli 60-vuotiaiden ja 40-vuotiaiden ikäryhmissä on havaittavissa kasvua palokuolemien määriin liittyen.
Taulukko 2. Tulipalossa menehtyneiden ikä kymmenen vuoden tarkkuudella vuosilta 2020–2025.
Toimintakyvyn vaikutus palokuolemiin 2025
Viime vuonna tapahtuneiden 55 palokuoleman osalta, toimintakyky oli määritelty alentuneeksi 24 henkilön osalta. Heistä 10 oli naisia. Iät on kirjattu 8 tapauksen osalta, heistä 7 oli 60-89 vuotiaita, yksi 20-29 vuotias. Kahta tapausta lukuun ottamatta he asuivat yhden hengen taloudessa ja yhdeksällä palo tapahtui kodissa ja yhdellä palvelu- tai tukiasunnossa. Pelastustoimen tietojen mukaan vain kolmessa tapauksessa on ollut alkusammutuskalustoa käytettävissä, mutta sitä ei ollut käytetty, joko siksi, että toimintakykyisiä henkilöitä ei ollut kohteessa tai esteenä oli jokin muu syy. Syttymissyiksi oli kirjattu kahdessa tapauksessa savuke, kahdessa tulentekoväline, kahdessa kynttilä, kipinästä ja koneen tai laitteen väärästä käytöstä oli syttynyt molemmista yhdet tulipalot.
Toimintakyvyltään alentuneista 24 henkilöstä 14 oli miehiä, joista 10 oli 60-vuotiaita tai vanhempia. Ruokakunnan koko oli yleensä yksi, neljässä tapauksessa kaksi. Viidessä palossa oli kyseessä omistusasunto ja vain kolmessa tilanteessa oli mainittu palovaroittimen toimineen. Muissa tilanteissa palovaroitinta ei ollut tai ei voinut varmistua sen olemassaolosta. Yhdessä tilanteessa palovaroitin oli ollut pöydällä. Kahdessa tapauksessa alkusammutuskalustoa oli ollut, mutta ei ollut toimintakykyisiä henkilöitä alkusammutuksen toteuttamiseen. Alkusammutusta oli kuitenkin yritetty kolmessa tilanteessa käyttäen vaahto- ja jauhesammutinta sekä ämpärillä vettä.
Tulipalojen syttymissyyt
Palokuolemiin johtaneiden tulipalojen yleisimmäksi syttymissyyksi havaittiin vuosien 2020–2025 tarkastelussa tupakointi tai tulentekovälineet kuten taulukosta 3 on havaittavissa. Toiseksi yleisimpänä syynä oli henkilön itsensä sytyttämä tulipalo ja kolmantena sähkölaitteisiin liittyvä syy, joko väärinkäyttö, huollon puute tai vikaantuminen. Muita syttymissyitä ovat olleet kipinä, tuhka sekä kynttilät. Ruuanvalmistuksesta aiheutuneet tilanteet ovat tilastojen mukaan olleet yksittäistapauksia.
Taulukko 3. Tulipalojen syttymissyy vuosilta 2020–2025 tilanteista, joissa on tapahtunut palokuolema.
Lisätietoja:
Heidi Liukkonen
Suunnittelija, TKI, Pelastusopisto.
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
050 528 2778
Lähteet:
Kokki, Esa. Palokuolemat vähentyneet. Tutkimusraportti 2/2014 (s. 7).
PRONTO-järjestelmä.
