Pelastusalan toimintaympäristö muuttuu, ja samalla kasvavat vaatimukset osaamiselle, työhyvinvoinnille ja yhteistyölle. Näihin tarpeisiin vastatakseen Pelastusopisto ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitos käynnistivät uudenlaisen yhteistyön, jossa pelastuslaitoksen henkilöstö osallistuu Pelastusopiston opetustoimintaan määräaikaisen työkierron kautta. Kyseessä on julkisen edun mukainen yhteistyömuoto, jonka tavoitteena on vahvistaa osaamista molemmin puolin ja lisätä työn mielekkyyttä.
Yhteistyötä on tehty noin puolen vuoden ajan. Tuloksia ja vaikutuksia on seurattu alusta lähtien aktiivisesti. Toimintaa on kehitetty matkan varrella saatujen kokemusten perusteella, ja yhteistyötä hiotaan edelleen vastaamaan entistä paremmin arjen tarpeita ja asetettuja tavoitteita.
Myönteisiä vaikutuksia osaamiseen, verkostoihin ja motivaatioon
Yhteistyön vaikutuksia arvioitiin kyselyllä, joka kohdistui sekä Pelastusopiston pelastustoiminnan vastuualueen henkilöstöön että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastuslaitoksen työntekijöihin, jotka osallistuvat tehtäväkiertoon. Kyselyyn vastasi yhteensä 18 henkilöä.
Tulokset ovat myönteisiä. Vastaajien mukaan yhteistyö on lisännyt ammatillista verkostoitumista sekä Pelastusopiston opettajien että eri puolilta Suomea tulevien pelastusalan toimijoiden kanssa. Verkostot ovat syntyneet luontevasti opetuksen, yhteisten harjoitusten ja arjen kohtaamisten kautta, ja kokemusten vaihto eri toimintamalleista on koettu ammatillisesti avartavaksi.
Yhteistyö on avartunut myös urapohdinnan näkökulmasta. Useat kyselyyn vastanneet kertoivat, etteivät olleet aiemmin pitäneet opettaja- tai kouluttajatehtäviä realistisena vaihtoehtona, mutta yhteistyöjakso on madaltanut kynnystä hakeutua vastaaviin rooleihin tulevaisuudessa.
Esihenkilötyöhön uutta näkökulmaa
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastusryhmän johtajat Jarno Heinilä ja Pasi Koivusaari työskentelivät viikolla 10 Pelastusopistolla ja kertoivat kokemuksistaan yhteistyöstä. Heidän mukaansa työskentely Pelastusopistolla on vahvistanut ammatillista osaamista ja tuonut varmuutta omaan kouluttajantyöhön.
Heinilä nostaa esiin erityisesti esihenkilötyön näkökulman.
– Yhteistyö on avartunut ymmärrykseksi siitä, millaisella osaamistasolla uudet pelastajat tulevat työelämään ja mitä heiltä voidaan realistisesti odottaa, hän toteaa.
Lisäksi työskentely Pelastusopistolla on lisännyt ymmärrystä altistumisen vähentämisestä ja tuonut konkreettisia keinoja, joita Heinilä aikoo viedä käytäntöön pelastuslaitoksellaan.
Koivusaari puolestaan kertoo, että opetustehtäviin osallistuminen on vahvistanut hänen rooliaan kouluttajana.
– Itsevarmuus kouluttajan roolissa on kasvanut, ja omaa osaamista on oppinut jäsentämään ja välittämään muille entistä selkeämmin, hän kuvaa.
Perehdytys ja ennakkosuunnittelu yhteistyön kulmakivinä
Yksi keskeisimmistä esiin nousseista teemoista on ollut perehdytyksen merkitys. Pelastusopiston opettaja Perttu Poikosen mukaan ulkopuoliset opettajat ja kouluttajat ovat päässeet poikkeuksellisen nopeasti ja sujuvasti mukaan Pelastusopiston arkeen.
– Taustalla on selvästi hyvä perehdytys ja huolellinen ennakkosuunnittelu. Kun perusasiat ovat kunnossa, opettajat voivat keskittyä olennaiseen: opetukseen, harjoituksiin ja opiskelijoihin, Poikonen toteaa.
Samalla yhteistyö on auttanut tunnistamaan kehittämiskohteita. Esiin on noussut muun muassa tarve selkeyttää lukujärjestysten ja harjoitussuunnitelmien saatavuutta, materiaalien jakamisen käytäntöjä sekä järjestelmien käyttöä.
– On tärkeää, että kaikilla on ajantasainen tieto ja pääsy samoihin järjestelmiin ja tätä tulisi kehittää, Poikonen painottaa.
Palkkausjärjestelmä herättää keskustelua
Yhteistyön tiimoilta on noussut esiin myös palkkaukseen liittyviä yhdenvertaisuuskokemuksia. Huomiota on kiinnitetty Pelastusopiston ja pelastuslaitosten palkkatasojen eroihin, sillä pelastuslaitoksissa vastaavan vaativuustason tehtävissä kokonaispalkkataso on usein korkeampi. Toki huomioitavaa palkkauksessa on, että usein pelastuslaitoksilla palkkaukseen kuuluu vuorotyölisät.
Aihetta pidetään tärkeänä tarkastella avoimesti erityisesti silloin, kun tavoitteena on lisätä työkiertoa ja houkutella osaajia opetustehtäviin.
Yhteinen tehtävä yhdistää
Heinilä ja Koivusaari korostavat, että yhteistyö Pelastusopiston ja pelastuslaitosten välillä on koko alan etu.
– Pelastusalan toimijat eivät ole kilpailijoita, vaan yhteisen tehtävän toteuttajia. Tiedon jakaminen ja yhdessä kehittäminen ovat välttämättömiä, he toteavat.
Pelastusopiston näkökulmasta yhteistyö nähdään tärkeänä askeleena koko pelastusalan osaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistamisessa. Kyselyn tulosten perusteella työkierron mahdollistaminen jatkossa myös toiseen suuntaan – Pelastusopistolta pelastuslaitoksille – näyttäytyy luontevana seuraavana kehitysvaiheena.
– Yhteistyö vahvistaa ammattitaitoa puolin ja toisin, Poikonen tiivistää.
Tämänhetkisen arvion perusteella yhteistyösopimus on käynnistynyt hyvin ja osoittautunut vaikuttavaksi. Se edistää osaamisen jakamista, lisää työn mielekkyyttä ja tukee työhyvinvointia – sekä luo vahvan perustan yhteistyön jatkamiselle, ja myös yhteistyömuotojen kehittämiselle, ehkä toiseen suuntaan suuntautuvan työkierron merkeissä.
Teksti: Kaarina Halonen. Kuvat: Santtu Tuomisto.
Lisätiedot:
Olli Högmander
Tulosryhmäjohtaja
p. 040 539 1879
etunimi.sukunimi@varha.fi
Pekka Lindholm
Koulutuspäällikkö
p. 029 545 3419
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
Kaarina Halonen
Hallintojohtaja
p. 029 545 3437
etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi
