Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa 29.3.2022 Etusivu Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa Hankkeen kesto:1.6.2019–30.6.2021Hankkeen rahoitus:Palosuojelurahasto ja eduskuntaHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa on tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen painopiste on uusien menetelmien sekä varusteiden testauksessa ja kehittämisessä.Hankkeen tuloksena syntyy videopohjainen opetusmateriaali pelastusalan sekä metsäalan käyttöön. Materiaalia voivat hyödyntää kaikki maastopaloihin osallistuvat tahot, kuten Puolustusvoimat ja metsänhoitoyhdistykset. Materiaali rakennetaan siten, että sen kääntäminen englanniksi ja muillekin kielille on helppoa, jolloin materiaalille saadaan huomattavasti parempi vaikuttavuus ja pystytään nostamaan suomalaista pelastusalan osaamista myös kansainvälisesti.Perustuen hankkeessa tehtyihin mittauksiin ja tutkimukseen laaditaan suositus sammuttajan henkilökohtaisesta suojavarustuksesta maastopalotehtävillä. Suosituksessa otetaan kantaa vaatetukseen, hengityksen suojaimiin, kypärään, käsineisiin sekä viestintä- ja paikannusvälineisiin.Sammutusvälineistöön sekä -menetelmiin tuotetaan ohjeistusta sekä koulutusmateriaalia sen mukaisesti mitä tutkimuksessa havaitaan nykyistä käyttökelpoisemmaksi. Kirjallinen materiaali käännetään ruotsin ja englannin kielelle. Hankkeen tavoitteet Selvittää metsäpaloissa syntyvät sammuttajan altistukset Löytää metsäpaloihin tehokkaimmat sammutustaktiikat ja -tekniikat Kehittää työtapoja ja välineitä niin, että ne kuormittavat aiemaan vähemmän Löytää tarkoituksenmukaisimmat suojavarusteet metsäpaloissa syntyviä epäpuhtauksia ja lämpökuormaa vastaan. Kehittää toimivimmat kommunikaatio-/paikannusvälineet turvataksemme sammuttajien turvallisen toiminnan ja tarvittavan avunsaannin hakalissakin olosuhteissa. Rakentaa tilannetietoisuutta tukevia menetelmiä sammuttajien tueksi ja turvaksi Tuottaa ajantasaista tilannekuvaa myös tilannetta johtavan henkilön tueksi.
Palontutkintaselosteen uudistamishanke 29.3.2022 Etusivu Palontutkintaselosteen uudistamishanke Hankkeen kesto:1.2019–30.9.2021Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus Hankkeen päätavoitteet ovat tiivistettävissä kahteen osaan: Kartoitetaan palontutkinnan raportoinnin tarpeet Suunnitellaan palontutkintaselosteen sisältö ja toiminnot Tavoitteena on kehittää palontutkintaselosteen raportointimuotoa niin, että tarvetta muunlaiselle raportoinnille ei jatkossa enää olisi, ja palontutkinnan tulokset olisivat kansallisesti hyödynnettävissä vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi (mukaan lukien turvallisuusviestintä), vahinkojen rajoittamiseksi sekä pelastustoiminnan ja toimintavalmiuksien kehittämiseksi. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda uusi palontutkintaseloste, jonka sisällöt ja toiminnot vastaavat palontutkinnalle asetettuja vaatimuksia. Selvittämisen alla on myös se, saataisiinko tämän tueksi luotua sovellus paikkatutkintaan, mikä helpottaisi tietojen kokoamista. Hankkeen tavoitteet Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda uusi palontutkintaseloste, jonka sisällöt ja toiminnot vastaavat palontutkinnalle asetettuja vaatimuksia. Selvittämisen alla on myös se, saataisiinko tämän tueksi luotua sovellus paikkatutkintaan, mikä helpottaisi tietojen kokoamista. Hankkeen tuottamat työkalut Hankkeen päätösseminaari pidettiin 28.9.2021 – tallenne katsottavissa kaksi viikkoa Palontutkintaselosteen uudistamishankkeen päätösseminaari pidettiin tiistaina 28.9.2021, kaikkiaan 63 osallistujan voimin. Alkuiltapäivästä vedimme yhteen hankkeen vaiheita ja tuloksia. Loppuiltapäivästä syvennyimme kahteen teemaan: ihmisen, organisaation ja toimintaympäristön rooliin palossa, sekä pelastustoiminnan kulun selvittämiseen ja kehittämiseen. Päivän päätteeksi kartoitimme suuntaviivoja siihen, miten nyt laadittua ehdotuskokonaisuutta palontutkintaselosteesta viedään kohti toteutusvaihetta. Tilaisuus tallennettiin, mutta valitettavasti tallennuksessa tehtiin virhe ja se muistettiin aloittaa vasta Palontutkinnan asiantuntijaverkoston kommenttipuheenvuoron aikana. Sitä edeltäneistä ja tallentamatta jääneistä esityksistä − tutkimusjohtaja Jarno Ruususen avaussanoista, projektipäällikkö Päivi Mäkelän esityksestä hankkeen vaiheista ja tuloksista sekä vanhemman opettajan Tuomas Kuikan esityksestä kalanruotomallinnoksesta – vain Mäkelän esitys sisälsi kalvoesityksen. Mäkelän esitysmateriaali Tallennus alkaa kesken Palontutkinnan asiantuntijaverkoston puheenjohtajan Pasi Paloluoman esityksen. Teema 1: Ihmisen, organisaation ja toimintaympäristön rooli paloissa Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos: Vakavat henkilövahingot tulipaloissa (26:44) Erityisasiantuntija Esa Kokki, sisäministeriö: Pohjoismaiset tulipalotilastot (1:07:46) PRONTO-suunnittelija Heidi Liukkonen: PRONTO ja tilastointi (1:15:17) Teema 2: Pelastustoiminnan analysointi: keikkakeskustelujen mahdollisuudet Palomestari Juha Lahtinen, Päijät-Hämeen pelastuslaitos: Pelastustoiminnan analysointi: keikkakeskustelujen mahdollisuudet (1:43:01) PRONTO-suunnittelija Heidi Liukkonen: Askeleet eteenpäin (2:16:16; samalla päätöskeskustelun avaus) Ehdotus uudeksi palontutkintaselosteeksi valmistunut (24.9.2021) Palontutkintaselosteen ehdotuksessa on otettu huomioon kesällä ja alkusyksystä toteutetun kommenttikierroksen palaute. ”Lopullinen” on lainausmerkeissä, koska osa valinnoista ja ratkaisuista sijoittuu väistämättä toteutusvaiheeseen. ”Lopullinen” seloste-ehdotus Seloste-ehdotuksen lisäksi uudistuskokonaisuuteen kuuluvat seuraavat dokumentit, joihin ei käytännössä tullut muutosehdotuksia kommenttikierroksella: 2. Palontutkintaselosteelle generoituva graafinen havainnollistus onnettomuuteen liittyvistä tapahtumista • Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Saate kalanruoto-mallinnoksen kommentointiin 17.6.2021 (PDF, 135 kt) »• Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Kalanruotograafi ja PRONTOn kentät 17.6.2021 (PDF, 344 kt) » 3. Palontutkinnan muistiinpanot Yhtenä Palontutkintaselosteen uudistamishankkeen tavoitteena on ollut luonnostella, miten esim. paikkatutkintaa voitaisiin tukea omalla tallennuspohjallaan, joka samalla toimii muistilistana huomioitavista asioista. Työpajoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että yhtenäistä menettelyä tukevat ratkaisut myös yhdenmukaistavat palontutkinnan laatua. Yksi esitys tällaiseksi tallennus- ja muistiinpanopohjaksi on tehty Pelastusopiston Palontutkinnan oppimateriaalihankkeessa. Tämä voisi toimia selosteuudistuksen rinnalla käyttöönotettavana mahdollisuutena saada tukea palontutkinnan eri vaiheiden kirjaamiseen. Palontutkinnan oppimateriaalihankkeessa tehty pohja palontutkinnan muistiinpanoista, versio 2019-2-20 (DOCX, 61 kt) » 4. Teematutkintojen toteuttaminen Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Teematutkinnan toteuttamisesta 17.6.2021 (PDF, 104 kt) » 5. Muistio ja tietopyyntöpohjan luonnostelu terveys- ja sosiaalihuollon tietojen saamiseksi palontutkinnan käyttöön Palontutkintaselosteen uudistamishanke: Terveys- ja sosiaalitietojen pyytäminen ja käsittely, versio 1.0 17.6.2021 (PDF, 220 kt) » Lisätietoja Päivi MäkeläTutkija029 545 3549Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste
NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus 24.3.2022 Etusivu NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus Hankkeen kesto:1.1.2021–30.6.2024Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto Hankkeen kuvaus NouHätä? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus -hankkeessa arvioidaan pitkittäistutkimukseen ja vertailuasetelmaan perustuen sitä, kuinka hyvin NouHätä!-kampanja saa aikaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisia muutoksia nuorten turvallisuustaidoissa ja -pääomassa. NouHätä!-kampanja on valtakunnallinen, jo 25:nä vuotena toteutettu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) koordinoima pelastustaitokampanja, jonka yhteydessä toteutetaan pelastustaitokilpailu. NouHätä!-kampanja Käytettävissä ei toistaiseksi ole juurikaan tietoa NouHätä!-kampanjan vaikuttavuudesta nuorten turvallisuustaitojen tai -pääoman kehittymiseen pitkällä aikavälillä. Kampanjan vaikutuksia koulu- tai kuntatason turvallisuuspääoman kehittymiseen ei ole aikaisemmin analysoitu, eikä ole tiedossa, kuinka hyvin kampanja yhdistyy ympärivuotisesti esimerkiksi koulujen ja kuntien turvallisuustoiminnan sisältöihin. Turvallisuuspääoma itsessään on lisäksi määrittelemätön käsite, jonka mittaamiseen ei ole suoraan olemassa valmiita mittaristoja tai malleja. Hankkeessa rakennetaan ja pilotoidaan mittaamismenetelmää, jolla nuorten turvallisuuspääoman kehittymistä voitaisiin tulevaisuudessa seurata ja analysoida. Vaikuttavuudella tarkoitamme tässä hankkeessa sitä, kuinka hyvin NouHätä!-kampanja saa aikaan sille asetettujen tavoitteiden mukaisia muutoksia nuorten turvallisuustaidoissa ja -pääomassa. Muutokset voivat olla tavoitteiden kannalta myönteisiä, kielteisiä tai muutoksia ei tapahdu lainkaan. NouHätä!-kampanjan vaikuttavuutta voidaan tarkastella toisaalta nuorten (turvallisuustaidot ja -pääoma), mutta myös organisaatioiden (esim. kouluyhteisön turvallisuus ja opettajien koulutuksellisesta näkökulmasta tai toteuttajaorganisaatio kannalta) ja laajemmin yhteiskunnan tasolla (esim. kunnan hyvinvoinnin ja kokonaisturvallisuuden edistämisen kannalta). Turvallisuuspääoma on vaikuttavuuden ohella tämän tutkimuksen keskeisin käsite. Turvallisuuspääoman voidaan ajatella koostuvan turvallisuuden tunteesta, luottamuksesta, taidoista ja kyvystä toimia oikein sekä yhteisön ja ympäröivien rakenteiden kautta syntyvästä tuesta luottamuksen, taitojen ja turvallisuuden tunteen ylläpitämisessä sekä kehittymisessä. Aineistona hyödynnetään sekä määrällistä kyselytutkimuksiin perustuvaa että laadullista haastatteluihin perustuvaa aineistoa. Lisäksi tutkimusasetelmaan liittyy erillinen havainnointiin perustuva nuorten toiminnallisten taitojen testaaminen suhteessa NouHätä!-kampanjan aikana saatuun koulutukseen. Tutkimukseen perustuen paitsi analysoidaan kampanjan vaikuttavuutta, myös etsitään mahdollisuuksia sekä kehittää kampanjan rakenteellista ja sisällöllistä toteutusta että onnettomuuksien ehkäisyn koulutusta yleisemminkin. Hankkeessa kertyvä, eri toimijoilta erilaisin menetelmin kerättävä, vaikuttavuuspohjainen tieto (so. saavuttaako kampanja sille asetetut tavoitteet yksilö-, organisaatio- ja yhteiskunnallisella tasolla) mahdollistaa sellaisten kehittämistoimenpiteiden suunnittelun, joilla kampanjan sekä onnettomuuksien ehkäisyn koulutuksen vaikuttavuus oletettavasti paranee. Tutkimustieto hyödyttää kampanjan lisäksi laajemminkin erilaisten koulutusmenetelmien kehittämistä. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tuloksena odotetaan syntyvän: Tietoa NouHätä!-kampanjaan osallistuvien nuorten paloturvallisuuteen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn liittyvistä tiedoista, taidoista ja asenteista. Tietoa NouHätä!-kampanjan pitkän ajan vaikuttavuudesta nuorten turvallisuuspääoman kehittymisessä. Tietoa NouHätä!-kampanjaan osallistuneiden nuorten turvallisuustaitojen säilymisestä lyhyellä (välittömästi koulutuksen jälkeen) ja pitkällä (12kk) aikavälillä. Tietoa NouHätä!-kampanjaan osallistuneiden nuorten turvallisuusasenteiden muuttumisesta sekä kampanjan vaikutuksista nuorten myöhemmin tekemiin valintoihin liittyen paloturvallisuuteen (ml. ammatinvalinta ja harrastustoiminta). Vaikuttavuuspohjaista tietoa NouHätä!-kampanjan rakenteellisen kehittämisen tueksi. Vaikuttavuuspohjaista tietoa Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn koulutuksen kehittämisen tueksi. Tuotokset Hankkeen aikana syntyvät seuraavat konkreettiset tuotokset: Nuorten turvallisuuspääoman mittaamiseen tarkoitettu kyselytutkimukseen perustuva malli, jota voidaan jatkossa hyödyntää laajemminkin turvallisuusosaamisen ja -pääoman kehittymisen seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. (Työpaketti 1) Kehittämissuunnitelma NouHätä!-kampanjan mahdolliseen rakenteelliseen ja sisällölliseen kehittämiseen. (Työpaketti 2) Virtuaalinen, avoimesti käytössä oleva materiaali oppilaitosturvallisuuden ja nuorten turvallisuuskasvatuksen koulutuksessa hyödynnettäväksi. (Työpaketti 3) Tutkimusraportti vaikuttavuustutkimuksen tuloksista. Julkaistaan Pelastusopiston B-sarjassa Tutkimuksia. (Työpaketit 1–3) Kaksi palopäällystön koulutusohjelman opinnäytetyötä mahdollisuuksien mukaan (alempi AMK-tutkinto). (Työpaketit 1 ja 3) Hankkeen uutiset ja ajankohtaiset Artikkeli Turvallisuuspääoma-käsiteanalyysi julkaistiin Tiede ja ase -lehden numerossa 81 3.4.2024. Painikkeesta avautuu listaus numeron kaikista julkaisuista. Turvallisuuspääoma-käsiteanalyysi sijaitsee PDF-tiedostojen listassa toiseksi alimpana. Turvallisuuspääoma-käsiteanalyysi Lisätietoja Dan SundblomTutkija029 545 3431Saana RikkiläTutkija029 545 3494Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fiHankkeesta viestitään Twitterissä, LinkedInissä ja Facebookissa aihetunnisteella #NouHätäHanke Hankkeen tietosuojaseloste Tutkimusrekisterin seloste käsittelytoimista ja rekisteröidyn informointi
MAST – Maastopalojen leviämismallit ja jalostettu metsävaratieto osana pelastustoimen tilannekuvan muodostamista 24.3.2022 Etusivu MAST – Maastopalojen leviämismallit ja jalostettu metsävaratieto osana pelastustoimen tilannekuvan muodostamista Hankkeen kesto:15.5.2020–31.12.2021Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Arbonaut Oy:n ja Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Hankkeen kuvaus Hankkeen tuotoksena syntyy pilotoitu menetelmä ja sitä tukeva työkalu maastopalojen leviämisen ennustamiseksi osana pelastustoimen tilannekuvan muodostamista. Menetelmällä tullaan merkittävästi parantamaan pelastustoiminnan johtajan johtamisedellytyksiä. Samoin tilannekeskuksiin ja johtokeskuksiin menetelmä antaa erittäin tehokkaan työkalun resurssien suunnittelun näkökulmasta (tehtävävahvuus, vesihuolto, henkilöstöhuolto, turvallisuus). Lisäksi tehokkaalla ja oikealla tilannekuvan luomisella voidaan vähentää sammutustyöhön osallistuviin henkilöihin kohdistuvia riskejä (mm. altisteet) ja pienentää maastopaloista koituvia taloudellisia tappioita. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on mahdollistaa maastopalojen leviämismallin käyttöönotto pelastustoimessa. Hankkeen osatavoitteet ovat: 1) Lisätä pelastustoimen kykyä vastata maastopalojen aiheuttamiin riskeihin.2) Kehittää pelastustoiminnan johtajalle tehokkaampi menetelmä tilannekuvan luomiseksi.3) Tehostaa pelastustoiminnan johtajan kykyä johtaa vaativia maastopalotehtäviä.4) Vähentää ja poistaa sammuttajaan kohdistuvia riskejä sekä pienentää altistumista maastopaloissa.5) Mahdollistaa leviämismallin käyttö osana pelastustoimen koulutusta. Lisätietoja Alisa PuustinenErikoistutkija029 545 3533Kalle KivirantaTutkija029 545 3526 Hankkeen tietosuojaseloste
Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy 24.3.2022 Etusivu Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy Hankkeen kesto:1.9.2020–31.12.2022Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Aalto-yliopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Pelastusopiston, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) kanssa. Hankkeen kuvaus Hankkeessa kootaan tiedonhaulla ja kyselyillä kokonaiskuva liesiturvallisuuden vaarantumisesta ja tuotetaan kokeellisten tutkimusten avulla uutta tietoa liesipalojen syntymekanismeista ja niiden ennaltaehkäisystä. Hanke tuottaa tietoa teknologian hyödyistä ja on omiaan edistämään aiempaa turvallisemman teknologian käyttöönottoa. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa varhaisessa vaiheessa sammutettujen tulipalojen jälkeisestä asumisterveellisyydestä. Altisteiden muodostumista mitataan sekä laboratoriomittakaavassa että todellisissa asuinympäristöissä tehtävissä testeissä. Hankkeen tuloksista laaditaan tieteellisiä artikkeleita ja kokeellista tutkimusta esitellään pelastusalan tapahtumissa. Hankkeessa tuotetaan myös koulutusmateriaalia. Hanke lisää osaamista useilla eri toimijatahoilla, pelastustoimessa, sote-palveluissa, kolmannella sektorilla ja ihmisten arjessa. Aalto yliopisto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on luoda kokonaiskuva liesipalojen syistä ja niiden ennaltaehkäisystä sekä hankkia tietoa pienten huoneistopalojen jälkeisestä asumisturvallisuudesta. Hankkeen osatavoitteet ovat: Luoda kokonaiskuva liesiturvallisuuden vaarantavista erehdyksistä ja unohduksista Luoda ymmärrys keittotasoihin liittyvistä syttymismekanismeista ja niiden ehkäisystä Luoda käsitys liesipalojen ja ylikuumentumisten aiheuttamista terveysvaikutuksista Tuottaa turvallisuussuosituksia sekä video- ja kuvamateriaalia ja tapausesimerkkejä turvallisuuskoulutusta ja valistusta varten. Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy -hankkeen etenemistä voi seurata verkkosivuilta: LIESIPALO – ignition, effects, and prevention of cooktop fires SPEK.fi/liesiturvallisuus Hankkeen julkaisuja Hankkeessa laadittu ohje asumisterveellisyyden arvioimisesta pienen huoneistopalon jälkeen: Ohje asumisterveellisyyden arvioimiseen pienen huoneistopalon jälkeen (PDF) Hankkeesta laadittuja artikkeleita: Hostikka, S., Jhatial, T., & Aatamila, M. (2023). Exploring the thermal characteristics, ignitions and heat release of oils and solid items at electric cooktops. Fire Safety Journal, 140, Article 103889. Exploring the thermal characteristics, ignitions and heat release of oils and solid items at electric cooktops Hostikka, S., Jhatial, T., Aatamila, M., Toivanen, P., Kiviranta, K. ja Hassinen, M. (2023). Liesipalojen syttyminen ja paloteho -laboratoriokokeet. Pelastustieto, Palotutkimuksen päivät 2023 -erikoisnumero. Palotutkimuksen päivät 2023 (PDF) Aatamila, M., Hassinen, M., Toivanen, P., Kiviranta, K. ja Laitinen J. (2023). Asumisterveys huoneistossa, kemialliset altisteet ja niiden vähentäminen liesipalotilanteen jälkeen. Pelastustieto, Palotutkimuksen päivät 2023 -erikoisnumero. Palotutkimuksen päivät 2023 (PDF) Hankkeen raportti: Hostikka, S., Castagnoli, E., Mikkola, R., Salonen, H., Jhatial, T., Törrö, R., Kallada, R., Aatamila, M., Laitinen, J., Hassinen M., Toivanen, P., Kiviranta, K., Kuurne, L., Ojala, T. ja Lepistö J. (2024). Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy. Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE + TEKNOLOGIA, 2/2024. Liesipalojen syttyminen, vaikutukset ja ehkäisy Lisätietoja Marjaleena AatamilaTutkija029 545 3528 Juha LaitinenTutkija029 545 3443Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste Koulutuskiertueen tietosuojaseloste