Avomereltä ajelehtii öljylautta kohti rannikkoa. Liikenneonnettomuuteen joutuneesta maitoautosta vuotaa lasti maahan. Voimalaitoksen öljysäiliöstä pääsee lähivesistöön raskasta polttoöljyä. Rakennuspalon sammutustyössä muodostunut sammutusjätevesi kulkeutuu ojaa pitkin kohti pohjavesialuetta. Mikä tekijä yhdistää näitä tilanteita?
Ympäristövahingolla tarkoitetaan äkillistä tapahtumaa, jossa ympäristölle haitallista ainetta joutuu tai uhkaa joutua ympäristöön siten, että siitä aiheutuu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle (Valtioneuvoston periaatepäätös: Ympäristövahinkojen torjunnan kansallinen strategia vuoteen 2035). Tällaisen tapahtuman vaatimat kiireelliset toimet ovat osa pelastuslaissa tarkoitettua pelastustoimintaa. Öljyntorjunnan sijaan pelastustoimen tuleekin varautua myös uudenlaisten polttoaineiden, muiden kemikaalien tai vaikkapa sammutusjäteveden aiheuttamien haittojen torjumiseen. Tällaiset tilanteet voivat olla laaja-alaisia ja pitkäkestoisia, niiden torjunta voi vaatia suuria henkilöresursseja sekä edellyttää yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä.
Ympäristövahinkojen torjunnan kurssi osaksi sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää
Ympäristövahinkojen torjunnan kurssi antaa tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet toimia pelastusryhmän jäsenenä pelastustoiminta-alueen torjuntatyössä tilanteissa, joissa ei ole välitöntä vaaraa haitallisista aineista. Näissä tilanteissa toimija voi useimmiten työskennellä kevyesti suojautuneena.
Kurssille valittavan tulee olla vähintään 18-vuotias ja suorittanut pelastustoiminnan peruskurssin. Fyysisten vaatimusten osalta kurssilaisen tulee soveltua toimimaan pelastustoiminnan perustehtävissä (suositus: FireFit-indeksi 2). Näin kurssin voi suorittaa palokuntauran alkupuolella tai myöhemmin osaamista päivittävänä koulutuksena, vaikka fyysinen suorituskyky ei enää mahdollistaisi vaativimpiin pelastustehtäviin osallistumisen.
Kaksiosainen kurssi syventyy riskeihin sekä maa- ja vesialueiden torjuntatoimiin
Kurssin aineistona on käytetty muun muassa SÖKÖSuomenlahti-manuaalin sekä TOKEVA 2024 -ohjepaketin sisältöä. Kurssin suunnittelua on tehty yhteistyössä Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kanssa, jotta toimintatavat olisivat mahdollisimman saumattomia yhteistyöviranomaisten kanssa.
Kurssi jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa perehdytään yleisesti ympäristövahinkojen aiheuttamiin riskeihin sekä niiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan maa- ja suojaisilla vesialueilla. Tarkoituksena on, että kurssin suorittaneet osaavat aloittaa torjuntatoimet rajoittamalla haitallisen aineen leviämistä maa- ja vesialueella käytettävissä olevilla resursseilla. Kurssin toinen osa keskittyy suurilla vesialueilla tapahtuvan torjuntatyön erityispiirteisiin. Osioon sisältyvä harjoittelu mahdollistaa paikallisten tarpeiden ja erityispiirteiden huomioimisen.
Kurssi voidaan toteuttaa siten, että se sisältää molemmat osat. Tällöin kurssin laajuus on 40 tuntia, johon sisältyy itsenäistä opiskelua kuusi tuntia. Vaihtoehtoisesti koulutuksen toteuttaja voi halutessaan järjestää kurssin ilman 2. osaa, ellei tämän sisällölle esimerkiksi nähdä alueellista tarvetta tai jos toteutukseen ei ole tarvittavia resursseja. Tällöin kurssin laajuus on 30 tuntia, josta itsenäiseen opiskeluun on varattu neljä tuntia.
Vaikka koulutus tapahtuu osin vesistöissä, kurssi ei anna valmiuksia vene- tai aluskaluston käsittelyyn. Kurssin suunnittelussa onkin huomioitu Suomen Palopäällystöliiton johtama Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanke (PETOVEKO). Hankkeen tuottama venetoiminnan peruskurssi antaa valmiudet varsinaiseen aluksen käsittelyyn. Näin näiden kahden kurssin sisällöt eivät sisällä päällekkäisyyksiä, vaan ennemminkin täydentävät toisiaan.
Kurssi Koulumaaliin alkuvuonna 2026
Kurssin pilotointi ja ensimmäinen vastaavien kouluttajien koulutus on toteutettu syksyllä 2025. Näistä koulutuksista saatujen havaintojen perusteella sisältöä muokataan siten, että materiaali on jaettavissa alueellisesti käytettäväksi alkuvuonna 2026.
Kurssi julkaistaan Koulumaaliin, kuten muutkin sopimushenkilöstön kurssit. Koulumaalialustan ansiosta kurssimateriaalia voi hyödyntää itsenäiseen kertaamiseen suoritetun kurssin jälkeen. Kurssin materiaali soveltuu käytettäväksi myös osaamista ylläpitävissä koulutuksissa, kuten palokuntien viikko- ja työvuoroharjoituksissa.
Kurssi päivittyy alueiden käyttöön vuosittain
Kurssien sisältöjä pyritään kehittämään jatkuvasti saatujen havaintojen perusteella. Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutukseen osallistuvat kurssilaiset sekä kaikki kouluttajat antavat kurssin päätteeksi palautteen kurssikokonaisuudesta. Erityisen tärkeää tämä on ympäristövahinkojen torjunnan kurssin jalkautuessa uutena kurssina osaksi koulutusjärjestelmää.
Päivitystyössä seurataan myös alan kehitystä. Esimerkkinä voidaan mainita tämän jutun kirjoittamishetkellä säädösvalmistelussa oleva laki öljy- ja muiden kemikaalivahinkojen jälkitoimista. Lain tullessa voimaan sen vaikutukset huomioidaan ympäristövahinkojen torjunnan kurssin toteutuksessa.
Blogitekstin aiheesta on kirjoitettu aikaisemmin laajemmin Palokuntalaisessa 5/2025.

