Sammutushyökkäys aina samalla menetelmällä kohteesta ja tilanteesta riippumatta?
Kannattaako aina aluksi keskittyä perusselvityksen tekoon vai olisiko mahdollista käyttää tilanteessa nopeampia ja tehokkaampia selvitysmalleja?
Nousujohdot korkeissa rakennuksissa ja erityskohteissa, miten hyvin pystytään hyödyntämään niitä selvitysmalleissa?
Perusselvitysmallien rinnalle ollaan ottamassa käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä, jotka on integroitu vanhoihin tuttuihin selvitysmalleihin. Pelastusryhmän tehtäväjakoa on muutettu siten, että pyritään jo selvitysvaiheessa toimimaan etupainotteisesti käyttäen käsisammuttimia ja savunpoistoa. Tilanteessa voidaan myös jouhevasti siirtyä tekemään perusselvitystä koko miehistöllä ja unohtaa käsisammuttimet, jos tilanne sitä vaatii. Rakennuspaloa voidaan myös yrittää sammuttaa ja rajoittaa ulkopuolelta mm. pistosuihkuputkella tai pistojauheputkella, jos voimavarat perusselvityksen tekemiseen tilanteen alussa eivät riitä.
Letkukelalaitteet (korkeapainesammuttimet ja CAFS) ovat lisääntyneet, joko kevyt- tai hybridiyksiköihin omana laitteena asennettuna tai integroituna sammutusautoihin. Letkukelalaitteen selvitys vaatii oman selvitysmallinsa. Ohutta nihkeää letkua suoraan kelalta kerrokseen on hankala selvittää, jos kerroksia on paljon tai jos selvitysreitti on mutkikas. Rakennusten tekniset ratkaisut kannattaa huomioida selvitysmalleissa: esimerkiksi nousujohtojen käyttö, savunpoistoluukut sekä palokunnan hyökkäystiet. Suuremmissa ja julkisissa rakennuksissa pikapaloposti-käsisammutin -yhdistelmäkaapeilla on tehty kiinteä alkusammutuskalustoverkosto käytäville. Niitä voi ja kannattaa myös pelastuslaitosten käyttää, mutta niiden varaan ei kuitenkaan omaa sammutustoimintaa voida perustaa.
Selvitysmalleista julkaisu valmistumassa
Selvitysmalleista on nyt menossa Palosuojelurahaston rahoittama projekti Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä. Projekti alkoi viime vuonna ja päättyy toukokuussa 2018. Projektin tuotoksena on Pelastusopiston julkaisu selvitysmalleista, julkaisu tehdään myös sähköisenä versiona videoiden kera.
Selvitysmalleja on testattu ja päivitetty HIKLU-alueella sekä Pelastusopiston koulutuksessa projektiin liittyen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut projektissa tiiviisti mukana ja antanut työpanoksensa PSR:n rahoittamaan projektiin kehittämällä ja testaamalla selvitysmalleja omassa toimintaympäristössään. Arto Latvalan kokoama ryhmä teki selvityksiä korkeisiin rakennuksiin, erityskohteisiin sekä selvityksiä letkukelalaitteilla. Pelastusopisto videoi nuo selvitysmallit ja editoi koulutusmateriaaliksi. Pohjois-Savon pelastuslaitos on myös aktivoitunut uusien selvitysmallien suhteen ja tuonut arvokasta työpanosta projektiin. Siellä mm. Antti Korhonen on työvuoronsa kanssa ollut aktiivinen toimia asiassa. Savolaiset ovat myös kehittäneet oman ”patongintekokoneen”.
Helsingissä korkeiden rakennusten selvitysmallien kimpussa on oltu jo vuosia. Siellä on kokemusta siitä, miten nousujohdot toimivat tai eivät toimi. Helsingissä on käytössä operatiivinen toimintamalli korkeisiin rakennuksiin, jota Markku Ahola on juuri päivittämässä uuteen uskoon: ”Ohjeita ja menetelmiä toimimiseen korkean rakennuksen tulipalossa (KORAK-OHJE)”. Noita kokemuksia kannattaa hyödyntää muidenkin pelastuslaitosten, missä korkeita rakennuksia on, ja niitähän rakennetaankin moneen kaupunkiin parhaillaan lisää.
Päivitetyt selvitysmallit otetaan Pelastusopiston tutkinto-opetuksessa käyttöön vuoden 2018 alusta. Pelastusopistolla järjestetään vuosittain kaksi täydennyskoulutuskurssia ko. aiheesta: ”Täydentävät sammutusmenetelmät”. Seuraava kurssi on jo maaliskuussa, syksyllä lokakuussa toinen.
PS.
Itse asiassa kentän väki onkin jo ottanut käsisammuttimet aktiivisesti mukaan sammutustoimintaan. Vuoden 2017 tilaston mukaan rakennuspalossa palokunta oli käyttänyt alkusammutinta 103 kertaa, vastaavasti suihkuputkeen oli turvauduttu 751 kertaa.
