Perusvalmius ja valmiuden tehostaminen
Rajuilmojen aiheuttamat onnettomuudet ovat 2010-luvulla koetelleet sekä pelastustoimen järjestelmien toimintakykyä että koko yhteiskunnan häiriönsietoa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen koulutusta ja kehittämistä varten tietoa pelastuslaitosten perusvalmiudesta laajojen häiriötilanteiden varalta sekä valmiuden tehostamisesta. Lisäksi selvitettiin pelastuslaitoksien toimintavalmiutta liittyen onnettomuuksien suunnitteluun, kalusto- ja henkilöstöresursseihin, koordinointiin ja toimintamalleihin.
Hankkeen yksi tiedonhankintatapa oli webrobol-kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa ja selvittää pelastuslaitoksien parhaita käytäntöjä myrskytuhojen ja muiden vastaavien luonnon aiheuttamien onnettomuuksien hoitamisessa. Tutkimus toteutettiin pääasiassa valinta- ja monivalintakysymyksin.
Tutkimuksen viitekehys: uhkatilanteen kehittyminen ja pelastustoiminnan valmiustaso.
Kuva: Tutkimuksen viitekehys: uhkatilanteen kehittyminen ja pelastustoiminnan valmiustaso.
Tutkimuksessa havaittiin perusvalmiuksien olevan kokonaisuutena melko hyvällä tasolla ja parantuneen huomattavasti kokonaisuutena vuosikymmenen alun tasosta. Erojen pelastuslaitosten välillä todettiin kuitenkin edelleen olevan suuret. Joillakin osa-alueilla todettiin myös kokonaisuudessa olevan edelleen parannettavaa.
Uhkien varoitusvaiheeseen liittyviä pelastuslaitosten valmiuden tehostamis- ja seurausten lieventämiskäytäntöjä kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Havaittiin, että tässäkin käytännöt vaihtelevat pelastuslaitoksittain huomattavasti. Parhaissa tapauksissa toimenpiteisiin ryhdyttäisiin heti, kun uhka on tiedossa. Sen jälkeen aloitettuja prosesseja jatkettaisiin, kunnes todettaisiin uhkan väistyneen.
Yhteyksien tarkastelussa pelastuslaitosten perusvalmiuskäytäntöjen sekä valmiuden tehostamis- ja seurausten lieventämiskäytäntöjen välillä keskityttiin neljän pelastuslaitoksen osaryhmään, jolla vastausten perusteella olivat ryhmäkohtaisesti parhaat perusvalmiudet laajojen häiriötilanteiden varalta. Havaittiin, että ryhmään kuuluvilla pelastuslaitoksilla olivat hyvät käytännöt myös sisäiseen valmiuden tehostami-seen ja ulkoiseen seurausten lieventämiseen uhkien varoitusvaiheissa. Tutkimukseen osallistui kaksi-kymmentä pelastuslaitosta, ja kaksi jätti vastaamatta. Kato oli 9 %, mikä on kyselytutkimuksessa vähäinen, mutta on silti mahdollisesti oireellisena merkittävä.
Tutkimus oli Palosuojelurahaston rahoittama. Tutkimuksen ohjausryhmään kuuluivat erikoistutkija Esko Kaukonen Pelastusopistosta, pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa sisäministeriöstä, pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski Satakunnan pelastuslaitoksesta Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston edusjana sekä val-miussuunnittelija Ville Leinonen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksesta. Asiantuntijoina tutkimukseen osal-listuivat yliopettaja Jussi Korhonen, yliopettaja Matti Honkanen ja vanhempi opettaja Tapio Neuvonen. Hankkeesta laaditaan sähköisesti julkaistava loppuraportti sekä opetuksessa käytettävä koulutuspaketti. Hanke valmistui toukokuussa 2016.
