Pelastusopiston tutkija Aino Harinen toimi projektipäällikkönä Pelastusopiston hallinnoimassa Pelastuslaitosten viestintäkäytännöt -hankkeessa. Hankkeen loppuraportti julkaistiin elokuussa 2018.
Mitkä olivat hankkeen tulokset, millaista on pelastuslaitosten viestintä?
Pelastuslaitokset haluavat kehittää viestintää ja tunnustavat viestinnän strategisen merkityksen, kertoo Harinen. Resursoinnissa on kuitenkin kirjavuutta. Viestintä ei välttämättä näy laitosten strategioissa, ja viestinnän päätoimiset ammattilaiset ovat harvinaisia.
Viestintä koetaan tärkeäksi osaksi jokaisen työtä. Moni laatii tiedotteita tai osallistuu some-viestintään, mutta lopulta ”kaikki viestivät” -ajatus korostuu etenkin puhuttaessa arkisista kohtaamisista.
Haasteina puhuttavat muun muassa resurssit, muuttuva mediamaailma, viestinnän nopeus, valtakunnallisten mittarien puute sekä joiltain osin puutteellinen osaaminen ja sitoutuminen viestintään. Eivätkä pelastuslaitokset tosiaan ole niitä kaikkein räväkimmin kantaa ottavia tai aktiivisimmin twiittaavia viranomaisia. Vähäinen näkyvyys yhteiskunnallisessa keskustelussa koetaankin ongelmaksi, vaikka alalla uskotaan ennen kaikkea kasvokkaiskohtaamisiin.
Alan viestinnän vahvuudeksi Harinen nostaa lopulta pelastustoimen arvojen – inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti – näkymisen alan toimijoiden teoissa ja viestinnässä, päivittäin. Aito kohtaaminen ja asiakkaan arvostus ovat ominaisuuksia, joilla pelastusala erottuu monista muista. Arvot eivät jää vain huoneentauluksi eikä niitä ole erikseen tarvinnut opettaa kenellekään: ne tulevat kuulemma selkärangasta.
Blogikirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan Viestijät ry:n verkkosivuilla 11.1.1019, avaa blogi tästä linkistä »
