Kirjoittaja Patrick Tiainen on Pelastusopiston hätäkeskuspäivystäjäopiskelija, jonka opinnot alkoivat tammikuussa 2018. Patrickin blogi on kirjoitettu sekä suomen että ruotsin kielillä.
Moniammatillinen auttaja
Kuvittele tilanne, jossa ystävykset ovat mönkijällä ajelemassa tuntemattomassa maastossa – ja tapahtuu onnettomuus. Kyydissä ollut kaveri saa vertavuotavan haavan, ja mönkijästä ei ole kulkuneuvoksi. He tarvitsevat neuvoja hätäensiapuun, ja heidät täytyy kiireellisesti paikantaa jotta viranomaisapu saadaan paikalle. Hätäkeskuspäivystäjän tulee ottaa tilanne haltuun – puhelimitse.
Entäs tilanne, jossa päivystäjälle soitetaan kadulla makaavasta ihmisestä. Kuvittele elottomuuden varmistaminen ja elvytyksen aloittaminen – puhelimitse.
Entä miten erotat sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuvan rintakivun muusta rintakivusta, edelleen puhelimitse? Miten suostuttelet itsetuhoaikeissa olevaa henkilöä kertomaan osoitteensa? Entä miten kohtaat lapsen, joka soittaa ja kertoo että isä lyö isoveljeä?
Tänäänkin tulee noin 7300 hätäilmoitusta, eli noin 300 ilmoitusta tunnissa. Niistä noin puolet johtaa viranomaistoimenpiteisiin, toiset päättyvät kansalaisten neuvontaan, jossa soittaja esimerkiksi ohjataan avun piiriin toista kautta. Ilman hätäkeskuksen tuomaa suodatusta olisi viranomaisjärjestelmä kyykyssä.
Hätäkeskuspäivystäjä kohtaa joka päivä läpileikkauksen Suomen tilasta. Linjan toisessa päässä ihmisiä syntyy ja kuolee. Tehtävistä ohjataan ensihoidolle noin 55 %, poliisille 36 %, pelastustoimelle 6 % ja loput jakautuvat sosiaalitoimelle ja muille viranomaisille. (Hätäkeskuslaitoksen tilasto 2017, 112.fi). Tehtäville hälytetään myös Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja eri vapaaehtoisjärjestöjen yksiköitä. Välillä pelastetaan maasta, merestä ja ilmasta, ja moniviranomaistehtävät ovatkin hätäkeskuspäivystäjälle arkea – niistä esimerkkinä liikenneonnettomuudet.
Suomessa hätäkeskuspalvelut on järjestetty kansanvälisesti vertailtuna aivan ainutlaatuisella tavalla: sama numero palvelee monen viranomaisen tehtäväkenttiä. Puheluita ei siis ohjata eteenpäin, kun hädän luonne selviää, vaan sama päivystäjä kykenee tekemään vaikkapa poliisin ja ensihoidon riskinarvion viranomaisten luomien ohjeiden mukaan.
Kohti työelämää
Ensi keväänä minun on tarkoitus valmistua hätäkeskuspäivystäjäksi. Tuntuu vastuulliselta ajatella, että työnumero on pian 112! Kaikkea tuota, mitä yllä kuvailin, on opintojen aikana harjoiteltu, ja lisää on vielä tulossa. Tiedon määrä on valtava: milloin pitää erottaa siviilioikeudelliset asiat poliisille välitettävistä tehtävistä, milloin pohtia ikääntyneen henkilön selviämistä arjessa. Seuraava puhelu saattaakin sitten koskea akuuttia peruselintoiminnon häiriötä, jossa korostuu nopea hälyttäminen. Joskus talo palaa liekillä, toisinaan konkreettista hätää taas ei tunnu löytyvän, mutta päivystäjälle kasvava kolmas korva kuulee sanomattomat sanat ja tekee johtopäätöksensä tilanteesta. Opetettua tietoa täytyy osata soveltaa mitä moninaisimpiin tilanteisiin, ja yksi asia korostuu joka puhelussa: päivystäjän vuorovaikutustaidot. Hätä ei saa tarttua, ja päivystäjän on mukautettava oma vuorovaikutuksena tilanteen mukaan. Suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Hädässä olevan ihmisen kohtaaminen, viranomaisten riskinarvioiden noudattaminen, haastavat vuorovaikutustilanteet – saamaan aikaan aktiivisena olevat kokonaisuudet tuovat haastetta. Tämä on se, mitä tahdon tehdä. Tämä on se, mihin opinnot minua kaiken aikaa valmistavat. Toimia ensimmäisenä lenkkinä auttajien ketjussa. Toimia parhaani mukaan sen eteen, että oikeanlaista apua saadaan oikeaan aikaan. Onneksi ei vielä tarvitse olla valmis. Vielä on aikaa harjoitella.
Mångprofessionell multitasking
När telefonen ringer i salen är det någon som behöver hjälp. Det kan handla om en eldsvåda, ett sjukdomsanfall eller ett övergrepp som kräver omedelbart ingripande av polisen. Det kan också vara någon som är oroad över en äldre person som inte klarar sig i vardagen mera, en barnskyddsanmälan eller något annat som aktiverar socialskyddet. Hjälp kan behövas vid en adress som är lätt att lokalisera, eller kanske långt ute till sjöss. Kanske någon gått vilse i skogen? Det är ett rikt spektrum av möjliga situationer, och variationerna är oändliga.
Finland har ett unikt nödcentralsystem. Genom att ringa 112 når du en nödcentraloperatör som fått en mångprofessionell utbildning. Samma operatör har kompetens att utföra riskanalysen för alla myndigheter som nödcentralen tjänar, vilket betyder att samtalet inte vidarekopplas till någon speciell central för till exempel akutvården – vilket är modellen i många andra länder.
Operatörerna på nödcentralen tränas till verkliga experter inom multitasking. Det är mycket som ska ske på en gång! Vid kritiska uppdrag alarmeras myndigheterna så fort en ungefärlig adress finns tillgänglig och det finns en preliminär uppfattning om vad som skett. Situationsbilden uppdateras till alla alarmerade myndigheter under samtalets gång, och samtidigt bör det säkerställas att enheterna hittar stället. Därtill bör operatören ge råd åt den som ringer, och råden kan vara allt mellan livräddande första hjälp vid en olycksplats och viktiga åtgärder vid en brottsplats. Under senare år har undervisning och träning inom växelverkan blivit en allt viktigare del av utbildningen: det är inte alldeles lätt att hitta kontakten mitt i en kris. Det är operatörens uppgift att leda samtalet och den som ringer i rätt riktning, förmedla ett lugn och samtidigt få svar på alla de frågor som myndigheterna behöver för sin verksamhet. Samtidigt bör operatören växelverka med enheterna på fältet och hantera de tekniska verktygen och datasystemet väl.
Första länken i hjälparnas kedja
När jag var liten krävde jag om och om igen att få besöka brandstationen i Karleby. Jag ville se brandbilarna tills jag visste hur de var utrustade och vad de användes till. När jag växte blev intresset för brand- och räddningsväsendet mera seriöst, och jag blev aktiv medlem i frivilliga brandkåren. Det blev min dröm och mitt mål att få hjälpa andra. Nu ser den drömmen ut att bli verklighet. Sedan januari 2018 har jag studerat vid Räddningsinstitutet i Kuopio på linjen för nödcentraloperatörer, och intresset för räddningsbranschen är fortfarande mycket starkt. Därtill väcktes intresset för akutvården och polisens verksamhetsområde. Studierna har varit oerhört mångsidiga, precis som samtalen som tas emot vid nödcentralen. Vi blir väl utrustade, och även om inte kan förberedas för alla situationer så känner vi till principer som hjälper oavsett hur nöden kommer klädd. Vilken tur att skolan ännu inte är över och vi har tid att lära oss mer!
Är du bra på att hantera flera olika samtidigt aktiva helheter? Klarar du av att arbeta under press? Vill du se att hjälpen kommer fram? Tveka inte, sök in du med och hitta ett unikt yrke!
