Satavuotiaan Suomen turvallisuusympäristössä on merkkivuoden aikana tapahtunut isoja asioita. Mediasta on jokainen voinut seurata tapahtumia, jotka varmasti vaikuttavat ajatteluumme turvallisuudesta.
Hieman vähemmälle huomiolle on ehkä jäänyt se, että syksyn aikana on julkaistu kaksi valtioneuvoston hyväksymää turvallisuuteen liittyvää asiakirjaa: Sisäisen turvallisuuden strategia ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Sivullinen voisi luulla, että ne ovat syntyneet hetken tarpeesta ja pikaisella aikataululla. Tosiasia on, että kummankin dokumentin takana on vuosien työ ja alan johtavien asiantuntijoiden kokoon saattaminen maan ylimmän johdon valtuuttamana.
Hyvä elämä – turvallinen arki; Sisäisen turvallisuuden strategia
Strategia pohjautuu toukokuussa 2016 eduskunnalle annettuun sisäisen turvallisuuden selontekoon. Tilannekuvaan ja sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaan keskittynyt selonteko laadittiin sisäministeriön hallinnonalalla.
Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta 5.10.2017. Strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa.
Strategian keskeisenä ajatuksena on, että turvallisuutta tehdään yhdessä. Suomessa on hyvin pitkään tehty laaja-alaista ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä turvallisuuden lisäämiseksi. Tämä pätee niin varautumiseen kuin turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyyn.
Vaikka viranomaisilla on usein viime kädessä päävastuu erilaisissa turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, nähdään muut yksilöt ja yhteisöt onneksi nykyään useimmiten myös turvallisuuden tekijöinä ja toimijoina – ei vain viranomaisten takaaman turvallisuuden asiakkaina. Strategiassa on uutta, että tälle yhteistyölle ollaan luomassa sellaisia rakenteita, joihin eri toimijoiden on omassa roolissaan helppo kiinnittyä. Yhteistyön täytyy olla näkyvää ja sillä täytyy olla kunnon puitteet, jotta se olisi jatkuvaa ja siten aidosti vaikuttavaa.
Useampi strategiassa esitetty toimenpidekokonaisuus tukee tätä päämäärää. Yhteinen analysointi ja ennakointi, paikallisen sekä alueellisen turvallisuusyhteistyön rakenteet ja verkostotoimintaa edistävien sähköisten työkalujen kehittäminen ovat esimerkkejä näistä.
Toinen tärkeä linjaus strategiassa liittyy ennakoinnin ja sen vaikuttavuuden parantamiseen. Turvallisuuteen liittyvä työ on perusluonteeltaan aina reagoimista johonkin. Tämä on luonnollista ja inhimillistä. Asioista tulee turvallisuusongelmia siinä vaiheessa, kun ne herättävät meissä riittävän paljon sellaista huolta ja pelkoa, jota emme voi tai halua hyväksyä. Tästä näkökulmasta myös ennaltaehkäisevä työ on tietyllä tavalla reagoimista – harvoinhan ennaltaehkäisemme sellaisia asioita, joista meillä ei ole mitään viitteitä tai huolia.
Sisäisen turvallisuuden strategia pyrkii tarkastelemaan turvallisuutta muutoksena, ei pelkästään uhkina. Maailma ja yhteiskuntamme osana sitä muuttuvat koko ajan. Nämä muutokset ovat harvoin pelkästään turvallisuutta lisääviä tai turvallisuutta vähentäviä, vaan niillä on molempia vaikutuksia.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80782/sisaisen-turvallisuuden-strategia-verkkoversio.pdf?sequence=1
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 on valtioneuvoston periaatepäätös, joka yhtenäistää varautumisen kansallisia periaatteita ja ohjaa hallinnonalojen varautumista.
Periaatepäätöksen tavoitteiden toteuttamisesta vastaa toimivaltainen viranomainen. Strategian seurantaa ja kehittämistä koordinoi Turvallisuuskomitea yhteistyössä ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen kanssa.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetään suomalaisen yhteiskunnan varautumisen yleiset periaatteet. Varautuminen toteutetaan kokonaisturvallisuuden toimintaperiaatteella, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.
Strategiassa on kaksi osaa:
- konseptiosa (21 sivua): kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli
- strategiaosa (57 sivua): valtioneuvoston hallinnonalojen strategiset tehtävät
YTS2017 – keskeistä ovat seuraavat asiakokonaisuudet:
- Yhteiskunnan turvallisuusstrategia kuvaa suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin ja ohjaa valtioneuvoston varautumista.
- Yhteistoimintamalli on kehys yhdessä tekemiselle.
- Suomalainen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja arvostettu.
- Yhteistoimintamallia voidaan hyödyntää kaikilla toimintatasoilla, kunnissa, alueilla ja keskushallinnossa. Sen toimeenpanoon osallistuvat kaikki toimijat: valtiojohto, viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja yhteisöt sekä kansalaiset.
- Tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin varautumista ja niiden ennaltaehkäisyä tuetaan ennakoinnilla, joka kytketään varautumisprosessiin.
- Kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin mukainen varautuminen on laaja-alaista ja osallistavaa. (vastahybridimalli)
- Periaatteiden tunteminen vahvistaa ihmisten turvallisuuden tunnetta.
https://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/ajankohtaista/158-yhteiskunnan-turvallisuusstrategia-yts-2017
