Tiiminvetäjä, vanhempi opettaja Jani Jämsä kertoo kehittämishankkeesta, jonka hän toteutti osana YAMK-tutkintoaan.
RAPORTTI: Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen kehittämistarpeet 2025 – Asiantuntijanäkemyksiä osaamisen kehittämiseen
Työelämäyhteistyöllä suunta onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen ja osaamisen kehittämiselle
Käynnistimme Pelastusopistolla keväällä 2015 hankkeen onnettomuuksien ehkäisyn tiimin opetuksen ja osaamisen kehittämiseksi. Pelastusopistolla onnettomuuksien ehkäisyä opetetaan kaikissa ammattitutkinnoissa ja se on merkittävä täydennyskoulutuksemme osa-alue. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa, kuinka Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn ammatillista opetusta ja täydennyskoulutusta tulisi jatkossa kehittää, jotta se vastaisi tulevaisuuden pelastustoimen tehtävissä vaadittavaa osaamista. Samalla haluttiin selvittää myös, millaista osaamista, toimintatapoja ja integroitumista muiden opintojaksojen kanssa ko. opetuksen toteuttaminen vaatii Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn tiimiltä. Toteutin kehittämishankkeen YAMK-tutkintoni opinnäytetyönä. Tiimin vetäjänä minulla oli tähän hyvät mahdollisuudet ja hankkeen käytännön toteutukseen osallistui koko tiimimme. Hanke päättyi toukokuussa 2016.
Hankkeemme tuloksena syntyi ”Asiantuntijaselvitys Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen kehittämistarpeista”. Lisäksi julkaisin YAMK-opinnäytetyöraporttini: ”Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen kehittämistarpeet 2025 – Asiantuntijanäkemyksiä osaamisen kehittämiseen”.
Hankkeen toteutus
Hankkeessa toteutin Delfoi-menetelmää soveltaen monimenetelmäisen, osallistavan toimintatutkimuksen. Delfoi-tekniikkaa hyödyntäen tehtiin kolme peräkkäistä, tarkentavaa iteratiivista kierrosta samalle kohdejoukolle. Yhteiseen kehittämistyöhön onnettomuuksien ehkäisyn tiimin kanssa osallistettiin kaikki pelastuslaitokset sekä yhteistyökumppaneista sisäministeriö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto.
Aluksi toteutin kehittämistarpeiden pohjaksi kyselytutkimuksen. Sen tuloksia jalostettiin ryhmäkeskusteluilla seminaarissa pelastuslaitosten ja yhteistyötahojen kanssa. Näiden tuloksena syntyi alustava selvitysluonnos kehittämistarpeista, jota sama kohderyhmä vielä kommentoi viimeisessä vaiheessa. Tulosten jalostamiseksi tein myös kirjallisuustutkimusta ja asiantuntijoiden avoimia henkilöhaastatteluja. Tietoa jalostettiin myös useilla tavoilla yhdessä koko onnettomuuksien ehkäisyn tiimin kanssa.
Saadut tulokset ja hyödyt
Asetettuihin tavoitteisiin nähden hanke onnistui hyvin. Saimme kartoitettua systemaattisesti, monesta näkökulmasta ja eri menetelmillä tulevaisuuden kehittämistarpeita onnettomuuksien ehkäisyn ammattiopetukselle ja täydennyskoulutustarjonnalle. Vastaavaa määrää koottua ja jäsenneltyä tietoa tähän tarpeeseen ei ole Pelastusopistolla tähän mennessä saatu kerättyä ainakaan viimeisimmän 10 vuoden aikana. Lisäksi nyt kartoitettu tieto opetuksen sisällöllisistä kehittämistarpeista palvelee tiimiä myös jatkossa tiimin oman osaamisen kehittämisen pohjana.
Hankkeen myötä saimme myös todella hyvin kehitettyä ja avattua avointa vuoropuhelua opetuksen kehittämistarpeista Pelastusopiston asiakkaiden, pelastuslaitosten kanssa. Keskustelua pelastuslaitosten ja yhteistyökumppaneidemme kanssa on käyty aiemminkin, mutta ei näin systemaattisesti ja johdonmukaisesti. Tämän hankkeen myötä myös sovittiin, että hyvin käyntiin saatua vuoropuhelua jatketaan säännöllisesti tulevina vuosina. Se on merkittävä parannus opetuksen kehittämiseksi. Pelastusopistolla tarvitaan systemaattiset ja säännölliset mekanismit tähän työhön yhdessä kentän kanssa. Vain kentän kanssa yhdessä toimimalla voimme tuottaa oikeaa osaamista.
Tuotin hankkeessa laajan asiantuntijaselvityksen Pelastusopiston onnettomuuksien ehkäisyn opetuksen kehittämistarpeista. Se sisältää kehittämistarpeet ammattiopetukselle ja täydennyskoulutukselle. Selvitykseen on koottu pelastuslaitosten ja tärkeimpien yhteistyökumppaneidemme näkemys opetuksemme kehittämistarpeista. Lisäksi selvitystä on jalostettu vastuuopettajiemme näkemyksillä ja tiimimme yhteisellä näkemyksellä kehittämismahdollisuuksista. Myös kaikki olemassa oleva tieto aiheeseen liittyen on huomioitu selvityksessä ja jalostettu sitä vielä asiantuntijoiden kommenteilla. Mielestäni hankkeessa on tullut huomioitua kaikki saatavilla oleva tieto aiheesta ja selvityksessä on nyt Suomen paras näkemys onnettomuuksien ehkäisyn koulutuksen kehittämiseksi.
Hankkeen aikana syntyi myös alustava onnettomuuksien ehkäisyn tiimin osaamisstrategia ja osaamisen kehittämisen suunnitelma sekä malli tiimien pedagogiselle kehityskeskustelulle. Hanke tuotti hyvän pohjan onnettomuuksien ehkäisyn tiimin kehittämistyölle tulevaisuudessa.
Keskeisimmät kehittämistarpeet
Pelastajien osalta kehittämistarpeissa nousee esille opintojen painotus verrattuna työtehtävien määrään kentällä. Sisällöissä kehittämistä on onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan opintojen integroinnissa, tietojärjestelmien opetuksessa, valvonnan opetuksen painotuksissa, palontutkinnan opetuksen sisällöissä ja turvallisuusviestinnän opetuksessa.
Alipäällystötutkinnon osalta kehittämistarvetta kohdistuu tietojärjestelmien (etenkin tulevaisuudessa Varanto) opetukseen siten, että ne olisivat integroituina oikeaan asiayhteyteen pelastustoiminnan ja muiden opintojen harjoitteisiin. Sisältöjen osalta kehittämistä on palontutkinnan opintojen ja riskienhallinnan integroinnissa, tekniikan lisääntymisen vaikutuksissa pelastustoimintaan rakennuksissa, valvonnan opetuksen painotuksissa, palontutkinnan opetuksen laajentamisessa alipäällystöllä sekä turvallisuusviestinnän opintojen painotuksissa.
Amk-palopäällystötutkinnossa onnettomuuksien ehkäisyä on laaja paketti. Kehittämistä vaativia asioita tuli esille paljon. Sisäisen turvallisuuden ja onnettomuuksien ehkäisyn perusteiden painotuksiin tuli uusia näkökulmia. Päällystön rakennustekniikan ja rakenteellisen paloturvallisuuden osaamista on syvennettävä entisestään. Valvonnan pakollisia opintoja on laajennettava uusien painotusten toteuttamiseksi. Turvallisuusviestinnän opetusta tulee kehittää kokonaisuutena. Riskienhallinnan opinnoissa tulee huomioida kokonaisvaltaisuus. Paloturvallisuustekniikan opetuksessa on laajentamisen ja sisällön kehittämisen tarpeita. Paloteknisten laitteistojen opinnot vaativat lisää laajuutta ja sisältöä on painotettava uudelleen. Ympäristöturvallisuudessa on lisättävä öljyntorjuntaa ja korostettava yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Palontutkinnan opintoja on myös laajennettava ja kohdistettava työtehtävien kannalta. Valinnaisiin opintoihin kohdistuu paineita tarjonnan laajentamiseksi ja osan niiden sisältöjen siirtämisestä pakolliseksi.
Kaikkien tutkintojen osalta painotettiin opintojen jatkuvuutta. Sisällön kehittyminen ja vaatimustason selkeä nosto pelastajakurssilta alipäällystökurssille ja edelleen amk-palopäällystökurssille on tärkeää. Motivaatio oppimiseen, opiskeluun ja itsensä kehittämiseen pysyy yllä, kun seuraavalla tutkintotasolla saa aina jotain lisää.
Onnettomuuksien ehkäisyn täydennyskoulutuksen osalta koulutustarpeen kartoittamisessa ja koulutustarjonnan kehittämisessä tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ja alan muiden toimijoiden kanssa. Turvallisuusalan koulutuksen toimijoiden yhteistyöhön ja koordinointiin tulee luoda yhteinen toimiva käytäntö. Pelastuslaitokset tarvitsevat entistä enemmän ns. räätälöityä koulutusta juuri asiakkaan tarpeisiin. Verkkokoulutuksen lisääminen painottuu täydennyskoulutuksen osalta voimakkaasti. Pelastuslaitoksilla halutaan verkkoon tukeutuvia koulutuskokonaisuuksia, joissa olisi orientoiva osuus verkossa, koulutusosuus lähiopetuksena ja jälkitehtäviä verkossa. Yksittäisinä aihealueina erityistä tarvetta tulevina vuosina on tietojärjestelmien koulutukselle, rakenteellisen paloturvallisuuden erityiskoulutukselle, valvontatyön hallinnon koulutukselle, paloteknisten laitteiden suunnittelun ohjaukselle, toiminnallisen paloturvallisuussuunnittelun syventämiselle, palontutkinnan syvemmälle jatkokoulutukselle ja ympäristöturvallisuuden osalta öljyntorjunnan täydennyskoulutuksen lisäämiselle.
Jatkotyö Pelastusopistolla hankkeen pohjalta
Meillä on nyt kattava selvitys pohjaksi tiimimme opetuksen, täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehittämiselle. Tästä alkaa tulevien vuosien kehitystyö. Kehittämistarpeita on lähdettävä toteuttamaan pieni pala kerrallaan. Helpoimmin toteutettavissa ovat ammattiopetuksen opintojaksojen TOTS-tasolla olevat asiat, niihin voimme pääosin itse vaikuttaa. Olemme jo sopineet tiimissämme, että käymme syksyllä 2016 selvityksen tiiminä läpi ja sovimme muutaman tärkeimmän painopisteasian jokaiseen opintojaksoon ensi vaiheen kehittämiseen. Sen jälkeen on edettävä askel kerrallaan samalla tavalla ja rinnalla seurattava, kuinka asiat toteutuvat ja mennäänkö oikeaan suuntaan.
Ammattitutkintojemme opetussuunnitelmien kehittämisen kannalta tämä selvitys osui todella hyvään aikaan. Vuosien 2016 ja 2017 aikana Pelastusopistolla avataan kaikkien tutkintojen opetussuunnitelmat, kartoitetaan niiden kehittämistarpeet ja tehdään tarvittavat kehitystoimet. Tämän hankkeen tuotos toimii hyvänä pohjana tuolle OPS-työlle oman tiimimme opetusvastuiden osalta. Opetussuunnitelmien kehitystyön kautta pystymme nyt heti vaikuttamaan myös selvityksessä esille tulleisiin, jotka on ratkaistava OPS-tasolla.
Täydennyskoulutuksemme osalta selvityksessämme esille tulleet tarpeet ovat todella laaja ja resursseja vievä paketti. Sen osalta meidän on tehtävä samoin kuin ammattiopetuksessa. Käymme tiimissä syksyllä 2016 tarpeet läpi ja sovimme muutaman tärkeimmän ”kärkihankkeen” täydennyskoulutuksemme kehittämiseksi vuodelle 2017. Lisäksi meidän on käynnistettävä tiiviimpi yhteistyö pelastuslaitosten ja muiden turvallisuuskoulutuksen toimijoiden kanssa koulutustarpeiden kartoittamisen ja koulutuksen koordinoinnin parantamiseksi. Tästäkin on jo alustavasti sovittu joidenkin toimijoiden kanssa syksylle 2016.
Hankkeen aikana havaittiin selvästi ja sovittiinkin, että tälle työlle tarvitaan järjestelmä ja jatkumo tulevaisuudessa. Nyt on tehty pohjatyö koulutuksemme kehittämisen suuntaamiseksi. Jatkossa meidän on säännöllisesti koottava tässä hankkeessa mukana olleet pelastuslaitosasiakkaamme ja yhteistyökumppanimme tarkastelemaan kehityksen suuntaa uudelleen. Tästä sovittiin yhteisesti jo hankkeen aikana ko. tahojen kanssa. Tästä on myös keskusteltu toimintamallina jo alustavasti Pelastusopiston johdonkin kanssa. Nyt meillä on toimiva ja tarpeellinen verkosto tähän.
Hanke tuotti tietoa myös tiimimme oman osaamisen kehittämisen pohjaksi. Työn aikana syntyi alustava osaamisprofiili tiimimme opettajille sekä alustava osaamisstrategia ja osaamisen kehittämisen suunnitelma tiimillemme. Tästä meidän on hyvä jatkaa eteenpäin. Tiimimme osaamisen kehittäminen jäi tässä hankkeessa rajaussyistä sivurooliin, mutta selvitys tuotti hyvää tietoa tarvitsemastamme osaamisesta. Sain hankkeen myötä tiimin vetäjänä hyvän pohjan ja työkalut lähteä tekemään yhdessä tiimini kanssa töitä myös osaamisemme kehittämiseksi jatkossa. Meidän on vielä yhdessä hiottava osaamisprofiilia ja osaamisen kehittämisen suunnitelmaa. Sen jälkeen sitäkin on alettava toteuttamaan askel kerrallaan, toki taloudellisten ja muiden organisaation reunaehtojen puitteissa.
Suuri kiitos tiimillemme, pelastuslaitoksille, yhteistyökumppaneille ja Pelastusopistolle vahvasta tuesta onnistuneen hankkeemme toteutuksessa!
Theseus: http://theseus.fi/handle/10024/112013
Paloportti: http://www.pelastusopisto.fi/fi/tutkimus-_ja_tietopalvelut/tutkimus-_ja_kehittamispalvelut/paloportti
