Hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan Kuopiossa Pelastusopistolla. Koulutus järjestetään yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun (Tampere) ja Hätäkeskuslaitoksen (hätäkeskukset Kerava, Kuopio, Pori, Oulu, Turku Vaasa ja Ohjaus- ja ennakointiosasto Pori) kanssa. Hätäkeskuspäivystäjän tutkintotodistuksen myöntää Pelastusopisto. Tulossopimuksen mukaisesti koulutusta järjestetään yksi kurssi vuodessa. Opinnot alkavat elokuussa ja päättyvät 1½ vuoden päästä joulukuussa. Kurssin vahvuus on 24 opiskelijaa.
Opetus- ja toteutussuunnitelma uudistuu
Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen opetus- ja toteutussuunnitelmia on kehitetty viime syksyn ja tämän kevään aikana. Kehityksen tavoitteena ovat olleet entistä enemmän opiskelijan oppimista tukevat opetus- ja toteutussuunnitelmat. Opintojaksokokonaisuuksia on yhdistetty ja pyrkimyksenä on entistä enemmän suunnata opiskelua hätäkeskuspäivystäjän ydinosaamisalueille. Uudistuksen yhteydessä suunnitellaan eri opintojaksojen välistä yhteistyötä entistä paremmin opiskelijan oppimiseen tähtääväksi. Tavoitteena on hätäkeskuspäivystäjäopiskelijan oppiminen hätäkeskuksen operatiiviseen toimintaan moniviranomaisnäkökulmasta koulutuksen alusta loppuun saakka.
Kurssi vai kaksi vuodessa
Hätäkeskuslaitos on omassa selvityksessään todennut, ettei tuo edellä mainittu valmistuvien hätäkeskuspäivystäjien määrä riitä heidän henkilöstötarpeeseen. Pelastusopisto on yhteiskumppaneiden kanssa esittänyt muutosta hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen aikataulutukseen. Nykyisen järjestelmän sijasta kursseja alkaisikin kaksi kertaa vuodessa ja opiskelijamäärä olisi 16 hlöä/kurssi. Tällä tavoin vuosittain valmistuvien hätäkeskuspäivystäjien määrä lisääntyisi kahdeksalla ja Hätäkeskuslaitos saisi lisää tarvitsemaansa henkilöstöä tasaisempana virtana päivystyssaliin. Koulutukseen ja opiskelijoiden oppimiseen kurssin pienentämisellä on myös positiivinen vaikutus. Pienemmissä ryhmissä opiskelijan oppiminen tehostuu ja opettajat pystyvät huomioimaan paremmin opiskelijoiden yksilölliset erot. Opiskelijoiden sijoittaminen opintojen sisällä olevaan harjoittelujaksoon eri hätäkeskuksiin helpottuu, vähemmän opiskelijoita kerrallaan työssäoppimisen jaksolla. Käsitykseni mukaan kaksi aloittavaa kurssia vuodessa ei pitkällä aikavälillä katsottuna aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia. Jos olen oikein tulkinnut saamiamme viestejä, niin sisäministeriössä asialle on (ainakin) vilautettu vihreää valoa, mutta kuinka käy, kun asiaa katsotaan budjetin näkökulmasta.
Hätäkeskuspäivystäjäkurssi Vaasaan
Sisäministeriön pelastusosasto on kirjeessään kehottanut Pelastusopistoa ja Hätäkeskuslaitosta etsimään ratkaisua ruotsinkielisen henkilöstön riittävän määrän turvaamiseksi. Lisäksi työryhmä selvittää mahdollisuutta järjestää Vaasassa alueellinen hätäkeskuspäivystäjäkurssi. Työryhmässä ovat edustajat Pelastusopistosta, Hätäkeskuslaitoksesta ja Poliisiammattikorkeakoulusta.
Kahta kotimaista kieltä hallitsevia hätäkeskuspäivystäjiä valmistuu tällä hetkellä liian vähän. Varsinkin Vaasassa sijaitsevalla hätäkeskuksella on vaikeuksia saada rekrytoitua ruotsin kieltä osaavaa henkilöstöä. Tämän vuoksi on esitetty, että Pelastusopisto järjestäisi hätäkeskuspäivystäjäkurssin Vaasassa, jotta opiskelijoiksi saataisiin riittävästi ruotsin kieltä osaavia. Vaasassa erityisjärjestelyin toteutettava kurssi asettaa Pelastusopistolle ja opiskelijoille omat haasteensa. Opetukseen käytettävät tilat on rakennettava tarkoituksenmukaisiksi, opetusta ja ennen kaikkea oppimista tukeviksi. Opiskelijoille ei voida tarjota kaikkia niitä opintososiaalisia etuja, joita Kuopiossa opiskeleville tarjotaan, kuten maksuton majoitus soluasunnossa (ei luksusta, mutta kuitenkin). Vaasassa kurssilaiset järjestävät majoituksensa itse. Huomioitava seikka on se, että jos kurssi toteutetaan Vaasassa, Vaasan hätäkeskus pystynee rekrytoimaan vain murto-osan valmistuvista hätäkeskuspäivystäjistä, muiden odotetaan sijoittuvan muihin hätäkeskuksiin.
On totta, että ruotsin kielen asemaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksessa on kiinnitettävä huomiota ja siihen Pelastusopisto pyrkii ja toimenpiteitä on tehtykin. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen pääsykokeissa on ruotsin kielen kokeen pistearvoa korostettu, mutta nämä toimet ovat olleet riittämättömiä. Valintakokeita on kuitenkin edelleen kehitettävä ja erikseen sovittaville kursseille ruotsin kielen koe voisi olla karsiva (ruotsinkieltä painottava kurssi). Ruotsinkielisen opetuksen määrää lisätään ammatillisessa teoria- ja harjoittavassa opetuksessa (esimerkkinä mm. simulaatio-oppimisympäristö). Käsitykseni mukaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutuksen markkinoinnilla oikeilla kanavilla ja tahoilla pystyisimme myös parantamaan kaksikielisten opiskelijoiden hakeutumista hätäkeskuspäivystäjäkursseille Pelastusopistoon Kuopioon. Kertaalleen kokeiltu radiomainonta lisäsi hakijoiden määrää useammalla sadalla henkilöllä.
Haasteita siis on, mutta ne ovat ratkaistavissa Pelastusopiston, Hätäkeskuslaitoksen ja Poliisiammattikorkeakoulun hyvällä yhteistyöllä. Toiveeni on, että päättäjät päätyvät kurssin järjestämiseen täällä Kuopiossa ja poliisitoimen osalta Tampereella, oppilaitoksissa valmiina olevien henkilöstön, järjestelmien ja tilojen vuoksi.
