Portugaliin lähtee moninainen joukko pelastustoimen ammattilaisia 11.8.2023 Suomi valmistautuu lähettämään sisäministeriön päätöksellä Portugaliin 48 pelastustyöntekijää auttamaan maastopalojen hallinnassa. Pelastusopisto toimii lähetettävien pelastustyöntekijöiden työnantajana. Kysyimme kolmelta lähtijältä lähtötunnelmia. Tavoitimme Kymenlaakson pelastuslaitokselta palomestari Arto Pirisen ja asemamestari Toni Salmen sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella sairaanhoitajana työskentelevän Tuula Käyhkön, joka toimii Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen alueella vanhempana sopimuspelastajana. Miksi halusitte lähteä mukaan valmiussiirtoon? Viime vuonna Kreikan valmiussiirrossa mukana ollut Salmi koki reissun niin antoisaksi, että uudestaan mukaan lähteminen kiinnosti. – Viimevuotinen valmiussiirto oli todella mielenkiintoinen kokonaisuudessaan. Kokemus antoi paljon perspektiiviä maastopalojen sammutukseen niin teknisesti kuin taktisesti. Pystymme hyvin vertaamaan opittuja asioita meidän työhömme täällä Suomessa ja olemaan sen myötä paremmin valmistautuneita tuleville tehtäville, niin pienille kuin suurille, Salmi toteaa. – Lisäksi on hienoa tutustua uusiin kollegoihin henkilökohtaisesti, hän lisää. Toisten hyvät kokemukset valmiussiirrosta innostivat Pirisen hakemaan tälle reissulle mukaan. – Viime vuonna Kreikassa olleet henkilöt kehuivat heidän reissuaan mukavaksi ja opettavaiseksi kokemukseksi. Itseäni kiinnostaa oman ammattitaidon kehittäminen, joten olisi ollut suorastaan vääryys olla hakematta valmiussiirron tehtäviin, Pirinen kuvailee. Arto Pirinen ja Toni Salmi lähtevät matkaan Kymenlaakson pelastuslaitokselta. Lähtijät on koulutettu työskentelemään osana Suomen maastopalomuodostelmaa (GFFF-V). Muodostelman ydintehtävä on sammuttaa maastopaloja Suomessa ja ulkomailla, ja sen muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Käyhkön kiinnostus valmiussiirtoon heräsi osittain jo itse muodostelman toiminnasta. – Mielenkiinto maastopalomuodostelmaa kohtaan heräsi omassa palokunnassa kerrotun esittelyn jälkeen. Mahdollisuus kansainväliseen toimintaan alkoi myös kiinnostaa sen jälkeen, kun Kreikan valmiussiirrosta kerrottiin viime vuonna. Ilmoitin halukkuuteni jo Kreikan valmiussiirtoon, mutta en tullut valituksi sille reissulle. Ilmoitin halukkuuteni uudestaan tämän vuoden valmiussiirtoon ja kovasti toivoinkin, että pääsisin mukaan, Käyhkö muistelee. – Koen että maastopalomuodostelma laajentaa ja monipuolistaa palokuntaosaamistani. Valmiussiirto on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä laajentamaan ja monipuolistamaan osaamista entisestään. Olen aina halunnut haastaa itseäni ja ollut avoin uusille kokemuksille, Käyhkö kertoo. Miten olette valmistautunut lähtöön? Kaikki lähtijät ovat käyneet Pelastusopiston järjestämän koulutuksen, joka koostuu maastopalomuodostelmalle räätälöidystä kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssista ja lähtöön valmistavasta kenttäharjoituksesta. Valmiussiirto vaatii kouluttautumisen lisäksi hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa. Työskentelyolosuhteet voivat olla vaativia, kun palojen sammuttamista tehdään suurien korkeuserojen ja haastavien sääolosuhteiden keskellä. – Olen valmistautunut lähtöön lenkkeilemällä ja kuntosalilla käymällä. Eli jatkanut aivan normaalia työkyvyn ylläpitämistä, mitä tarvitaan palomiehenä työskentelyssä, Pirinen toteaa. Valmissiirtoon voi valmistautua etukäteen monin eri tavoin. Tutustuminen kohdemaan tilanteeseen voi auttaa sopeutumista vieraisiin olosuhteisiin. Tämän tietää jo edellisellä reissulla mukana ollut Salmi. – Tänä vuonna on ollut hyvin aikaa valmistautua niin fyysisesti kuin henkisesti. Etelä-Euroopan tilannetta on ikävä kyllä voinut hyvin seurata uutisista, hän sanoo. Lähtöön valmistautumisessa voi tehdä paljon itse, mutta harjoitteluun ei aina ole optimaalisia edellytyksiä. – Olen valmistautunut lähtöön pitämällä peruskunnosta huolta, lenkkeillyt kuntoportaissa ja koiran kanssa painorepun kanssa ja nimenomaan mäkisessä maastossa. Helteelle itsensä altistaminen on tässä viimeaikojen koleassa kesäkelissä ollut haastavaa, mutta olen mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt pääsemään juoksulenkille kuumanakin päivänä. Lisäksi olen pyrkinyt huolehtimaan, että kaikki tarvittavat varusteet ovat valmiina, Käyhkö kuvailee valmistautumistaan. Vanhempi sopimuspelastaja Tuula Käyhkö on valmistautunut siirtoon muun muassa lenkkeilemällä mäkisessä maastossa. Valmiussiirrossa tarvitaan hyvän kunnon lisäksi kielitaitoa. Käyhkö on ottanut myös tämän huomioon. – Olen lueskellut englanninkielistä kirjallisuutta ja kertaillut englanninkielistä sammutussanastoa, hän kertoo. Mitä odotatte reissulta? Valmiussiirto voi olla antoisa kokemus monessa mielessä. – Odotan reissulta sitä, että opin uusia asioita kansainvälisten tehtävien hoitamista ja ylipäätään kansainvälisessä ympäristössä työskentelystä. Lisäksi tietenkin odotan uusia tuttavuuksia, Pirinen sanoo. – Minä odotan eräänlaista kulttuurisuihkua. Uskon että opimme paljon portugalilaisilta kollegoilta, ja uskon että voimme myös jakaa meidän oppejamme monella eri osa-alueella heille, Salmi kuvailee. – Odotan reissulta paljon uusia kokemuksia, uutta oppia ja käytäntöjä maastopalojen sammuttamiseen sekä kansainvälisesti että kansallisestikin eri pelastuslaitosten käytännöistä ja kokemuksista keskustellen. Odotan itseni haastamista niin fyysisesti kuin henkisestikin, ja tutustumista uusiin ihmisiin ja kulttuuriin, Käyhkö toteaa. Toivotamme Pelastusopistolta kaikille valmiussiirtoon lähtijöille turvallista ja antoisaa matkaa! Lisätietoja Portugalin valmiussiirrosta Matti Inkeroinen (25.7.–16.8.)kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattori029 545 3547, matti.inkeroinen@pelastusopisto.fi Mediatiedote: Pelastusopisto toimii Portugaliin maastopaloja hallitsemaan lähetettävien pelastustyöntekijöiden työnantajana
Pelastusopisto toimii Portugaliin maastopaloja hallitsemaan lähetettävien pelastustyöntekijöiden työnantajana 25.7.2023 Suomi valmistautuu lähettämään sisäministeriön päätöksellä Portugaliin 48 pelastustyöntekijää auttamaan maastopalojen hallinnassa. Pelastusopisto toimii lähetettävien pelastustyöntekijöiden työnantajana. Portugali on pyytänyt EU:n pelastuspalvelumekanismilta apua maastopalojen hallinnassa. Avunpyyntöön vastataan valmiussiirrolla. Valmiussiirrossa pelastushenkilöstöä lähetetään kohdemaahan tukemaan paikallisia viranomaisia siltä varalta, että alueella syttyy maastopaloja. EU toteuttaa tänä vuonna valmiussiirtoja Portugalin lisäksi Kreikassa ja Ranskassa. Valmiussiirtoihin osallistuu pelastajia useista eri EU:n jäsenmaista. ”Valmiussiirron yhtenä tavoitteena on hakea kokemusta ja oppia erilaisten maastopalojen sammuttamisen taktiikasta, tekniikasta ja varusteista”, sanoo kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattorimme Matti Inkeroinen. Pelastusopisto vastaa lähetettävien pelastustyöntekijöiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja materiaalilogistiikasta. Kaikki lähtevät pelastustyöntekijät kuuluvat Pelastusopiston kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijoiden rekisteriin. Pelastustyöntekijät lähtevät kahdessa eri ryhmässä. Ensimmäinen ryhmä lähtee 16.8., ja toinen ryhmä lähtee 1.9. Molemmat ryhmät työskentelevät Portugalissa noin 15 vuorokautta. Ryhmiä lähtevät johtamaan Pelastusopiston valtakunnallisesta asiantuntijarekisteristä valitut Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomestari Kimmo Koskinen. Suomi on aktiivinen asiantuntija-avun lähettäjä Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille, sekä avun vastaanottamista Suomeen. Tällaisia tilanteita ovat luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit ja onnettomuudet, joissa maan omat resurssit eivät riitä. Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi kansainvälistä pelastustoimintaa toteutetaan kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimuksien puitteissa. Sisäministeriö päättää pelastustoimeen liittyvän kansainvälisen avun lähettämisestä. Pelastusopisto vastaa asiantuntijoiden kouluttamisesta, rekrytoinnista ja logistiikasta sekä kansainvälisen pelastustoiminnan käytännön toteuttamisesta. Lisätietoja: Matti Inkeroinen (25.7.–16.8.)kansainvälisen pelastustoiminnan koordinaattoriPelastusopistoE-mail: matti.inkeroinen@pelastusopisto.fip. 029 545 3547 Tero Lähdesmäki (17.8.–15.9.)koulutussuunnittelija, kansainvälinen pelastustoimintaPelastusopistoE-mail: tero.lahdesmaki@pelastusopisto.fip. 029 545 3430
Palontutkinnan tietovaranto 29.6.2023 Etusivu Palontutkinnan tietovaranto Hankkeen kesto:1.8.2023 – 30.9.2025Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Pelastusopisto yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa Hankkeen kuvaus Kartoitamme hankkeessa, mitä tietoa palontutkinnasta tulee kerätä, miksi ja minkälaiset lainsäädännölliset velvoitteet tietojenkeräämiseen liittyy. Tietojen keräämisen lisäksi selvitämme tietojen käsittelyyn liittyviä toimintoja ja velvollisuuksia. Hankkeessa kartoitamme lainsäädännöllistä perustaa pelastustoimen toteuttamaan tiedonkeruuseen ja tietojen käsittelyyn sekä tiedonhallinnan nykytilaa. Lisäksi tuotamme koulutusmateriaalia tiedonhallinnan kehittämiseksi.Tilastoitu ja tutkittu tieto auttavat vähentämään onnettomuuksia ja niistä syntyneitä vahinkoja. Saatavilla olevan tiedon tulee olla hyödynnettävissä kokonaisvaltaisesti kansallisella tasolla. Tietovarantojen suunnittelussa tullaan huomioimaan käyttäjälähtöisyys niin, että tarvetta kansallisen järjestelmän ulkopuoliselle raportoinnille ei ole. Tietojen on oltava nykyistä laajemmin saatavilla sekä selkeämmin hyödynnettävissä turvallisuusriskien kartoittamiseksi ja toimintojen kehittämiseksi.Edellisessä hankevaiheessa suunniteltiin palontutkinnan tietojenkeruun uudistamista. Huomiota kiinnitettiin tietosuojakysymyksiin, mm. erityisten henkilötietojen ja arkaluonteisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn. Tulevaisuudessa palontutkinnan raportointi sijoittuu uuteen kehitteillä olevaan tietovarantoon. Selvitämme, miten tietosuoja tulee uudessa tietovarannossa toteuttaa voimassa olevan ja tulevan lainsäädännön näkökulmasta.Hankkeessa selvitämme, mitä muutoksia hyvinvointialueille siirtyminen on tuonut pelastuslaitosten toimintaympäristöön, tiedonhallintaan ja muihin toimintoihin. Tiedolle on tarvetta varsinkin nyt, kun uusia tietojärjestelmäkokonaisuuksia on suunnitteilla ja tulossa.Hanke on osa pelastustoimen tietojärjestelmien uudistusta, jonka ytimenä on KIVIJALKA-hanke. KIVIJALKA-hankkeessa tuotetaan korvaaja nyt käytössä olevalle Pronto-järjestelmälle. Yhtenä uudistettavana osa-alueena on palontutkinnassa saatujen tietojen kerääminen ja hyödyntäminen. Hankkeen tavoitteet Hankkeen päätavoitteena on kehittää pelastustoimen palveluita, tehokkuutta ja onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, jotka edellyttävät saatavilla olevan tiedon keräämistä, tilastoinnin kehittämistä ja tiedon jalostamista. Keskeisenä osana hanketta on myös tiedon keräämiseen ja tietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädännölliset velvoitteet ja toiminnallisuudet. Hankkeen tuottamat työkalut ja materiaalit Hanke tuottaa pohjan tiedonkäsittelyyn valtakunnallisesti kaikille 21 pelastuslaitokselle. Lisätietoja Päivi MäkeläTutkija029 545 3549, paivi.makela@pelastusopisto.fi
Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivillä syvennyttiin tulevaisuuden turvallisuuteen 9.6.2023 Vietimme tällä viikolla Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäiviä Pelastusopistolla. Päiviin mahtui muun muassa puheenvuoroja, teemasessioita, paneelikeskustelu ja ajankohtaisen innovaatio-, kokeilu– ja kehittämistoiminnan esittelyjä. Lisäksi osallistujat pääsivät verkostoitumaan rennommissa tunnelmissa Meet&Greet-tilaisuudessa sekä illallisella ravintola Luodossa. Kokosimme tähän juttuun tunnelmia tapahtumasta. Kyberturvallisuutta, teknologisia innovaatioita, johtamista ja työhyvinvointia Tapahtuma käynnistyi keskiviikkona tutkimusjohtaja Mimmi Tolvasen ja rehtori Mervi Parviaisen tervetulosanoilla. Rehtori korosti puheessaan tutkimusresurssien riittävyyden tärkeyttä. F-Securen Kyberuhkatiedustelu- ja tietoturva-asiantuntija Laura Kankaalan puheenvuoro Yhteiskunta tietokoneiden päälle rakennettuna viritti osallistujat tulevaisuuden turvallisuuden teemaan. Kankaala puhui muun muassa kyberrikollisuudesta ja siitä, millä eri tavoilla organisaatiot ovat haavoittuvaisia, kun iso osa toiminnoista on digitaalisten ympäristöjen varassa. Tulevaisuuden turvallisuutta haastaa muun muassa kehittyneen tekoälyteknologian päätyminen rikollisten käsiin. Keskiviikon teemasessioissa tarkasteltiin tulevaisuuden turvallisuusteknologian innovaatioita sekä työhyvinvointia ja johtamista turvallisen tulevaisuuden rakentajina. Teknologiset innovaatiot kiinnostivat osallistujia ja niiden todettiin olevan avainasemassa tulevaisuuden suunnittelussa.Yksilötason vaikuttavuustutkimus herätti ajatuksia kansalaisten varautumisesta. Ensimmäisen päivän asiaosuus huipentui paneelikeskusteluun, jossa pohdittiin, miten tutkimustulokset saataisiin siirrettyä entistäkin paremmin käytäntöön. Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen ja Pelastusopiston erikoistutkija Alisa Puustinen alustivat keskustelua kertomalla onnistuneesti työyhteisöjen toimintakulttuuriin viedyistä tutkimuksista. Paneelikeskustelijat vasemmalta oikealle: Juha Laitinen, Laura Hokkanen, Jaakko Schroderus, Päivi Mäkelä ja Marko Lehtonen. Keskustelua käytiin myös vapaammissa merkeissä niin keskiviikon illallisella kuin tiistai-iltana pidetyssä Meet&Greet-tilaisuudessa. Tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia Tapahtuman toinen päivä käynnistyi Puolustusvoimien pelastusjohtaja Yrjö Lindroosin keynote-puheenvuorolla Pelastustoimen varautuminen sotatilanteeseen. Aamupäivä jatkui puheenvuoron jälkeen ajankohtaiseen innovaatio-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan tutustumisella. Tarjolla oli tietoa niin erilaisista teknologisista ratkaisuista, pelastustoiminnan johtamisen sähköisestä käsikirjasta, tuoreesta Suomalaisten pelastusasenteet -kyselytutkimuksen tuloksista, vaahtokontista, suurtehopumppauksesta kuin miehittämättömästä ilmailusta. Lisäksi kerättiin ideoita siitä, mitä pelastusalalla tulisi tutkia ja mihin suuntaan pelastusalan tutkimusta tulisi kehittää. Sateisesta säästä huolimatta myös ulkona toteutetut esittelyt kiinnostivat osallistujia. Torstain teemasessioissa pohdittiin pelastusalaa yhdenvertaisena ja monimuotoisena työyhteisönä, ennakointia, varautumista ja onnettomuuksien ehkäisyä sekä ilmaston ja ympäristön muutosta tulevaisuuden turvallisuushaasteena. Osallistujat kokivat yhdenvertaisuuteen keskittyneen teemasession aiheet erittäin tärkeänä ja keskustelun toivottiin jatkuvan aktiivisena teemasession jälkeenkin.Neljännessä teemasessiossa puhututti onnettomuuksien ehkäisytyön vaikuttavuus. Millaisilla mittareilla sitä mitataan ja pitäisi mitata niin taloudellisesti, viestinnällisesti kuin hyvinvoinnin kehittymisen näkökulmasta?Viidennessä teemasessiossa syvennyttiin muun muassa maastopaloihin, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen seurauksena. Tapahtumassa julkistettiin 4T-hankkeen pitchauskisan voittaja. Pitchauskisassa osallistujat kehittivät asiantuntijaviestintäänsä erityisesti mediaa kiinnostavasti. Palkinnon saivat parhaan pitchauksen pitänyt Samuli Taira ja parhaiten kehittynyt pitchaaja Tarja Ojala. Lisäksi kunniamaininnat kiinnostavista pitchauksista saivat Rauna Nerelli ja Laura Kuurne. Tapahtuman lopuksi julkistettiin seuraavan vuoden tapahtuman ajankohta ja teema. Laitathan 5.-6.6.2024 jo kalenteriisi ylös – pureudumme silloin siihen, miten pelastusalaa kehitetään vaikuttavasti yhteistyössä. Lämmin kiitos kaikille osallistujille, tapahtuman tekijöille sekä Palosuojelurahastolle tapahtuman mahdollistamisesta!
Huoneistopalot, asukkaiden altistuminen ja pelastuslaitosten toimintaohjeet 5.6.2023 Etusivu Huoneistopalot, asukkaiden altistuminen ja pelastuslaitosten toimintaohjeet Hankkeen kesto:1.4.2023 – 30.6.2025Hankkeen rahoitus:PalosuojelurahastoHankkeen koordinointi:Hanketta koordinoi Pelastusopisto. Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden pelastuslaitosten kanssa. Hankkeen kuvaus Huoneistopalot-hankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa asukkaiden altistumisesta ja altistumisen seurauksista huoneistopalotilanteissa sekä siitä, kuinka näissä tilanteissa toimitaan. Koottavien tietojen perusteella selvitetään, kuinka ohjeistuksin voidaan vähentää asukkaiden altistumista, kunnon heikkenemistä ja jopa kuolemia huoneistopalotilanteiden jälkeen. Tietojen pohjalta laaditaan kriteerit ja toimintaohje tukemaan päätöstä siitä, tulisiko huoneistopalossa altistuneen asukkaan siirtyä terveydenhuollon piiriin tai väistötiloihin. Ohjeissa pyritään huomioimaan myös asukkaan henkilökohtaiset ominaisuudet ja kuuluminen erilaisiin riskiryhmiin tai erityistä tukea tarvitseviin väestöryhmiin. Hankkeen tavoitteet Huoneistopalot-hankkeen tavoite on yhdenmukaistaa pelastuslaitosten toimintatapoja huoneistopalotilanteissa huomioiden samalla altistuneiden asukkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Tämä sekä lisää luottamusta viranomaisiin, asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja toiminnan asiakaslähtöisyyttä, että vähentää ongelmien kasaantumista samoille väestöryhmille.Hankkeen osatavoitteet: Kerätä tietoa huoneistopaloissa asukkaille aiheutuvasta altistumisesta ja sen seurauksista. Koota kokonaiskuva eri tahojen toimintatavoista huoneistopalotilanteissa. Koota, analysoida ja yhdistää hankkeessa kerättyjä tietoja ohjeistuksen pohjaksi. Laatia toimintaohje ja koulutusmateriaali tiedon jalkauttamiseksi. Lisätietoja Marjaleena AatamilaTutkija, projektipäällikkö029 545 3528, marjaleena.aatamila@pelastusopisto.fiJuha LaitinenErikoistutkija 029 545 3443, juha.laitinen@pelastusopisto.fi Hankkeen tietosuojaseloste
