Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Laissa on merkittäviä hälytysajoneuvojen ja muuna tienkäyttäjänä tehtävällä toimivien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia muutoksia. Hälytysajoneuvojen kuljettamisen näkökulmasta merkittävin muutos sisältyy seuraaviin 184 §:n kohtiin.

184 § Poikkeukset velvollisuudesta noudattaa liikennesääntöjä

Tienkäyttäjä saa olla noudattamatta liikennesääntöjä, liikenteenohjauslaitteella osoitettua velvoitetta, määräystä, rajoitusta tai kieltoa taikka ajoneuvon käyttöä koskevaa säännöstä erityistä varovaisuutta noudattaen ja tehtävän sitä edellyttäessä:

1) hälytysajoneuvon kuljettajana tai matkustajana;
2) poliisitehtävässä, tullitehtävässä tai rajavartiotehtävässä;
3) puolustusvoimien esitutkintatehtävässä tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 86 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä;
4) poliisiajoneuvon tai Rajavartiolaitoksen ajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettajana.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä on ajoneuvolla ajettaessa käytettävä hälytysääni- tai valomerkkejä, jos se on muiden tienkäyttäjien varoittamiseksi tarpeen.

Uusi tieliikennelaki vastaa siis kysymyksiin 1) kuka voi poiketa, 2) mistä voi poiketa ja 3) milloin voi poiketa.

Uuden lain voimaan tultua on käytännössä mahdollista poiketa liikennesäännöistä ja määräyksistä erityistä varovaisuutta noudattaen ja tehtävän sitä edellyttäessä myös käyttämättä hälytyslaitteita. Lakiuudistuksen tavoitteena ei kuitenkaan ole ollut hälytyslaitteiden käytön vähentäminen. Kynnyksen niiden käyttämiseen on oltava edelleen matala, ja tienkäyttäjillä on edelleenkin velvollisuus esteettömän kulun antamiseen hälytysajoneuvolle vasta hälytysajoneuvon antaessa sekä hälytysääni- että valomerkkejä. Lain sisältöä ja henkeä sekä kuljettajan vastuita on avattu hallituksen esityksessä eduskunnalle tieliikennelaiksi (HE 180/2017 vp).

Hälytysajoneuvoja käyttävien ja viranomaistehtäviä tienkäyttäjinä suorittavien organisaatioiden sekä alan oppilaitosten on kyseisen esityksen lisäksi syytä perehtyä vähintäänkin uuden tieliikennelain kohtiin 2 §, 3 §, 4 §, 5 §,10 §, 17 §, 184 § kokonaisuudessaan, sekä tieliikennelain säädösliitteen (729/2018) sääntömerkkien kohtaan 3.5. Tieliikennelakiin tulee todennäköisesti vielä kevään 2020 aikana myös korjauspaketti, jossa muun muassa määriteltäisiin tarkemmin hälytysajoneuvon velvollisuus noudattaa liikenteenohjaajan antamia merkkejä.

Tuleva muutos on tervetullut. Se mahdollistaa laillisesti esimerkiksi punaisen liikennevalo-opasteen ohittamisen tai pienen ylinopeuden myös ilman sireenejä tilanteessa, jossa tehtävä edellyttää potilaan saattamista kiireellisesti hoitolaitokseen ja muuta liikennettä ei sillä hetkellä ole tai liikenne ja keli ja muut olosuhteet huomioiden voidaan noudattaa erityistä varovaisuutta. Kuljettajan on kuitenkin aina vastattava mielessään kysymyksiin, edellyttääkö tehtävä säännöistä poikkeamista, kuinka noudatan erityistä varovaisuutta ja milloin on käytettävä hälytyslaitteita muun liikenteen varoittamiseksi. Lisäksi on muistettava, että kuljettajan taitojen ja kykyjen on oltava tehtävän edellyttämällä tasolla, ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa ja ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Organisaatioilla on vielä vajaa kolme kuukautta aikaa kyseisen lakimuutoksen sisältöön perehtymiseen, perehdyttämiseen ja osaamisen päivittämiseen. Myös Pelastusopisto tarjoaa hälytysajoneuvoja käyttäville organisaatioille ja alan oppilaitoksille sekä kuljettaja- että kouluttajakoulutusta. Koulutus vaikuttaa tietoihin, taitoihin ja asenteisiin sisältäen myös kyseisen tieliikennelain hälytysajoneuvoja koskevat kohdat.

Ari Kivari
Opettaja
Pelastusopisto