<\/p>\n\n\n\n
Varautumisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on eroja<\/strong><\/h2>\n\n\n\nSuomessa maastopalot ovat yleens\u00e4 j\u00e4\u00e4neet verrattain pieniksi, mutta my\u00f6s laajoihin ja pitk\u00e4kestoisiin paloihin on varauduttava. Kalajoen vuoden 2021 maastopalo osoitti, kuinka vaativa suurpalo voi olla: l\u00e4hes 300 hehtaaria paloi ja sammutusty\u00f6t kestiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n.
<\/p>\n\n\n\n
MPV25-hankkeen mukaan pelastuslaitokset varautuvat maastopaloihin muun muassa kansalaisten tiedottamisella, maastopalokaluston tarkistuksilla, henkil\u00f6st\u00f6resurssien lis\u00e4\u00e4misell\u00e4 ja t\u00e4hystyslennoilla. Miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ilma-aluksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi palon levi\u00e4misen ja voimakkuuden arvioinnissa.
<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kuitenkin vaihtelevat. Esimerkiksi sopimuksia mets\u00e4konetoimijoiden kanssa on vain osalla pelastuslaitoksista, vaikka raskasta kalustoa voidaan tarvita suurten maastopalojen torjunnassa. My\u00f6s valtakunnallisten resurssien k\u00e4yt\u00f6n kriteereiss\u00e4 on selkeytett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Riskikartat tukevat ennakointia<\/strong><\/h2>\n\n\n\nYksi hankkeen tuloksista on Suomen mets\u00e4keskuksen tuottama koulutusmateriaali paloaineksen syttyvyysherkkyys- ja latvapaloriskikarttojen laatimiseen. Karttojen avulla mets\u00e4alueet voidaan luokitella nelj\u00e4\u00e4n riskitasoon pienest\u00e4 eritt\u00e4in suureen.<\/p>\n\n\n\n
Tulosten perusteella eritt\u00e4in suuren syttyvyysherkkyyden alueita on eniten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etel\u00e4-Pohjanmaalla. Suurinta latvapaloriski puolestaan on Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Koulutusmateriaalin avulla pelastuslaitokset voivat laatia riskikarttoja omilta alueiltaan ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 esimerkiksi resurssitarpeiden ennakoinnissa.<\/p>\n\n\n\n
Maastopaloriskiin voidaan vaikuttaa my\u00f6s mets\u00e4nhoidolla. Hankkeen aineistossa mets\u00e4nhoidon asiantuntijat arvioivat, ett\u00e4 20 prosentin lehtipuusekoitus kuivilla kankailla olisi optimaalinen paloriskin pienent\u00e4miseksi. Maastopaloihin varautuminen edellytt\u00e4\u00e4kin yhteisty\u00f6t\u00e4 pelastustoimen ja mets\u00e4alan toimijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhteinen pohja torjunnan suunnitteluun<\/h2>\n\n\n\n
Hankkeessa koottiin pelastuslaitosten olemassa olevia suunnitelmia ja laadittiin niiden pohjalta valtakunnallinen maastopalojen torjuntasuunnitelmapohja. Se k\u00e4sittelee maastopalojen teoriaa ja k\u00e4sitteit\u00e4, varautumista sek\u00e4 operatiivista toimintaa.
<\/p>\n\n\n\n
Suunnitelmapohjassa huomioidaan muun muassa tilannekeskusten hy\u00f6dynt\u00e4minen, suurpalojen johtaminen, henkil\u00f6st\u00f6n suojautuminen ja riskialueiden tunnistaminen. Pelastuslaitokset ovat jo hy\u00f6dynt\u00e4neet suunnittelussaan esimerkiksi mets\u00e4alan asiantuntijoita ja palon levi\u00e4mist\u00e4 kuvaavia malleja, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat vaihdelleet. Yhteinen pohja tukee toimintatapojen yhdenmukaistamista.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n testit tuottivat tietoa letkuselvityksist\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nPelastusopisto testasi hankkeessa kevennettyj\u00e4 maastopaloletkuselvityksi\u00e4. Testien perusteella riitt\u00e4v\u00e4n sammutustehon saavuttamiseksi ty\u00f6johdolla tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmen baarin paine ja 50 litran minuuttivirtaama.
<\/p>\n\n\n\n
Hankkeessa m\u00e4\u00e4riteltiin my\u00f6s eri selvitysmallien toiminta-alueita ja vaatimuksia. Esimerkiksi laajennettu selvitysmalli edellytt\u00e4\u00e4 8\u20139 baarin pumppupainetta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n testauksella saatu tieto auttaa arvioimaan kaluston soveltuvuutta ja tukee turvallisten toimintatapojen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pitk\u00e4kestoiset teht\u00e4v\u00e4t haastavat henkil\u00f6st\u00f6n ja johtamisen<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMaastopalojen haasteet eiv\u00e4t rajoitu sammuttamiseen. Pitkittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t kuormittavat henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, ja riitt\u00e4vien reservien j\u00e4rjest\u00e4minen voi olla vaikeaa erityisesti kes\u00e4lomakaudella.
<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n altistumiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota. Kevyet maastopaloasut ja puhallinavusteiset hengityksensuojaimet ovat yleistyneet, mutta kemiallisen altistumisen hallinnassa on edelleen kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Suurissa maastopaloissa korostuvat lis\u00e4ksi johtaminen ja ajantasainen tilannekuva. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi saastuneet alueet, sodanaikaiset ammukset ja muut maastossa olevat vaaratekij\u00e4t. Uusi teknologia puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia palon k\u00e4ytt\u00e4ytymisen seuraamiseen ja ennakointiin.<\/p>\n\n\n\n
Kalustosta tarvitaan yhteinen tilannekuva<\/strong><\/h2>\n\n\n\nSuuressa maastopalossa kalustoa voidaan joutua siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeasti alueelta toiselle. Hankkeen aineiston mukaan pelastuslaitoksilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n 11 erilaista kalustonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jotka eiv\u00e4t keskustele kesken\u00e4\u00e4n. Valtakunnallista reaaliaikaista tietoa varusteiden m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja sijainnista ei siten ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4ministeri\u00f6n Pelastustoimen materiaalinen varautuminen ja huoltovarmuus -hankkeen mukaan TRAIL-kalustonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4 olisi teknisesti valmis valtakunnalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4isi yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalo-osaamista on kehitett\u00e4v\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMPV25-hankkeessa tarkasteltiin my\u00f6s Pelastusopiston maastopalokoulutusta. Kyselyn perusteella pelastajatutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa on kehitt\u00e4mistarpeita erityisesti taktisessa osaamisessa, palon etenemisen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelussa sek\u00e4 vesihuollon ja selvitysmallien hallinnassa.
<\/p>\n\n\n\n
Hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit tarjoavat uusia v\u00e4lineit\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4miseen. Tulokset nostavat samalla esiin tarpeen tarkastella maastopalokoulutusta kokonaisuutena muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Varautuminen rakentuu yhteisty\u00f6st\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMPV25-hanke osoittaa, ett\u00e4 maastopaloihin varaudutaan Suomessa jo monin tavoin, mutta toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutos edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n jatkamista. Keskeisi\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita ovat kalustonhallinnan yhten\u00e4ist\u00e4minen, yhteisty\u00f6n vahvistaminen mets\u00e4alan ammattilaisten kanssa, valtakunnallisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6kriteerien selkeytt\u00e4minen sek\u00e4 koulutuksen ja harjoittelun kehitt\u00e4minen.
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalovarautuminen on kokonaisuus, jossa yhdistyv\u00e4t ennakointi, mets\u00e4alan asiantuntemus, pelastustoiminnan suunnittelu, kalusto, johtaminen ja osaaminen. MPV25-hankkeessa tuotettu tieto antaa pelastuslaitoksille yhteist\u00e4 pohjaa t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden kehitt\u00e4miseen \u2013 ja auttaa varautumaan maastopaloihin ennen kuin niit\u00e4 syttyy.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Kalle Kiviranta
Tutkija<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Yksi hankkeen tuloksista on Suomen mets\u00e4keskuksen tuottama koulutusmateriaali paloaineksen syttyvyysherkkyys- ja latvapaloriskikarttojen laatimiseen. Karttojen avulla mets\u00e4alueet voidaan luokitella nelj\u00e4\u00e4n riskitasoon pienest\u00e4 eritt\u00e4in suureen.<\/p>\n\n\n\n
Tulosten perusteella eritt\u00e4in suuren syttyvyysherkkyyden alueita on eniten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etel\u00e4-Pohjanmaalla. Suurinta latvapaloriski puolestaan on Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Koulutusmateriaalin avulla pelastuslaitokset voivat laatia riskikarttoja omilta alueiltaan ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 esimerkiksi resurssitarpeiden ennakoinnissa.<\/p>\n\n\n\n
Maastopaloriskiin voidaan vaikuttaa my\u00f6s mets\u00e4nhoidolla. Hankkeen aineistossa mets\u00e4nhoidon asiantuntijat arvioivat, ett\u00e4 20 prosentin lehtipuusekoitus kuivilla kankailla olisi optimaalinen paloriskin pienent\u00e4miseksi. Maastopaloihin varautuminen edellytt\u00e4\u00e4kin yhteisty\u00f6t\u00e4 pelastustoimen ja mets\u00e4alan toimijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yhteinen pohja torjunnan suunnitteluun<\/h2>\n\n\n\n
Hankkeessa koottiin pelastuslaitosten olemassa olevia suunnitelmia ja laadittiin niiden pohjalta valtakunnallinen maastopalojen torjuntasuunnitelmapohja. Se k\u00e4sittelee maastopalojen teoriaa ja k\u00e4sitteit\u00e4, varautumista sek\u00e4 operatiivista toimintaa.
<\/p>\n\n\n\n
Suunnitelmapohjassa huomioidaan muun muassa tilannekeskusten hy\u00f6dynt\u00e4minen, suurpalojen johtaminen, henkil\u00f6st\u00f6n suojautuminen ja riskialueiden tunnistaminen. Pelastuslaitokset ovat jo hy\u00f6dynt\u00e4neet suunnittelussaan esimerkiksi mets\u00e4alan asiantuntijoita ja palon levi\u00e4mist\u00e4 kuvaavia malleja, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat vaihdelleet. Yhteinen pohja tukee toimintatapojen yhdenmukaistamista.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n testit tuottivat tietoa letkuselvityksist\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nPelastusopisto testasi hankkeessa kevennettyj\u00e4 maastopaloletkuselvityksi\u00e4. Testien perusteella riitt\u00e4v\u00e4n sammutustehon saavuttamiseksi ty\u00f6johdolla tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolmen baarin paine ja 50 litran minuuttivirtaama.
<\/p>\n\n\n\n
Hankkeessa m\u00e4\u00e4riteltiin my\u00f6s eri selvitysmallien toiminta-alueita ja vaatimuksia. Esimerkiksi laajennettu selvitysmalli edellytt\u00e4\u00e4 8\u20139 baarin pumppupainetta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n testauksella saatu tieto auttaa arvioimaan kaluston soveltuvuutta ja tukee turvallisten toimintatapojen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Pitk\u00e4kestoiset teht\u00e4v\u00e4t haastavat henkil\u00f6st\u00f6n ja johtamisen<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMaastopalojen haasteet eiv\u00e4t rajoitu sammuttamiseen. Pitkittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t kuormittavat henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, ja riitt\u00e4vien reservien j\u00e4rjest\u00e4minen voi olla vaikeaa erityisesti kes\u00e4lomakaudella.
<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n altistumiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota. Kevyet maastopaloasut ja puhallinavusteiset hengityksensuojaimet ovat yleistyneet, mutta kemiallisen altistumisen hallinnassa on edelleen kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Suurissa maastopaloissa korostuvat lis\u00e4ksi johtaminen ja ajantasainen tilannekuva. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi saastuneet alueet, sodanaikaiset ammukset ja muut maastossa olevat vaaratekij\u00e4t. Uusi teknologia puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia palon k\u00e4ytt\u00e4ytymisen seuraamiseen ja ennakointiin.<\/p>\n\n\n\n
Kalustosta tarvitaan yhteinen tilannekuva<\/strong><\/h2>\n\n\n\nSuuressa maastopalossa kalustoa voidaan joutua siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeasti alueelta toiselle. Hankkeen aineiston mukaan pelastuslaitoksilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n 11 erilaista kalustonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jotka eiv\u00e4t keskustele kesken\u00e4\u00e4n. Valtakunnallista reaaliaikaista tietoa varusteiden m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja sijainnista ei siten ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4ministeri\u00f6n Pelastustoimen materiaalinen varautuminen ja huoltovarmuus -hankkeen mukaan TRAIL-kalustonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4 olisi teknisesti valmis valtakunnalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4isi yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalo-osaamista on kehitett\u00e4v\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMPV25-hankkeessa tarkasteltiin my\u00f6s Pelastusopiston maastopalokoulutusta. Kyselyn perusteella pelastajatutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa on kehitt\u00e4mistarpeita erityisesti taktisessa osaamisessa, palon etenemisen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelussa sek\u00e4 vesihuollon ja selvitysmallien hallinnassa.
<\/p>\n\n\n\n
Hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit tarjoavat uusia v\u00e4lineit\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4miseen. Tulokset nostavat samalla esiin tarpeen tarkastella maastopalokoulutusta kokonaisuutena muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Varautuminen rakentuu yhteisty\u00f6st\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMPV25-hanke osoittaa, ett\u00e4 maastopaloihin varaudutaan Suomessa jo monin tavoin, mutta toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutos edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n jatkamista. Keskeisi\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita ovat kalustonhallinnan yhten\u00e4ist\u00e4minen, yhteisty\u00f6n vahvistaminen mets\u00e4alan ammattilaisten kanssa, valtakunnallisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6kriteerien selkeytt\u00e4minen sek\u00e4 koulutuksen ja harjoittelun kehitt\u00e4minen.
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalovarautuminen on kokonaisuus, jossa yhdistyv\u00e4t ennakointi, mets\u00e4alan asiantuntemus, pelastustoiminnan suunnittelu, kalusto, johtaminen ja osaaminen. MPV25-hankkeessa tuotettu tieto antaa pelastuslaitoksille yhteist\u00e4 pohjaa t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden kehitt\u00e4miseen \u2013 ja auttaa varautumaan maastopaloihin ennen kuin niit\u00e4 syttyy.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Kalle Kiviranta
Tutkija<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalojen haasteet eiv\u00e4t rajoitu sammuttamiseen. Pitkittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t kuormittavat henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, ja riitt\u00e4vien reservien j\u00e4rjest\u00e4minen voi olla vaikeaa erityisesti kes\u00e4lomakaudella.
<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n altistumiseen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota. Kevyet maastopaloasut ja puhallinavusteiset hengityksensuojaimet ovat yleistyneet, mutta kemiallisen altistumisen hallinnassa on edelleen kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Suurissa maastopaloissa korostuvat lis\u00e4ksi johtaminen ja ajantasainen tilannekuva. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi saastuneet alueet, sodanaikaiset ammukset ja muut maastossa olevat vaaratekij\u00e4t. Uusi teknologia puolestaan tarjoaa mahdollisuuksia palon k\u00e4ytt\u00e4ytymisen seuraamiseen ja ennakointiin.<\/p>\n\n\n\n
Kalustosta tarvitaan yhteinen tilannekuva<\/strong><\/h2>\n\n\n\nSuuressa maastopalossa kalustoa voidaan joutua siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n nopeasti alueelta toiselle. Hankkeen aineiston mukaan pelastuslaitoksilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n 11 erilaista kalustonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jotka eiv\u00e4t keskustele kesken\u00e4\u00e4n. Valtakunnallista reaaliaikaista tietoa varusteiden m\u00e4\u00e4rist\u00e4 ja sijainnista ei siten ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Sis\u00e4ministeri\u00f6n Pelastustoimen materiaalinen varautuminen ja huoltovarmuus -hankkeen mukaan TRAIL-kalustonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4 olisi teknisesti valmis valtakunnalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4isi yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalo-osaamista on kehitett\u00e4v\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMPV25-hankkeessa tarkasteltiin my\u00f6s Pelastusopiston maastopalokoulutusta. Kyselyn perusteella pelastajatutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa on kehitt\u00e4mistarpeita erityisesti taktisessa osaamisessa, palon etenemisen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelussa sek\u00e4 vesihuollon ja selvitysmallien hallinnassa.
<\/p>\n\n\n\n
Hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit tarjoavat uusia v\u00e4lineit\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4miseen. Tulokset nostavat samalla esiin tarpeen tarkastella maastopalokoulutusta kokonaisuutena muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Varautuminen rakentuu yhteisty\u00f6st\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMPV25-hanke osoittaa, ett\u00e4 maastopaloihin varaudutaan Suomessa jo monin tavoin, mutta toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutos edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n jatkamista. Keskeisi\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita ovat kalustonhallinnan yhten\u00e4ist\u00e4minen, yhteisty\u00f6n vahvistaminen mets\u00e4alan ammattilaisten kanssa, valtakunnallisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6kriteerien selkeytt\u00e4minen sek\u00e4 koulutuksen ja harjoittelun kehitt\u00e4minen.
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalovarautuminen on kokonaisuus, jossa yhdistyv\u00e4t ennakointi, mets\u00e4alan asiantuntemus, pelastustoiminnan suunnittelu, kalusto, johtaminen ja osaaminen. MPV25-hankkeessa tuotettu tieto antaa pelastuslaitoksille yhteist\u00e4 pohjaa t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden kehitt\u00e4miseen \u2013 ja auttaa varautumaan maastopaloihin ennen kuin niit\u00e4 syttyy.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Kalle Kiviranta
Tutkija<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
MPV25-hankkeessa tarkasteltiin my\u00f6s Pelastusopiston maastopalokoulutusta. Kyselyn perusteella pelastajatutkintoon sis\u00e4ltyv\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa on kehitt\u00e4mistarpeita erityisesti taktisessa osaamisessa, palon etenemisen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelussa sek\u00e4 vesihuollon ja selvitysmallien hallinnassa.
<\/p>\n\n\n\n
Hankkeessa tuotetut koulutusmateriaalit tarjoavat uusia v\u00e4lineit\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4miseen. Tulokset nostavat samalla esiin tarpeen tarkastella maastopalokoulutusta kokonaisuutena muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Varautuminen rakentuu yhteisty\u00f6st\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\nMPV25-hanke osoittaa, ett\u00e4 maastopaloihin varaudutaan Suomessa jo monin tavoin, mutta toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutos edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n jatkamista. Keskeisi\u00e4 kehitt\u00e4miskohteita ovat kalustonhallinnan yhten\u00e4ist\u00e4minen, yhteisty\u00f6n vahvistaminen mets\u00e4alan ammattilaisten kanssa, valtakunnallisten resurssien k\u00e4ytt\u00f6kriteerien selkeytt\u00e4minen sek\u00e4 koulutuksen ja harjoittelun kehitt\u00e4minen.
<\/p>\n\n\n\n
Maastopalovarautuminen on kokonaisuus, jossa yhdistyv\u00e4t ennakointi, mets\u00e4alan asiantuntemus, pelastustoiminnan suunnittelu, kalusto, johtaminen ja osaaminen. MPV25-hankkeessa tuotettu tieto antaa pelastuslaitoksille yhteist\u00e4 pohjaa t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden kehitt\u00e4miseen \u2013 ja auttaa varautumaan maastopaloihin ennen kuin niit\u00e4 syttyy.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Kalle Kiviranta
Tutkija<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Tutkija<\/p>\n\n\n\n
![\"PSR](\"https:\/\/www.pelastusopisto.fi\/wp-content\/uploads\/Palosuojelurahasto-logo.png\"){kind=logo}
<\/figure>\n\n\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"