Kirjoittaja Aino Harinen on Mobituvi-hankkeen projektipäällikkö
Hankkeen kokemukset kannustavat tehostamaan turvallisuuskasvatusta kohderyhmäkeskeisesti ja käyttäjiä kehittämiseen osallistaen. Kohde- ja sidosryhmien osallistaminen suunnitteluun, toteutukseen ja edelleen kehittämiseen sitouttaa paitsi kehitettävään tuotteeseen tai palveluun, myös turvallisuuteen.
Pelastusopiston hallinnoima ja Palosuojelurahaston rahoittama Mobituvi-hanke päättyy 29.2.2020. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa alakoululaisten ja heidän opettajiensa turvallisuuteen, turvallisuuskasvatukseen ja opetuksen pelillistämiseen liittyvistä näkemyksistä ja kokemuksista. Lisäksi on etsitty avauksia pelastustoimen turvallisuusviestinnän vaikuttavuuden arviointiin, selvitetty turvallisuusteemaisten digitaalisten oppimispelien nykytilaa ja testattu eri menetelmien tehoa turvallisuusosaamisen lisäämisessä. Kerättyä tietoa on hyödynnetty turvallisuusteemaisen mobiilipelidemon suunnittelussa.
Turvallisuuskasvatusta kannattaa tehdä yhteistyössä ja osallistaen
Hankkeessa huomattiin, että turvallisuus kiinnostaa niin lapsia kuin opettajia ja sen ylläpitäminen koetaan tärkeäksi yhteiseksi tehtäväksi. Turvallisuuskasvatusta halutaan kehittää eri tahojen yhteistyönä ja digitaaliset pelit toivotetaan tervetulleiksi turvallisuuskasvatukseen. Kohderyhmien osallistaminen auttaa sitoutumaan sekä kehitettävään tuotteeseen/palveluun että turvallisuuteen. Se tuo myös viranomaista helposti lähestyttäväksi sekä vahvistaa luottamusta ja yleistä turvallisuuskulttuuria.
Palvelumuotoilulla ja osallistavalla yhteiskehittämisellä voidaan varmasti tehostaa myös muita pelastuslaitosten palveluja. Pieninkin askelin pääsee alkuun, ja eri menetelmiä kannattaa kokeilla rohkeasti. Esimerkiksi kohde- ja sidosryhmiä haastattelemalla, työpajoja järjestämällä ja palautetta keräämällä voidaan saavuttaa syvempää asiakasymmärrystä ja kehittää näin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluita. Käyttäjien kokemusmaailma sekä odotukset tulee huomioida laajasti.
PelastusPosse opettaa paloturvallisuutta hauskalla tavalla
Hankkeessa tuotetun PelastusPosse-pelidemon ydinoppeja ovat:
- Exit-kyltin tunnistaminen ja useamman poistumisreitin löytäminen
- Nopeus on valttia pelastautumisessa, harjoittelu kannattaa
- Savu on vaarallista
- Ovia sulkemalla voi hidastaa palon etenemistä
- Esteet poistumisreiteillä vaikeuttavat pelastautumista
- Jos ainoa poistumistie on savuinen, on turvallisempi poistua ryömimällä
- Hätänumeroon soitetaan vasta turvallisesta paikasta
Pelin hahmot ovat eläimiä, jotka pyrkivät ulos palavasta rakennuksesta. Pahin vihollinen on savu. Hahmoilla on erilaisia ominaisuuksia ja kykyjä, joista koostuu myös PelastusPossen yhteinen poistumisturvallisuusosaaminen.
Ideana on ollut tuottaa peli, joka on lapsia innostava mutta opettaa samalla tärkeitä asioita. Käyttäjiä on kuultu herkällä korvalla, turvallisuuskasvatuksen tavoitteita unohtamatta. Pelin teknisestä kehittämisestä on vastannut tamperelainen Lucasoft, ja demon voi ladata maksutta Googlen Play-kaupasta. Demoa on tarkoitus kehittää jatkossa edelleen valmiiksi peliksi.
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää ja -kasvatusta
Turvallisuuskasvatus vaatii jatkuvaa uudistumista ja toiminnan räätälöimistä kohderyhmäkohtaisesti. Kännykkäpeli ei tavoita kaikkia, mutta Mobituvista saatujen kokemusten mukaan se tarjoaa innostavan keinon turvallisuuskasvatukseen. Opettajat haastavat viranomaisia mukaan turvallisuuskasvatukseen, ja esimerkiksi pelastusalan asiantuntijoita kaivattaisiin oppilaitoksiin kertomaan paitsi omasta työstään, myös opettamaan turvallisuutta käytännössä. Tehokkaimmiksi nähdään lapsilähtöiset, toiminnalliset menetelmät, jotka hyödyntävät myös digitaalisuutta tarkoituksenmukaisesti.
Sitä, mitä ei arvioida, ei myöskään voida kehittää. Turvallisuuskasvatuksen tehostaminen vaatiikin systemaattista, kokonaisvaltaista sekä eri mittareita yhdistävää vaikuttavuusarviointia. Arvioinnin yhteismitallistamiseen kaivattaisiin myös valtakunnallisia kriteerejä.
PelastusPosseen pääsee tutustumaan tarkemmin sen esittelyvideolla »
Hankkeen tutkimusten tuloksia on julkaistu vuoden 2019 aikana Pelastusopiston julkaisusarjassa. Lisätietoja hankkeesta ja sen raportit löytyvät hankkeen verkkosivulta »
