Jututimme hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoitamme opintojen sujumisesta ja valmistumisen jälkeisistä suunnitelmista. Haastattelu tehtiin juuri ennen päätösjuhlapäivää, haastatellut opiskelijat valmistuivat 15.12.2017. Onnittelut valmistumisesta ja tsemppiä työelämään!
Mitkä asiat opinnoista olivat ns. parasta oppia?
Marko Petjala: Harjoittelu hätäkeskuksessa.
Laura Valtonen: Käytännön harjoitukset, mm. rastipäivät, harjoitukset Pelastusopiston harjoitusalueella ja simulaattorissa päivystäminen. Hätäkeskusharjoittelussa sai kosketuksen todelliseen työelämään.
Minna Kekkonen: Viranomaiskenttäharjoittelu. Näki oman toiminnan kentällä toimivien viranomaisten silmin, ja sai paljon arvokkaita neuvoja siihen, miten voi helpottaa kentällä toimijoiden työtä.
Miten yhteisasuminen kurssikavereiden kanssa asuntolassa sujui?
Kaikki haastatellut asuivat opintojen ajan muualla kuin Pelastusopiston asuntolassa. Tampereella tapahtuvien opintojen osalta kimppakämppäelämä sujui kaikkien mielestä mallikkaasti.
Oliko kurssilla yhteistä toimintaa vapaa-ajalla?
Marko Petjala: Kun olimme yhdessä, niin Letkupubi ja Hervannan pubit tulivat tutuiksi. Joskus otettiin jopa tuopponen samalla kun vietettiin aikaa ja naurettiin tosi paljon!
Laura Valtonen: Osalla enemmän, osalla vähemmän. Seuraa sai aina, jos halusi lähteä esim. shoppailemaan tai urheilemaan. Tai jos innostui opiskelemaan vapaa-ajalla 😀
Minna Kekkonen: Pienemmissä ja isommissa porukoissa puuhattiin mitä milloinkin: pidettiin kisastudiota jääkiekkopelien aikaan, käytiin tutustumassa uusiin opiskelupaikkakuntiin, eksyttiinkin välillä.
Mikäli sinulla oli perhettä kotipaikkakunnalla, miten sujui perhe-elämän ja opintojen yhdistäminen?
Laura Valtonen: Pystyin käymään koulun kotoa käsin, joten tässä ei ollut ongelmaa.
Minna Kekkonen: Hyvin, tällainen järjestely ei tosin olisi mitenkään onnistunut ilman kotiväen horjumatonta tukea. Kiitos siitä siis sinne, minne se kuuluu. Tässä vaiheessa uskaltaa jo sanoa, että onneksi tämä reissaaminen ja matkalaukkuelämä loppuu kohta!
Onko jokin hetki, joka on jäänyt opinnoista erityisesti mieleen?
Marko Petjala: Opintojen matka huippuporukan kanssa, koko matka ollut elämän ikimuistoisin seikkailu.
Laura Valtonen: Paljon yksittäisiä hyviä muistoja, ensimmäisen simulaatiopuhelun vastaanottaminen, pelastajien loppusodassa potilaana oleminen, poliisiautolla ajelu PolAmkilla, kenttäharjoittelu eri viranomaisten matkassa, ensimmäisen oikean hätäpuhelun vastaanottaminen hätäkeskusharjoittelussa ym. ym. Listaa voisi jatkaa loputtomiin 🙂
Minna Kekkonen: Tarinoita olisi vaikka kuinka paljon, mutta on ehkä kuitenkin parempi, että ne jäävät paikalla olleiden keskuuteen.
Onko työpaikka jo tiedossa?
Marko Petjala: Ei tiedossa vielä missä, mutta töitä on kaikille.
Laura Valtonen: Ei ole vielä tiedossa vastauksen kirjoitushetkellä (13.12.), hakemuksia on lähetetty.
Minna Kekkonen: Ei vielä. Toivottavasti Oulun hätäkeskus kutsuu heti alkuvuodesta.
Mitä haluaisit sanoa tuleville opintonsa aloittaville hätäkeskuspäivystäjäopiskelijoille?
Marko Petjala: Ottakaa kaikki vastaan avoimin mielin, aika loppuu muuten kesken. Elämyksenä kannattaa ottaa, ja tosissaan. Matka kohti valtion virkamiehen elämää on joskus haasteita täynnä, mutta opettavainen.
Laura Valtonen: Jaksakaa keskittyä niihin välissä tylsiltäkin tuntuviin teoriatunteihin, niitä oppeja tulette tarvitsemaan myöhemmin. Koulutuksen aikana tulette saamaan ja antamaan paljon palautetta, suhtautukaa siihen vastaanottavaisin mielin. Mutta ennen kaikkea nauttikaa opiskeluajasta ja ottakaa siitä kaikki irti! 🙂
Minna Kekkonen: Rohkeasti ja avoimin mielin eteenpäin! Nämä opinnot kestävät vain puolitoista vuotta, ja se aika on ohi yhdessä hujauksessa. Ottakaa kaikki irti niistä mahdollisuuksista, mitä saatte.
