Pelastusopiston varautumiskoulutus

Pelastusopiston yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavan koulutuksen antaminen (Laki Pelastusopistosta 21.7.2006/607).

Varautuminen

Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa ja erityistilanteissa. Varautumiseen kuuluvia toimenpiteitä ovat muun muassa valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut ja -järjestelyt, muun toimintavalmiuden ylläpitäminen sekä henkilöstön koulutus ja valmiusharjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuusongelmiin.

Varautumisen tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ennalta häiriö- ja kriisitilanteiden syntyminen sekä toisaalta luoda edellytyksiä tilanteiden ja niiden seurausten hallintaan.

Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jota tekevät yksityiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt. Omatoiminen varautuminen sisältää asuintalojen, virastojen, laitosten sekä teollisuus- ja liikeyritysten varautumisjärjestelyt.

Varautumiskoulutus

Pelastusopiston täydennyskoulutuksena annettavan varautumiskoulutuksen suunnittelee ja toteuttaa varautumisopetuksen yksikkö koulutusjohtajan alaisuudessa.

Varautumiskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolla osaltaan varmistetaan yksilön, yhteisön, laitoksen, yrityksen sekä yhteiskunnan eri tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa.

 Varautumiskoulutus jakautuu: 

1. viranomaisorganisaatioille pelastuslain nojalla annettavaan ja valmiuslain varautumisvelvoitetta edistävään koulutukseen sekä
2. omatoimisen varautumisen koulutukseen.

Pelastusopiston antama varautumiskoulutus sisältää sekä pelastuslain (468/2003) mukaisen väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksen että valmiuslain (1080/1991) mukaista varautumista edistävän koulutuksen.